Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Vesihana ja kasvisruoka ovat arjen ilmastotekoja – Sammon keskuslukiossa päätettiin näyttää opiskelijoille, miten toimitaan ilmaston hyväksi

Tamperelaisen Sammon keskuslukion opiskelija Julia Silva Kurppa täyttää vesipullonsa koulun aulassa olevasta hanasta. Aiemmin paikalla oli juoma-automaatti, jossa ei voinut täyttää juomapulloa, kuten ei myöskään WC:ssä, jossa pullo ei mahdu hanan alle. Muutos on pieni mutta merkittävä. sillä koulu on myös urheilulukio, joten juomapullon käyttäjiä on paljon. Aiemmin moni osti juotavaa, kun täyttömahdollisuutta ei ollut. Sammon keskuslukiossa eli Samkessa on tehty myös muita ympäristöä säästäviä tekoja. Iso muutos on ollut se, että opiskelijat eivät enää juo kahviaan pahvimukeista vaan samasta lasista, josta he ovat juoneet myös lounaalla. Näin säästyy jopa satoja pahvimukeja päivässä, sillä koulussa on noin 800 opiskelijaa. Ruokalinjastossa taas tarjoillaan nykyään ensimmäisenä kasvisruoka. Näin sen menekin toivotaan kasvavan. Lukion tokaluokkalainen Oskari Olonen kertoo, kasvisruokaa päätyy nykyisin aiempaa useammin hänen lautaselleen. – Kasvisruoka on usein myös hyvin maustettua. Se voi johtua siitä, että sitä tehdään pienempi satsi kuin muuta ruokaa. Tärkeä ekoteko on myös se, ettei ruokaa heitetä roskiin. Tosin siinä on vielä harjoittelemista. Ruokapalvelun vastaava Riitta Alatalja kertoo, että moni ottaa varsinkin perunamuusia enemmän kuin jaksaa syödä. Koulussa laskettiin viime syksynä 13 mittauspäivän aikana, että ruokaa meni hävikkiin keskimäärin 20 kilogrammaa päivässä. Abiturientti Silva Kurppa kertoo, ettei jätä koskaan ruokaa lautaselle. – Olen kotoisin latinalaisesta Amerikasta. Siellä on todella tärkeä arvo, ettei ruokaa jätetä. Abiturientti Nea Toijala myöntää, että häneltä jää joskus vähän ruokaa. – Niin käy, jos en tykkää ruoasta tai olen ottanut sitä liikaa, mutta yritän ottaa oikean määrän. Koulu haluaa näyttää esimerkkiä Samkessa on opetettu ilmastoasioita jo pitkään, mutta tänä lukuvuonna on tehty vielä enemmän. Koulussa aloitettiin kymmenvuotinen ilmastohanke, jonka kantava kysymys on, mitä lukiolainen voi tehdä ilmaston hyväksi. 12 opettajaa ilmoittautui vapaaehtoisesti ryhmään, joka miettii, miten ilmastonmuutokseen liittyviä asioita opetetaan eri oppiaineissa ja millaisia ilmastotekoja koulussa voidaan tehdä. – Tavoitteemme on tarjota oikeaa ja ajantasaista tietoa ilmastonmuutoksesta sekä olla mahdollisimman ratkaisukeskeisiä. Haluamme näyttää esimerkkiä koulun arjessa, kertoo fysiikan lehtori ja Samken ilmastotoiminnan koordinaattori Salla Muukki . Lukiolaiset kertovat, ettei ilmastonmuutos ole heille mikään uusi asia, sillä siitä on puhuttu koko kouluaika. – Välillä tuntuu että ilmastonmuutos tulee korvista, mutta se on tärkeä asia, Nea Toijala pohtii. – Sitä paitsi aina tulee uusia opiskelijoita, joille pitää kertoa samat asiat. Kirpparit ovat in Nuoret kertovat, että he ovat tehneet ilmastotekoja myös koulun ulkopuolella. He tulevat kouluun kävellen tai linja-autolla ja pohtivat kriittisesti kuluttamistaan. – Tuntuu, että ihmiset ajattelevat ilmastoasioita aiempaa enemmän. Olen itsekin alkanut miettiä ilmastoa arkipäiväisissä asioissa, kuten vaateostoksilla, Nea Toijala kertoo. – Jokaisen ei tarvitse ruveta vegaaniksi, mutta siitä pitäisi olla tietoinen, mitä oma kulutus aiheuttaa. Voi ottaa askeleen kerrallaan, Oskari Olonen sanoo. Silva Kurppa kertoo suosivansa kirpputoreja. – Kirppareilta löytää hienoja vaatteita. Kaikki, jotka ovat oikeasti kiinnostuneita muodista, käyvät niillä. Olen saanut tosi monta kaveriani käymään kirppareilla. Hänellä on itselläänkin yllään kirpparilöytöjä ja äidin housut. Abiturientti Liisa Matveychuk kertoo, että hänen jalassaan on äidin entiset kengät. – On tosi siistiä huomata, että moni pitää kirpparityyliä siistinä. Kierrätys on nyt in, Oskari Olonen sanoo ja kertoo paitansa olevan nettikirpputorilta. Hän huomauttaa, että yksilön teoilla on iso merkitys, mutta se ei riitä. Hän huolestuttaa, miten valtiot saadaan mukaan ilmastonmuutoksen torjuntaan. Nuorilla on muitakin huolia. – Sanotaan, että syö kasvisruokaa, kierrätä ja käy kirppareilla, mutta koko ajan tulee huonoja uutisia. Tulee sellainen olo, teenkö turhaa työtä, Silva Kurppa sanoo. Hänen mielestään olisi tehokkaampaa kertoa, mitä kaikkea on jo tehty ilmaston hyväksi eikä korostaa vain sitä, mitä pitäisi tehdä. – Olen samaa mieltä. Negatiivisia asioita korostetaan nyt paljon, Olonen sanoo. Toivoaan nuoret eivät ole silti menettäneet. – Välillä huolestuttaa, koska talvet ovat mitä ovat ja Australiassa palaa, olen silti toiveikas. Meille on koulussa puhuttu paljon ilmastoasioista ja paljon on jo tehty ilmaston hyväksi, Nea Toijala sanoo. Lehtori Muukki sanoo, että oikealla tiedolla ja toiminnalla torjutaan ilmastoahdistusta. – Koulumme nuoret eivät olleet kyselyn mukaan erityisen ahdistuneita ilmastonmuutoksesta. Jotta ahdistukselle ja tietämättömyydelle ei jäisi jatkossakaan tilaa, koulussa suunnitellaan jo seuraavia ilmastotekoja. Ensi kuussa koulussa kerätään käytettyjä urheiluvälineitä ja -vaatteita,jotka lahjoitetaan Tampereen Hope-yhdistyksen kautta tarvitseville. Tänä keväänä koulussa järjestetään myös ensimmäistä kertaa ilmastokurssi. Vapaaehtoisella kurssilla opettaa kolme Samken opettajaa, ja sille voivat osallistua muidenkin tamperelaisten lukioiden opiskelijat. gallup Kysyimme Sammon keskuslukiolaisilta, mitä he ajattelevat ilmastonmuutoksesta Otto Meskanen Olen kuullut koulumme ilmastohankkeesta, mutta en ole tarkemmin perehtynyt siihen. Ei tule äkkiseltään mieleen yhtäkään ilmastotekoa, jonka olisin tehnyt. Ilmastonmuutos ei tietenkään ole hyvä asia. Hyvähän se olisi jokaisen miettiä, ettei saastuttaisi ympäristöä. Emma Törnblom Koulumme ilmastohanke ei ole muuttanut käytöstäni, koska olen kasvanut ekologiseen elämäntapaan. Mutta eihän yksi ihminen voi mitään isompaa tehdä. Ilmastonmuutoksen torjuminen on ennen kaikkea yritysten ja valtioiden tehtävä. Eemeli Raittinen Ilmastonmuutos on pyörinyt mielessä, mutta en ole kauheasti perehtynyt koulun ilmastohankkeeseen. Yritän välttää esimerkiksi ruokahävikkiä, vaikka en ole aiemminkaan jättänyt juuri ruokaa. Ilmastonmuutos voisi olla lukiossa oma oppiaine. Rasmus Eronen Ilmastonmuutos pyörii alitajunnassa, mutta en ole itse tehnyt varsinaisia ilmastotekoja. Ilmastonmuutos on vakava asia. Näkeehän sen tästä säästäkin. Olisi kiva päästä hiihtämään. Ilmastonmuutosta täytyy torjua valtioiden tasolla säädöksien ja lakien avulla.