Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Katso, miten nopeasti poliisi ehtii paikalle kotikunnassasi Pirkanmaalla – poliisipäällikkö kommentoi uutta ehdotusta: ”Menemme resurssien äärirajoilla”

Poliisihallituksen esitys kiireellisten poliisitehtävien toimintavalmiusajoista saa hyvän vastaanoton Sisä-Suomen poliisissa. Poliisihallituksen työryhmä julkaisi toissa viikolla esityksen siitä, kuinka nopeasti poliisin täytyisi tulevaisuudessa saapua hälytyspaikalle kiireellisissä tehtävissä eri alueilla Suomessa. Toimintavalmiusajat vaihtelevat alueittain 11 minuutista 55 minuuttiin. Käytännössä aika on lyhin siellä, missä hälytystehtäviä on vuosittain eniten ja pisin siellä, missä tehtäviä on vähiten. Toistaiseksi tiedetään varmaksi vain se, että Tampere on Pirkanmaalla ainoa kunta, jossa toimintavalmiusaika tulee olemaan 11 minuuttia. Toisiksi lyhyin toimintavalmiusaika tulee todennäköisesti olemaan esimerkiksi Lempäälän ja Ylöjärven kokoisissa kunnissa. Tarkat alueiden jaot selviävät, jos esitys toteutuu. – Työryhmän esitys on hyvä ja kannatettava, kunhan tavoitteen toteuttamiseen saadaan riittävät resurssit, Sisä-Suomen poliisilaitoksen poliisipäällikkö Timo Vuola kiteyttää. Vuola uskoo, että esitys parantaisi toteutuessaan erityisesti pienten kuntien ja reuna-alueiden asemaa. Toimintavalmiusajan laskeminen alkaa siitä, kun hätäkeskus antaa tehtävän poliisille ja päättyy, kun partio ilmoittautuu kohteessa. Esityksessä ajat mitattaisiin vain poliisin kiireellisimmistä A-luokan tehtävistä. ”Jokainen tietää, kuinka nopeasti saavutaan” Uusi esitys saa Vuolalta kehuja siitä, että tulevaisuudessa ei enää mitattaisi vain yhtä keskiarvolukua, vaan eri kokoisiin kuntiin asetettaisiin erilaiset tavoitteet. – Uudistuksen myötä reuna-alueiden aikoihin kiinnitetään enemmän huomiota niin, ettei poliisin saapuminen hälytyspaikalle kestä missään kohtuuttoman kauan. Se on hyvä, koska myös pienissä kunnissa asuu veronmaksajia, jotka ovat oikeutettuja hälytyspalveluihin, Vuola sanoo. Harvaan asutuilla alueilla on tyypillisesti melko vähän kiireellisiä hälytystehtäviä, mutta avun saanti kestää kauemmin. Isoissa kaupungeissa tilanne on päinvastainen. Poliisihallituksen tavoitteena on uudella mallilla varmistaa, että hälytyspalveluita olisi tarjolla alueilla yhdenvertaisesti suhteessa niiden tarpeeseen. – Malli on informatiivisempi niin kansalaisen kuin poliisinkin näkökulmasta. Siinä jokainen tietää, kuinka nopeasti poliisin tulee milläkin alueella saapua paikalle, Vuola sanoo. ”Tehtäviin nähden menemme resurssien äärirajoilla” Vuola kuitenkin huomauttaa, ettei toimintavalmiusaikoja voida parantaa siirtämällä resursseja kaupungista toiseen. – On erittäin tärkeää, että poliisimäärää lisätään, jotta resurssit tukevat uusia tavoitteita. Jos poliiseja esimerkiksi vain siirrettäisiin pienempiin kuntiin, voisi käydä niin, että toimintavalmiusajat heikkenisivät vaikkapa Tampereella, Vuola sanoo. Hallitus on luvannut nostaa poliisien määrää 7500:aan vuoteen 2022 mennessä. Vuonna 2019 poliiseja oli sisäministeriön laskelman mukaan noin 7 300. Tämä on Vuolan mielestä hyvä alku. Poliiseja tarvitaan lisää, jotta yhteiskunnan lupaamat palvelut voidaan toteuttaa. Hälytystehtävien lisäksi resursseja tarvitaan esimerkiksi tutkinnassa. – Emme voi parantaa palveluja tyhjästä. Tehtäviin nähden menemme resurssien äärirajoilla jo nyt. Toivon, että poliisien määrä nousisi lähivuosina lähemmäs 8000:ta, Vuola sanoo. Myös Sisä-Suomen poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Kari Hemminki on sitä mieltä, että poliiseja tarvittaisiin lisää. – Harvaan asutut syrjäseudut ovat ongelmallisia, koska niissä tapahtuu aika harvoin. Sen vuoksi niihin ei voida tällä niukalla resurssimäärällä sijoittaa enempää poliiseja, Hemminki sanoo. Hemminki myös haluaa muistuttaa, että uudessa esityksessä on kyse maksimiajoista, jolloin poliisin viimeistään pitää olla paikalla. Optimitilanteessa poliisi siis on myös syrjäseudulla hälytyspaikalla nopeammin kuin 55 minuutissa. –  Kansalaiset odottavat, että poliisi tulee joka kerta paikalle nopeasti, kun on hätätilanne, Hemminki sanoo. Näin Pirkanmaan kunnissa ehditään paikalle Tähän asti poliisissa on mitattu lähinnä A- ja B-kiireellisyysluokan tehtävien toimintavalmiusaikojen keskiarvoja, jotka muodostuvat kaikkien poliisilaitoksen kuntien toimintavalmiusajoista. Se tarkoittaa, että esimerkiksi Sisä-Suomen poliisin luvussa näkyy poliisilaitoksen kaikkien Pirkanmaan ja Keski-Suomen 45 erilaisen kunnan toimintavalmiusaikojen keskiarvo. Sisä-Suomen poliisissa A-kiireellisyysluokan toimintavalmiusaikojen tavoitekeskiarvo oli viime vuonna 10 minuuttia. Pirkanmaan osalta Hätäkeskuksen partioille antamien A-kiireellisyysluokan tehtävien toimintavalmiusaikojen keskiarvo oli 9,7 minuuttia vuonna 2019. Sisä-Suomen poliisilaitoksen alueella on siis pysytty melko onnistuneesti keskiarvotavoitteessa. Miksi poliiseja tarvitaan lisää, vaikka poliisi ehtii alueella keskimäärin tavoiteajassa paikalle tämän hetken resursseilla? –Toimintavalmiustavoitteet ja -toteumat ovat keskiarvoja. Niissä ei näy ne yksittäiset tilanteet, joissa syrjässä asuva asiakas joutuu odottamaan poliisia kohtuuttoman kauan siksi, että poliisit ovat sidottuja vilkkaiden alueiden hälytystehtäviin, Hemminki sanoo. Hemminkin mukaan tällä hetkellä resurssit ovat etenkin vilkkaina aikoina pitkälti kiinni isojen kaupunkien hälytystehtävissä. Se tarkoittaa sitä, että jos syrjäseudulla sattuu samaan aikaan tapahtumaan jotain, voi poliisin tulo kestää liian kauan. Esimerkiksi tähän tilanteeseen lisäresursseilla haluttaisiin puuttua. Erot olivat kuitenkin alueiden välillä suuria. Vuonna 2019 Tampereella poliisi ehti paikalle keskimäärin 7,7 minuutissa, kun taas Punkalaitumella poliisin saapuminen kesti keskimäärin 28,3 minuuttia. Myös kuntakohtaisia aikoja on seurattu, mutta Poliisihallituksen asettamat tavoitteet ovat pohjautuneet ensisijaisesti keskiarvoon.