Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Ensimmäinen kerta 40 vuoteen: Pumppu kopsahti pohjaan kuivahtaneessa kaivossa Tampereella – ”Hulevesimaksussa on tällaisina kesinä kate kohdillaan”

Kaivo kumisee tyhjyyttään Leinolassa Erkki Röppäsen pihamaalla. Ensimmäistä kertaa 40 vuoteen kaivossa ei vesi kimmellä. Kaivo on kuivunut. – Ensin nostin vettä puutarhan kasteluun ämpärillä pari vuotta, mutta sitten ostin sähköpumpun, joka toimii edelleen, Röppänen muistelee 1980-luvun alkua. Kotipellonkadun varressa sijaitsevalla tontilla on peräti kaksi kaivoa. Nyt molemmat ovat ensi kertaa 40 vuoteen kuivina. – Ensimmäisen talon rakentajat tekivät kaksi kaivoa. Ensimmäinen talo tähän rakennettiin vuosina 1945–1946. Me tulimme tähän vuonna 1979, ja vuonna 1984 rakensin tämän nykyisen talon. Kirkasta vettä Kaivot ovat talon eri puolilla. Niistä on sähköpumpulla aina riittänyt vettä puutarhan kastelemiseen. – Nyt ajattelin taas ottaa vettä ja siirsin etupihan kaivon yli 200-kiloisen betonikannen hieman syrjään. Ihmettelin, kun kaivossa oli tummaa eikä veden pinta kiiltänyt. – Laskin pumpun kaivoon ja pumppu kopsahti pohjan. Vettä ei kerta kaikkiaan ollut tippaakaan. Kaivo on noin 5,5 metrin syvyinen. Takapihalla vähän vähemmän. – Etupihan kaivosta on aina tullut ihan kirkasta vettä. Valtakunnallisen pohjavesiseurannan mukaan pohjavesi on Etelä- ja Länsi-Suomessa pääosin 20–50 senttiä ajankohdan keskiarvoja alempana. Röppänen seuraa sademääriä ja pitää havainnoista kirjaa. – Kevään jälkeen ei sataa milliä ole tontille satanut. Miksi hulevesimaksu? Röppänen kritisoi Tampereen omakotiasujilta perimää hulevesimaksua. Hän maksaa sitä noin 60 euroa. – Ainakin siinä on tällaisina kesinä kate kohdillaan. Apulaispormestarille terveisiä, että maksu voisi olla käänteistä. Omakotiasujia rokotetaan muutoinkin muun muassa kiinteistöverolla ja muilla maksuilla. Röppäsen mukaan kuivina kesinä hulevesimaksua ei pitäisi omakotiasujilta periä. Vähän sateet imeytyvät tontilla maahan. Asvalttia ei ole. Mitä sanot, apulaispormestari Aleksi Jäntti ? – Maksu koskee kaikkia asemakaava-alueella olevia kiinteistöjä riippumatta siitä, millaiseen hulevesijärjestelmään he ovat liittyneet. Itselläni kulkee avo-oja kiinteistön yhdellä sivulla. Siellä on vettä lähinnä keväisin, kun lumet alkavat toden teolla sulaa ja maa on vielä jäässä tai roudassa. Maksulla kerätään kaupunkilaisilta vajaa kuusi miljoonaa euroa vuodessa ja sillä rakennetaan ja ylläpidetään kaupungin koko järjestelmää. – Maksu perustuu lakiin ja on veroluonteinen, vaikkei koskekaan kaikkia eikä ole varsinainen vero. Maksun määräytymisperusteista on tehty mahdollisimman yksinkertainen, jotta sen perimisestä syntyvät kulut olisivat pienet eivätkä kasvattaisi painetta maksun korottamiseen. Siksikin sääolosuhteisiin sidottuun maksuun siirtyminen ei ole perusteltua, Jäntti toteaa.