Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Unohtuiko Puolustusvoimilta isänmaan etu koronakriisissä? Kenraali Kivisen joukkoja tarvittaisiin nyt Suomen kunnissa

Näkymätön vihollinen, joka nujerretaan talvisodan mottitaktiikalla. Puolustusvoimien komentaja Timo Kivinen ampui koronaa kovilla viestissään , joka päätyi julkisuuteen viime viikolla. Sotaisin termein tapahtunut henkilöstön hengennostatus oli ilmeisesti ajankohtainen, koska armeija on joutunut viime viikkoina perääntymään esikunnistaan. Sotavoimia ohjataan nyt hajautetusti kotikonttoreista. Kenraali Kivisen tuima katse ulottuu viikkojen ja kuukausien päähän eteenpäin. Korona on eristettävä motteihin kuten puna-armeija Suomussalmella Raatteentiellä tammikuussa 1940. Toistaiseksi vihollisesta on otettu niskalenkki ja kukaan ei ole päätynyt armeijasta tehohoitoon. Talvisodan hajautustaktiikka toimii. ”Mottioperaatiot ajoitettiin siten, että voimaa kyettiin keskittämään valittuihin kohteisiin eri aikaan ja näin luomaan ajallisia painopistealueita. Sama taktiikka toimii periaatteessa koronavirustakin vastaan”, Kivinen kirjoittaa talvisotaan viitaten. Kenraali Kivisen viestin perusteella Puolustusvoimissa keskitytään turvaamaan vain armeijan omaa toimintaa. Kivinen ei maininnut viestissään mitään muun yhteiskunnan tukemisesta. Tämä on merkillistä, kun yksi neljästä Puolustusvoimien lakisääteisistä tehtävästä on nimenomaan muiden viranomaisten tukeminen. Tuessa on kyse esimerkiksi virka-avusta, jota voidaan antaa muun muassa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi. Virka-apua annettiin vuonna 2007 Nokian vesikriisissä. Varusmiehet ja maakuntakomppanian reserviläiset jakoivat puhdasta vettä kaupunkilaisille. Koronakriisin aikana armeijan tuki muulle yhteiskunnalle on jäänyt toistaiseksi vähäiseksi. Helsingin Sanomat uutisoi tiistaina Puolustusvoimien antavan muutamia kymmeniä hengityskoneita sairaaloiden käyttöön. Koronan vuoksi pystytetyllä Uudenmaan rajalla on lisäksi ollut noin 750 varusmiestä ja 50 kantahenkilökuntaan kuuluvaa liikenteenohjaustehtävissä. Puolustusvoimat kykenisi huomattavasti laajempaan tukeen. Koronan vastaista taistelua käydään sairaaloiden lisäksi parhaillaan Suomen kunnissa. Reserviläisten ja varusmiesten apu tulisi erityisesti kriisin pitkittyessä varmasti tarpeeseen esimerkiksi ruoka-avun ja lääkkeiden toimittamisessa yli 70-vuotiaille ja muillekin koronan riskiryhmiin kuuluville. Puolustusvoimien kuljetuskalustoa ja varusmiesten sekä reserviläisten työpanosta saatettaisiin kaivata myös koulujen ruokajakelussa. Kouluruokailun järjestäminen kotona etäopetuksessa oleville oppilaille on yksi akuuteimmista ongelmista kunnissa. Osa kunnista kuljettaa ruoan suoraan oppilaiden kotiovelle. Toisissa kouluissa ruoka haetaan koululta, joka lisää riskiä koronatartunnasta. Reserviläisten ja varusmiesten kuljettamana ruoka saataisiin nopeasti ja turvallisesti perille. Reserviläisistä voisi olla hyötyä myös julkisilla paikoilla erilaisissa opastustehtävissä vaikkapa turvavälien suhteen. Armeijassa on myös kenttälääkintään ja tarvittaessa kenttäsairaaloiden pystyttämiseen liittyvää osaamista sekä sairaalahenkilöstöä. Tuhansia reserviläisiä tukitehtäviin on tarjolla esimerkiksi Puolustusvoimien tärkeän yhteistyökumppanin, verovaroin tuetun maanpuolustuskoulutusyhdistyksen MPK:n verkostossa. Normaalioloissa MPK:n tarmokkaat reserviläiset pitävät yllä taistelukuntoaan leireillä Suomen saloilla rynnäkkökivääriammunnan merkeissä ja makkaraa paistaen. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen rahoitusta on perusteltu sillä, että reserviläisillä on valmiuksia ja osaamista tukea viranomaisia sekä yhteiskuntaa myös muissa kuin sotilaallisiin uhkiin liittyvissä häiriötekijöissä. Koronakriisi on mitä ilmeisemmin tällainen häiriötekijä. Nyt, poikkeusolojen koittaessa, MPK on ajanut toimintansa alas ja suunnittelee koronakriisin jälkeisiä tapahtumia. Reserviläisillä olisi siis todennäköisesti hyvin aikaa näyttää osaamistaan ja osallistua virka-aputoimintaan vaikkapa operaatio ruokakassin merkeissä. Koronakriisi kaatuu taloudellisesti kuntien niskaan. Sairaanhoitopiirien toimintakulujen on arvioitu kasvavan kriisin seurauksena lähes 600 miljoonaa euroa vuosina 2020 ja 2021. Laskun maksavat kunnat. Myös yritysten konkurssit ovat kuntataloudelle kova isku. Kuntaliitto on arvioinut verotulojen menetysten olevan 1,7 miljardia euroa. Armeijan pienikin apu kunnissa tulisi nyt tarpeeseen. Puolustusvoimat kertoo itse tukevansa muita viranomaisia pääasiassa silloin, kun heidän omat voimavaransa eivät riitä. ”Voimme tukea viranomaisia lähettämällä apuun osaavaa henkilöstöämme tai kalustoamme tehtävän vaatimuksien mukaisesti”, armeijan verkkosivuilla luvataan. Puolustusvoimien ylipäällikkö, tasavallan presidentti Sauli Niinistö korosti viime viikolla MTV:n haastattelussa, että koronakriisissä taakkaa on jaettava ja kaikista on pidettävä huolta. Laki määrää, että toisen viranomaisen täytyy pyytää virka-apua Puolustusvoimilta. Koronakriisin aikana aktiivisesti toimineella presidentti Niinistöllä olisi nyt erinomainen tilaisuus esittää julkisuudessa ehdotus kuntien auttamisesta ja siitä, miten virka-avun pyytäminen Puolustusvoimilta olisi syytä toteuttaa.