Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Jos kirjallinen ilmoitus lihan alkuperästä puuttuu yhä ravintolasta, siitä voi ilmoittaa kunnan elintarvikevalvontaan – ruokailupaikalle saattaa rapsahtaa jopa uhkasakko

Jos ravintola ei kehotuksista huolimatta ilmoita tarjottavan lihan alkuperämaata asiakkaille kirjallisesti, sille voi rapsahtaa uhkasakko. Alkuperän kirjallista ilmoitusta vaativa asetus on ollut voimassa toukokuun alusta. – Tarjoilupaikoille on annettu ensin mahdollisuus sopeutua uuteen tilanteeseen. Alkuperämaamerkintöjä valvovat elintarvikevalvontaviranomaiset voivat käyttää tarvittaessa hallinnollisia pakkokeinoja, sanoo ylitarkastaja Tuulikki Lehto Ruokavirastosta. Hallinnollisia pakkokeinoja ovat muiden muassa määräys ja uhkasakko. Alkuperän kirjallista ilmoittamista asiakkaille vaaditaan, jos ruuan valmistuksessa on käytetty tuoretta tai jäädytettyä naudan-, sian-, lampaan-, vuohen- tai siipikarjan lihaa. Lihan alkuperämaa pitää näkyä ravintolassa esimerkiksi ruokalistassa tai taulussa. Palautetta voi antaa Ruokaviraston Lehto kertoo, että kesän alussa julkaistaan päivitetty Oiva-arviointiohje, jolla ohjeistetaan tarjoilupaikoissa tarjottavan lihan alkuperämaan ilmoittamista ja valvontaa. Tarjoilupaikkoja valvovat kuntien elintarvikevalvontaviranomaiset. Myös ravintolat itse seuraavat omavalvonnan kautta lainsäädännön toteutumista. – Asiakaspalautetta voi antaa suoraan tarjoilupaikkoihin tai tarvittaessa oman kunnan elintarvikevalvontaan, Lehto toteaa. Kiinnostus sen kun lisääntyy Asiakkaat haluavat liikenneasemapäällikkö Timo Märsylän mukaan tietää ruuan alkuperästä koko ajan enemmän. – Ruokaturvallisuuden, tuotannon eettisyyden sekä ilmastonmuutoskeskustelun korostuminen ovat kaikki lisänneet tätä kiinnostusta, hän sanoo. Märsylän työpaikalla Seinäjoen ABC-liikenneasemalla liha on ollut kotimaista jo vuosia, ja kotimaisuudesta ilmoitetaan linjaston alussa. Verkkosivuilta löytyy vielä tarkempaa tietoa lihan toimittaneista yrityksistä. Matkailu- ja ravintola-alan järjestön Maran varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi arvioi, että kirjallisten alkuperämerkintöjen käyttöönotossa on vaihtelua ravintolojen välillä. – Sitä on alettu toteuttaa ja tietoa alkuperän ilmoitusvelvollisuudesta on jaettu meidän viestintäkanavissamme ja työryhmissämme, mutta varmasti voi olla yrityksiä, joissa kirjallista ilmoitusta lihan alkuperästä ei ole vielä tehty. Aittoniemi muistuttaa, että ilmoitusvelvollisuus nousee takuuvarmasti esille silloin, kun ravintolaan tehdään vuosittainen Oiva-tarkastus. Pitäisi saada EU:n laajuiseksi Aittoniemen mukaan Mara kannattaa alkuperän ilmoittamista, mutta hän toteaa ilmoitusvelvollisuuden aiheuttavan paljon lisätyötä etenkin pienissä pitkien ruokalistojen paikoissa. Tuleville ministereille ja mepeille lähtee terveisiä. – Suomen on EU-puheenjohtajakaudellaan toimittava niin, että EU-lainsäädäntöön saadaan lopultakin yhtenäiset säännökset [lihan] alkuperän ilmoittamisesta. Samalla olisi huolehdittava siitä, että tieto alkuperästä on saatavilla helposti sähköisessä muodossa. – Tällä hetkellä on ongelmallista erityisesti pienille ravintoiloille, että selkeät EU-säännökset puuttuvat. Moni ravintola joutuu etsimään alkuperätiedon pakkauksista ja tekemään kirjallisen ilmoituksen kuluttajille käsityönä. "Moni ravintola joutuu etsimään alkuperätiedon pakkauksista käsityönä." Veli-Matti Aittoniemi varatoimitusjohtaja, Mara Suomessa tuli toukokuun alussa voimaan asetus, jonka mukaan ravintoloiden on ilmoitettava käyttämänsä lihan alkuperä kirjallisesti. Tieto lihan alkuperämaasta voidaan antaa tarjoilupaikassa helposti havaittavassa ja selkeässä esitteessä tai taulussa tai muulla vastaavalla selkeällä tavalla. Säädös koskee tuoretta, jäähdytettyä ja jäädytettyä lihaa, mutta ei raaka-aineena käytettyjä raakaliha- tai lihavalmisteita. Tämä rajaa esimerkiksi kebab-lihan ja monet hampurilaisketjujen lihatuotteet määräyksen ulkopuolelle. Alkuperämerkintöjen vahvistaminen sisältyi Sipilän hallituksen hallitusohjelmaan. Ilmoitusmääräys piti kierrättää Brysselin kautta. Tammikuussa EU-komissio ilmoitti, ettei se vastusta Suomen asetusehdotusta.