Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Pian selviää, jatketaanko ratikkaa heti linja-autoasemalle asti – Näin ratkaisu muuttaisi suunnitelmia ja nostaisi kustannuksia, tältä katu näyttäisi

Tampereen kaupunginhallitus käsittelee maanantaina raitiotien jatkamista jo rakentamisen ensimmäisessä vaiheessa Hatanpään valtatietä pitkin linja-autoasemalle asti. Lopullisen päätöksen asiassa tekee valtuusto marraskuussa. Kokosimme yhteen, mitä muutos suunnitelmiin merkitsisi, mitä se maksaisi ja milloin työt alkavat, jos valtuustolta tulee suunnitelmalle vihreää valoa. Kustannukset? Ratahaaran raitiotien rakentamisen kustannukset ovat 18,16 miljoonaa euroa. Summaan sisältyy 800 000 euron suunnittelukustannukset. Mikäli suunnitteluun ja rakentamiseen saadaan 30 prosenttia valtionapua valtionapukelpoiseen osuuteen, se kattaa summasta 5,45 miljoonaa euroa. Lisäksi katuympäristön rakentamisen eli niin sanotun rinnakkaishankkeen kustannukset ovat 4,36 miljoonaa euroa. Näillä töillä kehitetään muun muassa jalankulun ja pyöräilyn järjestelyjä samaan tapaan kuin Hämeenkadun remontissa on tehty. Lisäksi uusitaan vesi- ja viemäriputkia sekä katuvalaistus. Tampereen Vedelle tulee maksettavaksi 0,75 miljoonaa euroa vesihuoltoverkoston ikähyvitystä. Ideana on, että jos putket ovat yli 60 vuotta vanhoja, vesihuoltoverkoston omistaja maksaa putken siirtämisestä 75 prosenttia, koska hyötyy siitä, että putket saadaan vaihdettua uusiin. Jos taas raitiotien takia jouduttaisiin siirtämään suhteellisen uusia putkia, siirtämiskustannus ynnättäisiin ratikkakustannuksiin. Ratahaaran rakentaminen vähentäisi kakkosvaiheen eli Pyynikintori-Lentävänniemi-välin kustannuksia arviolta 2,65 miljoonaa euroa, koska pistoraidetta Pirkankadulle ei tarvittaisi. Miten rahoitetaan? Tampereen Raitiotie oy ottaa lisää lainaa, johon se tarvitsee kaupungin takauksen. Lainan takaus käsitellään valtuustossa erillisenä asiana. Kaupunki maksaa investointia myöhemmin infravastikkeena Tampereen Raitiotie oy:lle. Ratahaaran rakentamisen vaikutus kaupungin maksamaan infravastikkeeseen on arviolta hieman alle miljoona euroa vuodessa, jos valtionapua ei saada, ja hieman alle 750 000 euroa vuodessa, jos valtionapua saadaan 30 prosenttia. Hatanpään valtatien ratahaaran kunnossapidon kustannusarvio on 160 000 euroa vuodessa. Aikataulu? Jos valtuusto hyväksyy ratahaaran rakentamissuunnitelman 25. marraskuuta, työt alkavat Hatanpään valtatiellä jo joulukuussa tai viimeistään tammikuussa. – Raitiotieallianssi on valmistautunut niin, että työt voidaan aloittaa hyvin nopeasti, kun päätös on tehty, sanoo projektijohtaja Ville-Mikael Tuominen Tampereen kaupungilta. Hatanpään valtatiellä raitiotien rakentaminen on tarkoitus toteuttaa vuosina 2020–2022. Ensimmäinen vaihe on Hämeenkadun ja Suvantokadun välinen osuus, jolla ratikka- ja bussiliikenne on tarkoitus aloittaa samaan aikaan, kun muukin ratikan kaupallinen liikenne alkaa eli 9. elokuuta 2021. Toinen aikataulullinen päätavoite on, että koko Hatanpään valtatien raitiotieinfra, mukaan lukien pysäkki ja ratavaihteet linja-autoaseman kohdalla, on valmis ja liikennöitävissä vuoden 2021 loppuun mennessä. Jalkakäytävät ja pyörätiet valmistuvat vaiheittain, viimeiset osuudet vuonna 2022. Keskeiset riskit? Tiukka rakentamisaikataulu, ja sen aikaiset sääolot. Vaativat työnaikaiset liikennejärjestelyt sekä mittavat johtosiirrot, jotka vaativat syviä kaivantoja. Lisähaasteena ovat alueen muut isot rakennushankkeet, kuten Kansi ja areena. Vaikuttaako muun ykkösvaiheen aikatauluun? Ei, vaan muutokset on suunniteltu niin, että ykkösvaiheen rakentamisaikataulu ja valmistumisaika säilyvät ennallaan. Merkittävimmät työnaikaiset järjestelyt? Autoliikenne pääsee ajamaan etelästä keskustan suuntaan Hatanpään valtatietä esimerkiksi Hotelli Ilvekselle. Kulku kadun kiinteistöihin ja liikkeisiin luvataan pitää auki koko työn ajan. Myös Koskikeskuksen ja Ratinan parkkihalleihin pääsee ajamaan myös töiden aikana. Huoltoliikenteen sujuvuus luvataan varmistaa. Etelän suuntaan ajavien on käytettävä muita katuja kuin Hatanpään valtatietä työn aikana. Esimerkiksi Hotelli Ilvekseltä lähtevät pääsevät etelän suuntaan Verkatehtaankadun kautta. Jalankulkuväylät kapenevat rakentamisen aikana ja kiertoreittijärjestelyt vaihtelevat. Pyöräily ohjataan vaihtoehtoisille reiteille Hatanpään valtatieltä. Bussiliikennettä ohjataan poikkeusreitille. Kadunvarsipysäköintiä rajoitetaan työn aikana myös bussien poikkeusreiteillä. Bussit kulkevat Hatanpään valtatiellä Suvantokadun ja Hämeenkadun välillä etelästä pohjoiseen, Koskipuiston pysäkki jää käyttöön ajoratapysäkkinä. Nykyinen Sorin aukion kohdalla oleva pysäkki siirtyy noin 250 metriä poliisiaseman eteläpuolelle. Rakentamisen aikana Hämeenkadun ja Suvantokadun välisellä osuudella bussit ajavat pohjoisesta etelään Aleksanterinkadun kautta. Aleksanterinkadulle tulee pysäkki Verkatehtaankadun liittymän jälkeen. Sorin aukion ympäristössä Suvantokatu ja Tuomiokirkonkadun jatke otetaan bussiliikenteen käyttöön ja kaduille tehdään pysäkit. Pysäkkejä käyttäisivät päätteinään linjat 4 ja 9 sekä linja 1 ajantasaukseen. Missä raiteet ja mihin asti? Raiteet kulkevat kadun keskellä. Päätepysäkki on Sorin aukiolla, ja Vuolteenkadun eteläpuolelle tulee raiteenvaihtopaikka, jossa raitiovaunut vaihtavat paluusuunnan raiteelle. Raiteet päättyvät tässä vaiheessa linja-autoaseman kohdalle. Tämän hetken arvio on, että Sorin aukion pysäkki toimii ratahaaran päätepysäkkinä 5–10 vuotta, kunnes rataa on jatkettu pidemmälle etelään. Seutuhallituksen hyväksymässä raportissa on arvioitu, että ratikan toteuttamisen maankäytöllisen minimivaatimukset täyttyvät jo nyt etelän suunnassa Pirkkalan Partolaan asti. Mikä linja sinne kulkisi? Esitys on, että linja-autoasemalle jatkaisi Taysille kulkeva linja. Hervannan linja kulkisi Pyynikintorille ja edelleen Lentävänniemeen, jos ratikkaa päätetään jatkaa Pyynikintorilta länteen. Miten suunnitelmat Pyynikintorilla muuttuisivat? Kakkosvaiheessa rakennettavaksi suunniteltua pistoraidetta Pirkankadulle ei tarvittaisi. Pirkankadulla hieman Sepänkadun risteyksen yli jatkuvan pistoraiteen ideana on ollut se, että kun Hervannan linja jatkaa Lentävänniemeen, Taysin linja kääntyy Pirkankadulla takaisin tulosuuntaansa. Suurimmat plussat? Lisää keskustan eteläosien saavutettavuutta ja jakaa ratikan matkustajavirtoja laajemmalle alueelle keskustassa. Mahdollistaa pääsyn ratikalla esimerkiksi linja-autoaseman, uuden Kannen ja areenan alueen sekä Ratinan stadionin ja kauppakeskuksen sekä Koskikeskuksen tuntumaan. Lisää alueen vetovoimaa ja mahdollistaa jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden parantamisen. Alueen yrittäjien epävarmuus rakentamisen aikataulusta poistuu. Ydinkeskusta saadaan rakennettua kerralla kuntoon. Hatanpään valtatie ei muutu työmaaksi siinä vaiheessa, kun areenan alue on valmis ja sen tapahtumat pyörivät. Tuo joustavuutta ratikan liikennöintiin ja parantaa häiriönsietoa, kun häiriötilanteessa Hatanpään valtatien pysäkkiä voidaan väliaikaisesti käyttää myös Hervannan linjan päätepysäkkinä. Riski Pyynikintorin päätepysäkin ruuhkautumiseen vähenee. Hämeenkadun länsipään liikennöitävyys busseilla paranee, kun sinne kulkee vain toinen ratikkalinja. Rakentamisessa voidaan hyödyntää muun raitiotien ykkösosan rakentamisesta kohteiden valmistuessa vapautuvia Raitiotieallianssin nykyisiä resursseja. Suurimmat miinukset? Rakentamisaikaiset vaikutukset. Raitiotien rakentamisesta ja työnaikaisista liikennejärjestelyistä aiheutuu haittaa Hatanpään valtatien alueen ja osin myös Kyttälän alueen yritystoiminnalle runsaan kahden vuoden ajan. Rakentamisaika hankaloittaa auto- ja joukkoliikennettä, ruuhkautuminen on todennäköistä. Rakentaminen vaikuttaa yli puoleen kaupunkiseudun joukkoliikenteestä. Kadunvarsipysäköintiä joudutaan rajoittamaan rakentamisaikana myös bussien poikkeusreiteillä. Poikkeusjärjestelyjä myös jalankululle ja pyöräilylle. Jalankulkureitit kapenevat ja vaihtelevat. Pyöräily ohjataan poikkeusreiteille. Kasvattaa ratikan ykkösvaiheen rakentamisen kustannuksia. Kasvattaa joukkoliikenteen kustannuksia rakentamisaikana suoraan ja välillisesti 0,5–1 miljoonaa euroa vuodessa. Jutun tiedot on koottu kaupunginhallituksen esityslistalta ja sen liitteistä. Juttua varten on haastateltu Tampereen kaupungin Raitiotien kehitysohjelman projektijohtajaa Ville-Mikael Tuomista.