Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Korkeakoulujen tutkintokoulutusta ei voi lisätä ilman uusia resursseja

Työmarkkinoiden muuttuessa korkeakoulutuksen merkitys kasvaa. Maassa on laaja poliittinen konsensus siitä, että suomalaisten koulutustasoa on edelleen nostettava. Opetus- ja kulttuuriministeriö on esittänyt 5000 aloituspaikan lisäystä yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Hallituksen päättämässä vuoden 2020 budjetissa ei kuitenkaan ollut erillisrahoitusta korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseksi. Korkeakoulujen perusrahoituksen lisäys ja indeksien palautus olivat tarpeellisia päätöksiä hallitukselta. Nämä korjaavat osaltaan kahdeksan vuotta jatkunutta rahoituksen epävarmuutta ja leikkauksia. Tuona aikana esimerkiksi yliopistojen rahoitusvaje ehti liki 300 miljoonaan euroon, ja vuosina 2013–2017 henkilöstön määrä väheni yli 2800:lla. Korkeakouluissa on työhönsä ja tehtäviinsä sitoutunut henkilöstö, mutta kaikkeen ei voida venyä. Viimeisimmän OAJ:n työolobarometrin (2017) mukaan koko opetusalalla tehdään pitkiä työviikkoja (ka. yli 39 tuntia), ja korkeakouluissa tehdään opetusalan pisintä työviikkoa (yli 41 tuntia). Leikkausten myötä työmäärä on kasvanut ja pirstaloitunut, ryhmäkoot kursseilla suurentuneet, kun sama työ tehdään pienemmällä joukolla. Jaksaminen on koetuksella. Yli puolet yliopistojen opetushenkilöstöstä kokee, että työtä on liikaa melko tai erittäin usein. Koulutusmäärien lisääminen ilman lisäresurssia ei ole mahdollista, koska toteutuksessa pitää olla riittävästi opettavaa henkilöstöä. Erityisesti kandivaihe sitoo ohjaavaa ja opettavaa henkilöstöä, sillä opiskelijoiden sujuva opintopolku sekä alaan sitouttaminen ja yhteisöllisyys vaativat hyvää vuorovaikutusta ja läsnäoloa. Koulutusmäärien lisääminen ilman rahoitusta on leikkaus opetukseen ja ohjaukseen, jolla on vaikutuksensa myös tutkimuksen resursseihin. Osaamisen mallimaa ei toimi niin. Hanna Tanskanen on Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n , yliopistoasiamies, Johanna Moisio on Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja.