Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Mielenterveyspalvelujen tila on surkea ja se lisää omaisten yleensä muutenkin kohtuutonta kuormaa

”Miksi jotkut potilaat ovat tärkeämpiä kuin toiset?” kysyi Lääkärilehden tuoreen numeron kirjoituksessa kirurgian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Heidi Wikström . Jos saat hoitoa vaativan haavan, sitä ei hoideta etänä edes koronaviruksen aikana. Kun tarvitaan toista ihmistä, hän on saatavilla. Toisin on psyykkisistä sairauksista kärsivien laita. Koronaepidemian alettua heidän tarvitsemansa hoito- ja kuntoutuspalvelut suljettiin ja siirryttiin mahdollisuuksien mukaan etätöihin. Miksi näin? Sairaat tarvitsevat hoitavaa ihmistä tai säännöllistä kuntoutustaan. Palvelujen lopettaminen huononsi monen tilannetta ja kasasi entisestään omaisten jo yleensä muutenkin kohtuutonta kuormaa. Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry toteutti keväällä koronapandemiaan liittyvän nettikyselyn mielenterveys- ja päihdeomaisille. Kyselyyn vastasi 266 omaista. Omaisilla oli valtava huoli sairastuneista läheisistään ja omasta jaksamisestaan. Lähes puolet vastaajista arvioi, että heidän sairastuneen läheisensä vointi heikentyi tai romahti. Erityisen huolestuneita olivat ne omaiset, joiden läheiset eivät saaneet minkäänlaista hoitoa. Puolet omaisista arvioi oman jaksamisensa heikentyneen tai jopa romahtaneen. Olemme huomaamattamme priorisoineet ruumiin mielen edelle. Ruumiin sairauksista syntyvä taakka kohdistuu vanheneviin, mielen sairaudet puhkeavat nuoruudessa ja varhaisaikuisuudessa. Pahimmillaan niitä sairastetaan vuosikymmeniä. Sairastuneen rinnalla kuormaa jakavat omaiset ja läheiset, joista merkittävä osa on lapsia. Myös omaisilla ja läheisillä on riski sairastua. Mielenterveyspalvelujen tila on surkea. Mielen sairauksien hoito on vuosikymmeniä jäljessä siitä, miten hoidamme ruumiillisia sairauksia. Sairastuneita ei tutkita kunnolla, hoito- ja kuntoutussuunnitelmia ei tehdä. Nämä ovat itsestään selvyyksiä syöpä- tai operatiivista hoitoa tarvitseville. Puhumattakaan siitä, että perhekeskeinen hoito toteutuisi. Laadukkaaseen hoitoon kuuluu olennaisena osana omaisten tiedon ja tuen saannin varmistaminen. Psyykkisesti sairaille ei anneta heidän tarvitsemaansa näyttöön perustuvaa hoitoa. Näin olemme priorisoineet. Kallis valinta, psyykkisten sairauksien hyvä hoito olisi erittäin hyvä investointi. Suuri osa niistä nuorista ja nuorista aikuisista, jotka nyt putoavat yhteiskunnasta sairaseläkkeelle olisi hyvällä hoidolla ja kuntoutuksella palautettavissa työelämään. Kyse on miljardien säästöpotentiaalista. Moni sairastunut saisi uuden mahdollisuuden ja paremman elämän. Tämä moninkertaistuisi vielä omaisten ja läheisten elämän parantuessa. Alkuvuodesta saatiin kokemuksia ja kerättiin tietoa koronarajoitusten vaikutuksista haavoittuvassa asemassa oleviin kansalaisiin. Toivottavasti jotain on opittu keväästä nyt, kun epidemia taas nostaa päätään. Kirjoittajista Lehtinen on dosentti, eläkkeellä Taysin psykiatrian toimialuejohtajan virasta ja puheenjohtaja Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry:ssä. Huhtala, on toiminnanjohtaja Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry:ssä.