Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Susia aletaan siirtää Suomen ja Ruotsin välillä, ellei pullonkaulaa saada muuten auki – siirrot Suomen sisällä eivät tule kuuloon

Geneettisen monimuotoisuuden turvaamiseksi susien vaellusmahdollisuus Suomen, Venäjän sekä Ruotsin ja Norjan eli niin sanotun Skandinavian susipopulaatioiden välillä tulisi varmistaa nykyistä paremmin. Näin linjaa juuri julkaistu suden kannanhoitosuunnitelman päivitys. Suunnitelman mukaan Suomi lisää susiyhteistyötä erityisesti Ruotsin kanssa. Tämä koskee paitsi tiedonvaihtoa, myös konkreettisia toimenpiteitä. Ellei maiden välinen susien siirtyminen onnistu luonnollista reittiä, ehdottaa suunnitelma jopa susien siirtämistä Suomesta Ruotsiin. Pullonkaula auki rahalla? Tutkijoiden mukaan Skandinavian 370 suden populaatio tarvitsee geneettisistä syistä täydennystä Suomesta vähintään yhden yksilön verran viidessä vuodessa. Maiden välisen "susivaihdon" pullonkaulana on poronhoitoalue molemmissa maissa. Alueilla suden suojelustatus on heikompi kuin etelässä, ja suuri osa poronhoitoalueille vaeltaneista susista ammutaan poikkeusluvilla. Suomen puolelta rajan yli menneistä susista suurin osa kuolee kuitenkin Ruotsin poronhoitoalueella, eikä pääse osaksi maan varsinaista susikantaa. Sama toimii myös toisin päin: Suomen poronhoitoalueella ammutaan myös länsirajan yli tulleita susia. Nuorten susien siirtyminen onnistuu käytännössä vain keväällä ja kesällä. Siirrot Ruotsiin mahdollisia Kannanhoitosuunnitelma linjaa, että Suomi pyrkii varmistamaan riittävän susien siirtymisen Ruotsiin ja Norjaan. Asiaa tulisi kuitenkin seurata nykyistä tarkemmin, jotta tarvittavia toimenpiteitä ja niiden vaikutusta voidaan selvittää. Maiden suurpetoasioista vastaavat viranomaiset ovat laatimassa konkreettisen yhteistyön pohjaksi yhteisiä susikannan hoidon linjauksia. Seuraava askel olisi asiaa koskeva puitesopimus. Suunnitelman mukaan Suomessa tulisi selvittää niin sanotun luonnonarvokaupan mahdollisuuksia poronhoitoalueen lounaisosissa. Alue on susien siirtymisen kannalta oleellisin. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että valtio maksaisi susien aiheuttamien vahinkojen lisäksi myös susien sietämisestä. Tällä pyrittäisiin estämään susien ampumista. Mikäli susivaihto ei osoittaudu riittäväksi, ollaan Suomessa kannanhoitosuunnitelman mukaan valmiita keskustelemaan myös susien siirroista Keski-Ruotsiin. Samalla suunnitelma korostaa, että siirtoja Suomen sisällä ei tehdä. Rajalaumatkin ovat tärkeitä Susikantojen geneettistä monimuotoisuutta halutaan tukea myös niin sanottujen rajalaumojen elinvoimaisuudella. Näillä tarkoitetaan Suomen ja Venäjän rajan molemmin puolin liikkuvia susilaumoja. Tässä yhteistyötä tarvitaan Venäjän Karjalan tasavallan kanssa. Maa- ja metsätalousministeriö on solminut Karjalan maa-, kala- ja metsästystalouden ministeriön kanssa yhteistoimintasopimuksen jo vuonna 2011. Yhteistyö on tähän saakka ollut vähäistä, mutta ministeriön on tarkoitus pyrkiä tiivistämään yhteistyötä. Lisää hyväksyntää Vuonna 2015 laaditun kannanhoitosuunnitelman päivitys painottaa erityisesti susien sietämiseen liittyviä toimia, joiden toivotaan ennen pitkää johtavan myös susien parempaan hyväksymiseen. Tavoitteeseen pyritään entistä tehokkaammalla haittojen ennaltaehkäisyllä, viestinnällä ja koulutuksella. Suunnitelma esittää lisää panostusta myös metsästysrikosten torjuntaan. Suunnitelmassa pidetään ovi auki myös kannanhoidolliselle metsästykselle. Mahdollisuus riippuu kuitenkin susikannan koon kehittymisestä ja EU:n tuomioistuimen lokakuussa antaman ennakkoratkaisun tulkinnasta. Asiasta tiistaiaamuna tviitanneen maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) mukaan tuomioistuimen tiukkasanainen päätös oli "iso takaisku". – Tuomioistuimen ratkaisu kammataan perinpohjaisesti läpi, löytyykö siitä edellytyksiä metsästyksen sallimiselle, hän toteaa tviitissään. Jos kannanhoidollinen metsästys näyttää mahdolliselta, perustetaan asian valmisteluun laajapohjainen työryhmä.