Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Nuoret kärsivät koronakriisistä – Se vaikuttaa koulutukseen, työllisyyteen ja hyvinvointiin

Koronakriisi tuli ulkoapäin jokaisen ihmisen arkeen läpäisten koko yhteiskunnan. Kriisissä kärsivät jo valmiiksi heikossa asemassa olevat, mutta se myös tekee monista heikkoja ja luo synkkää varjoa tulevaisuuteen. Nuoret ovat yksi tämän kriisin kärsijöistä. Kriisillä on vaikutuksia nuorten koulutukseen, työllisyyteen sekä mielenterveyteen ja hyvinvointiin. Niihin tekijöihin, joilla rakennetaan tulevaisuutta ja ylläpidetään hyvinvointiyhteiskuntaa. Koronakriisin hoidossa niin opetustoimi kuin sosiaali- ja terveydenhuolto on kukin tehnyt valmiuslain edellyttämänä ja resurssiensa puitteissa varmasti parhaansa: joustanut, jaksanut ja innovoinut uusia käytäntöjä nuorten tukemiseksi. Vahvana tukena ovat olleet järjestöt ja kansalaisyhteiskunta. Alueellisesti resurssit nuorten tukemisessa ovat kuitenkin vaihdelleet, mikä tuottaa ongelmia tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Lähiopetuksen keskeytyminen kouluissa saattoi nuoret opiskelussa ja oppimisessa eriarvoiseen asemaan. Etäopiskelujärjestelyt vaihtelivat alueellisesti ja paikallisesti, ja osalla oikeus oppimisen ja koulunkäynnin tukeen jäi toteutumatta. Opetuksen tuen ja kouluyhteisön arjen rutiinien puuttuminen heikensi osalla nuorista koulun kompensoivaa vaikutusta oppimistuloksiin. Tuoreessa Sosiaalibarometri 2020:ssa on kuvattu ketju koronaepidemiasta lomautuksiin ja te-palveluiden niukkuuteen. Pidempään työttömänä työnhakijana olleiden tai muutoin enemmän tukea työllistymiseensä tarvitsevien palvelutarpeet jäivät toissijaisiksi. Työvoimapalveluissa myös pelättiin työttömyyden pitkittymistä erityisesti vastavalmistuneilla tai ilman ammatillista koulutusta olevilla nuorilla. Sosiaalibarometrin vastaajat olivat väestöryhmistä huolestuneimpia alueensa tukea tarvitsevista nuorista. Huolta aiheuttavat esimerkiksi yksinäisyys ja sosiaalisten kontaktien vähäisyys, tekemisen puute, elämänhallinta ja arkirytmi sekä mielenterveyden ongelmat. Sosiaalityöntekijät kohtaavat nuoria ja näkevät murtumakohtia. Sosiaalibarometrissä sosiaalityöntekijät kuvasivat ehdotuksia tukea tarvitsevien nuorten auttamiseksi. Keskeisinä keinoina nähtiin nopean avun järjestäminen, matalan kynnyksen palvelut, henkilökohtainen ja pitkäkestoinen tuki, nuorten mielenterveyspalvelujen varmistaminen, elämänhallinnan sekä opiskelun tuki, työstä kiinni saamisen tuki sekä resurssien lisääminen nuorten kanssa työskentelyyn. Monialainen yhteistyö ja rakenteet ovat keskeisiä. Haluan kuitenkin korostaa, että rakenteet, suunnitelmat ja tavoitteet toteutuvat vasta, kun niiden keskiössä oleva nuori tarpeineen huomioidaan aidosti ja kohdaten, yksi kerrallaan. Nuori tarvitsee tukea ja humaania huolenpitoa sekä kokemuksen luottamuksesta palvelujärjestelmää kohtaan. Kirjoittaja on erityisasiantuntija Sostessa eli Suomen sosiaali ja terveys ry:ssä.