Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Jenni Suhosen väsymystä hoidettiin ensin masennuslääkkeillä, kunnes ongelmalle löytyi yllättävä syy – ”Olen ikuisesti kiitollinen lääkärille, joka ymmärsi, mistä on kyse”

Jenni Suhosen väsymys nosti päätään ensimmäisen kerran viisi vuotta sitten, kun perheen kuopus menehtyi kätkytkuolemaan. Pahimman surun väistyttyä hän halusi hiljalleen sairaslomalta takaisin töihin, mutta valtava väsymys ei hellittänyt otettaan. Päällimmäinen tunne oli saamattomuus ja aloitekyvyttömyys. Halua oli vaikka mihin, mutta ei voimia. Pari vuotta sitten Iitissä asuva Suhonen oli niin väsynyt, että päätti mennä lääkäriin. Lääkäri ehdotti syyksi masennusta. Suhonen vastasi, että mielestään hän ei ollut masentunut, hän ei vain jaksanut tehdä kaikkea, mitä pitäisi. Hän suostui kuitenkin kokeilemaan kuukauden ajan SSRI-lääkitystä eli serotoniinin takaisinoton estäjää. – Eihän se tietenkään auttanut, kun kyse ei ollut masennuksesta, mutta en jaksanut väitellä lääkärin kanssa. Ajattelin, että kaipa hän tietää. Jonkinlainen aavistus Suhosella oli siitä, että tilanne liittyy uneen, sillä herätessäkään olo ei tuntunut virkeältä. Hänen piti herätä monta kertaa yöllä vessaan. Välillä Suhonen heräsi omaan kuorsaukseensa tai tunteeseen, että ei saa ilmaa. Eniten ärsytti se, ettei pystynyt samaan kuin aiemmin. Väsymys oli sellaista, että töiden jälkeen kotiin tullessa piti levätä hetki autossa, koska väsymykseltä ei meinannut jaksaa kävellä taloon. Autoa ajaessa täytyi soittaa jollekulle tai laittaa radio täysille, ettei alkanut pilkkiä ratissa. Aluksi pidettiin miesten sairautena Kun uniapneaa määriteltiin 1980-luvulla, ajateltiin kyseessä olevan miesten sairaus. Naisten uniapnea havaittiin myöhemmin, koska alussa tutkimukset keskittyivät miespotilaisiin. Esiintyvyys ja sairastumisriski ovat edelleen suurempia miehillä kuin naisilla. Ruotsalaisessa tutkimuksessa ilmeni, että naiset pääsevät huonommin uniapneatutkimuksiin. Diagnoosin saaneille naisille tarjotaan harvemmin hoitoa kuin miehille. – Naisten uniapneavaivoja pidetään herkästi esimerkiksi vaihdevuosioireina, sanoo dosentti Ulla Anttalainen Turun yliopistollisesta keskussairaalasta (Tyks). Anttalainen on keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, jolla on lisäksi unilääketieteen erityispätevyys. "Perinteinen" uniapnea, jossa unirekisteröinnissä havaitaan hengityskatkoksia ja voimakasta kuorsausta, on miehille tyypillinen. Miesten uniapnea on sikäli helpompi havaita, että sen kuulee. Kun voimakas kuorsaus taukoaa hetkeksi, hengitys pysähtyy ja jatkuu taas hetken kuluttua, voidaan epäillä uniapneaa. Naisillakin on kuorsaamista, mutta se ei yleensä ole niin kovaäänistä. Naisilla ei välttämättä havaita hengityskatkoksia, vaan hengitys on rajoittunutta, vajaata, pitkiäkin aikoja kerrallaan. – Ilma kulkee, mutta tuntuu vähän kuin joku pitäisi kurkusta kiinni. Puhutaan osittaisesta hengityksen ahtautumisesta, kertoo Anttalainen. Lopputulos on samankaltainen kuin hengityskatkoksia saavalla miehellä: tuntuu kuin ei koskaan nukkuisi kunnolla. Moni asia loksahti kohdalleen lääkärikäynnillä Jenni Suhosen kokeiltua masennuslääkitystä häneltä testattiin rauta-arvot, ja ne olivat kunnossa. Lääkäri kysyi, oliko Suhonen tullut ajatelleeksi uniapnean mahdollisuutta. Suhonen vastasi lääkärille, että ei, mutta se kuulostaa hyvinkin mahdolliselta. Sillä hetkellä moni asia loksahti kohdalleen. Terveyskeskuslääkärin puhelu tuli joulukuussa, uniapneatesti järjestyi tammikuulle, ja tulokset tulivat helmikuussa. Tulos oli vaikea obstruktiivinen uniapnea. AHI-arvo, joka kertoo, montako hengityskatkoa tai hengitysvirtauksen heikkenemää potilaalla on tunnissa, oli Suhosella peräti 45. Uni katkesi siis 45 kertaa tunnissa. Suhoselle alettiin saman tien järjestää CPAP-ylipainelaitetta. Sen saa, kun diagnoosina on keskivaikea tai vaikea uniapnea. Se puskee paineella nenän kautta ilmaa sisään ja varmistaa ylähengitysteiden pysymisen avoimena. – Olen ikuisesti kiitollinen tälle terveyskeskuslääkärille, joka näki kokonaisuuden ja ymmärsi, mistä on kyse. Niin paljon kuulee sitä, että ota särky- tai masennuslääkettä ja mene kotiin. Laitehoito voi jatkua loppuelämän Ylipainehoito eli PAP-laitteen käyttö on tällä hetkellä yleisin ja tehokkain uniapnean hoitokeino. Vaatii jonkin verran tottumista oppia nukkumaan maski naamalla, mutta useimpia potilaita hyvät tulokset motivoivat. Laitetta kokeilevista noin 70 prosenttia jatkaa alkukankeuden yli. Laitehoito jatkuu vuosia, mahdollisesti loppuelämän. Toinen vaihtoehto on suussa pidettävä ja leuan asentoa muuttava apneakisko, joka auttaa erityisesti pienileukaisia ja muita, joiden uniapnea johtuu kasvojen anatomisesta rakenteesta. Helpoimmillaan uniapnean hoidoksi riittää se, että yöpaidan selkämyksessä on tasku tennispallolle. Se auttaa silloin, kun kuorsausta ilmenee lähinnä selinmakuulla ja pallo selässä patistaa kylkiasentoon. Uniapnean tutkimus ja hoito Suomessa on kansainvälisesti huippuluokkaa. Tutkimuksen ja hoidon ykköspaikka maassamme on Tyksin uni- ja hengityskeskus, joka perustettiin vuoden 2018 alussa. Turussa kehitettiin 1980-luvulla unipatja, jolla pystyttiin rekisteröimään erilaisia unen häiriöitä ilman potilaaseen kiinnitettäviä antureita. Unipatja oli aikansa huipputeknologiaa, ja se oli käytössä 2000-luvun alkuvuosiin asti. Anttalainen kiinnostui unitutkimuksesta 1990-luvulla, jolloin uniapnea oli vielä uusi sairaus. Potilaiden lisääntyvä määrä patisti lääkärit kehittämään sen hoitoa. – Olen ennen kaikkea kliinikko (potilaita hoitava lääkäri), ja tutkimustyö on kiinnostava lisä työhöni, Anttalainen määrittelee toimenkuvaansa. Testissä mitataan ilmavirtausta Unirekisteröinti eli potilaalle tehtävä unitutkimus on nykyään samanlainen kaikille. Aiemmin diagnoosi perustui hengityskatkosten määrään, jolloin naisille tyypillinen uniapnea eli ylähengitysteiden osittainen ahtauma jäi huomaamatta. Nyt käytössä olevassa testissä mitataan nenän kautta hengitettävän ilmavirtauksen määrää ja painetta. Naiset ja miehet kokevat sairauden erilaisena. Miehillä päiväväsymys ilmenee nukahtelutaipumuksena myös niissä tilanteissa, joissa torkahtelu ei olisi suotavaa, ja nukahtaminen iltaisin käy hetkessä. Naisilla on miehiä useammin vaikeuksia saada unta. Päivällä naispotilasta väsyttää, toimintakyky laskee, mieliala on matala ja saatetaan epäillä masennusta tai kilpirauhasen vajaatoimintaa – tai kaikesta syytetään vaihdevuosia. Vaihdevuosioireet muistuttavat jossain määrin uniapnean oireita. Molemmissa saattaa esiintyä levottomia jalkoja, yöheräilyä ja hikoilua. Vaihdevuodet liittyvät uniapneaan myös niin, että hedelmällisessä iässä olevilla naisilla uniapnea on harvinaisempaa kuin miehillä, mutta vaihdevuosi-iässä ja sen jälkeen sitä esiintyy yhtä paljon. Hormonikorvaushoito saattaa auttaa, sillä sitä saavilla naisilla uniapneaa on vähemmän. Astmalla ja epilepsialla yhteys uniapneaan Tyypillinen uniapneaa sairastava nainen on jossain määrin ylipainoinen, verenpaineet ja sokerit ovat koholla ja mielialassa on alavireisyyttä. Muita riskitekijöitä sukupuolesta riippumatta ovat tupakointi, alkoholi ja rentouttavat lääkkeet. Muilla kansansairauksilla, kuten astmalla ja epilepsialla, on yhteys uniapneaan. Astmapotilailla hengitystiet ovat jo valmiiksi ahtautuneet, ja heillä on usein allergioita, jolloin nenä on tukossa. Hengittäminen käy tällöin suun kautta ja johtaa helpommin kuorsaamiseen öisin. Huonossa hoitotasapainossa olevien astmapotilaiden usein toistuva tablettikortisonikuuri on omiaan lisäämään rasvan kertymistä ylähengitysteiden alueelle. Epilepsialääkitys voi vaikuttaa unenaikaiseen hengitykseen katkoksia lisäten ja voi altistaa painonnousulle. Lisäksi on havaittu, että uniapnean laitehoito vähentää epilepsiapotilaan kohtauksia. Kaulan alueella sijaitseva ylimääräinen rasva ahtauttaa ylähengitysteitä, ja suuri ylipaino hankaloittaa keuhkojen toimintaa. Keskivartalolihavalla rasva painaa rintakehän elimiä kasaan, erityisesti makuuasennossa ja selällään, mikä tekee hengityksestä työlästä. Lopuilla 30 prosentilla uniapnea johtuu usein ylähengitysteiden ja kasvojen rakenteesta. Pieni leuka voi hankaloittaa hengitystä. Uniapnea ei ole tappava tauti siinä mielessä, että hengityskatkoksiin voisi kuolla. Huonosti hoidettu tai hoitamaton uniapnea voi kylläkin lyhentää elinikää lisäämällä riskiä muihin kansansairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin. On mahdollista, että hengityksellä ja rytmihäiriöillä on yhteys. Katkonaisesta unesta johtuva väsymys lisää tapaturma-alttiutta ja tekee uniapneapotilaasta vaarallisen esimerkiksi liikenteessä. Eron olossa huomaa jo viikossa Vaikka tulokset tulivat jo helmikuussa, koronakevät pysäytti jonot ja Suhonen sai CPAP-laitteen vasta kesäkuun loppupuolella. Haastattelua tehtäessä hän on käyttänyt laitetta viikon ja huomaa jo eron olossaan. CPAP-laite mittaa myös hengitysdataa, ja viikon keskimääräinen AHI-arvo on ollut 0,5. Rutiiniksi muodostuneet päiväunet ovat jääneet pois. Keho ei ole vielä tottunut uusiin rutiineihin. – Tunnen kropassani, että se muistuttaa, kun on päikkäriaika. Joudun sanomaan sille, että minuapa ei väsytä. Se on jännä tunne. Maskiin tottuminen on sujunut Suhoselta yllättävän helposti. Hän on ensimmäisinä päivinä pitänyt maskia yllään jo hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa, esimerkiksi televisiota katsellessaan. – Laite on idioottihelppo käyttää. Yhdestä napista päälle ja samasta napista pois päältä.