Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Kiusaaminen vaikuttaa elämään pitkään – ja se on ryhmäilmiö, kyse ei ole vain kiusaajasta ja kiusatusta

Sinä olet kokenut kiusaamista. Et ole välttämättä niin sanotun. uhrin tai tekijän asemassa, mutta varmasti teidät kouluajoiltasi ihmisen, joita toiset lapset, nuoret tai aikuiset ovat kohdelleet huonosti. He ovat voineet mitätöidä, eristää, nimitellä ja rikkoa fyysisyyden rajoja tämän henkilön kohdalla. Tätä on voinut kestää pitkään. Kiusaamista koskevissa keskusteluissa vallitsee usein kaksijakoisuus, joka pyrkii pakottaen jakamaan ihmiset joko kiusattuihin tai kiusaajiin. Tällainen jako ei ole hyödyllistä. Kiusaamisessa on kyse ryhmäilmiöstä. Kiusaaminen mielletään tahalliseksi, säännölliseksi ja tarkoituksellisesti vahingoittavaksi. Kiusaamisen muodot ovat tunnistettavissa väkivallan muodoista. On muun muassa henkistä, fyysistä, taloudellista, seksuaalista ja hengellistä väkivaltaa. Muodot elävät eri välinein ja menetelmin ja sosiaalinen media tarjoaa rajattomia mahdollisuuksia 24/7. Kiusaamisväkivalta-termi on osuva kuvaamaan kokemusten vakavuutta. Noin 8 prosenttia nuorista ja lapsista altistuu kiusaamisväkivallalle. Nämä ihmiset eivät ole älykkyydeltään yhtään sen huonompia kuin muut, mutta koska he joutuvat elämään pitkään kovan kuormituksen ja paineen alaisena, synnyttää se riskejä. Mielialojen kanssa voi olla haasteita, ihmisiin luottaminen voi olla nollissa ja ennen kaikkea kuva itsestä saattaa vääristyä ja täten aiheuttaa epävarmuutta ja sivuun vetäytymistä. Tämä vaikuttaa luonnollisesti pärjäämiseen. Huomioitavaa on myös, että kiusaamisen kokemuksista ei useinkaan kerrota avoimesti ja oma-aloitteisesti ja että ryhmästä eristäytyminen voi alkaa jo varhaiskasvatuksessa. Eikö ole erikoista, että esimerkiksi erilaiset julkisuuden henkilöt tuovat esiin haastatteluissa uransa huippuhetkillä juuri kiusaamisen kokemuksiaan? Varmasti monella on myös hammashoidosta kamalia kokemuksia, mutta niistä ei koeta tarvetta puhua vuosien jälkeen. Kiusaamisen kokemukset ovat usein pitkään elämässä mukana, vaikka itse tilanne olisi päättynyt jo aikoja sitten. Kiusaamiskokemukset romuttavat pitkään jatkuessaan elämänlaatua ja elämänhalua. Kiusaamista kokeneet ihmiset eivät ole sairaita, mutta tarvitsevat tukea ja huomiota vielä vuosia kokemustensa jälkeen. Tämä asia unohdetaan palvelujärjestelmissä. Tampereella kiusaamiskokemuksia pääsee käsittelemään maksuttomassa interventio-ohjelmassa lokakuusta alkaen Tampereen Mielenterveysseura ry:n ryhmässä. Lisäksi on tarjolla koulutusta aiheeseen ja ilmiöön. Kannustan ottamaan kiusaamisasiat puheeksi reilusti ja tasa-arvoa kunnioittaen sekä tarjoamaan tukea kokemusten kanssa eläville. Kirjoittaja on ytm, sosiaalityöntekijä, opettaja, opinto-ohjaaja ja mielenterveyshoitaja. Hän on työskennellyt vuosia kiusaamista kokeneiden nuorten parissa Kehittäjäsosiaalityöntekijänä Tampereen kaupungilla.