Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Tampere kasvaa koronasta huolimatta, mutta Pirkanmaan muuttotilastoista löytyy myös yllätys: ”Meille tulee paluumuuttajia ja väljempää asumista kaipaavia”

Keskustelua vuoden 2020 muuttoliikkeestä on leimannut maalle muuton ilmiö. Koronatartunnat huolestuttavat tiiviisti asutetuissa isoissa kaupungeissa, ja monissa pienissä kunnissa tartuntaluvut ovat pysyneet matalalla. Mökkikauppa kävi keväällä kuumana. Tämän vuoden tammi-heinäkuun ennakkotilastot kuntien välisessä muutossa eivät kuitenkaan kerro Pirkanmaalla erityisestä ”vastakaupungistumisesta”. Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n johtava asiantuntija Timo Aro kertoo yllättyneensä, kun hän tutustui Pirkanmaan tilastoon. Aro vertasi Pirkanmaan kuntien viiden vuoden keskiarvoa tammi-heinäkuun nettomuutossa ennakkotilastoihin vuoden 2020 tammi-heinäkuun nettomuutosta. – Minulle oli yllätys, että tilanne tammi-heinäkuussa 2020 on kohtuullisen samanlainen kuin aikaisempinakin vuosina. Tampere porskuttaa ja Tampereen ydinkaupunkialue porskuttaa. Tosin kuntien välillä on jokin verran hajontaa. Koko maan kuntien välisestä muutosta Aro nostaa esiin kolme virtausta, jotka erottuvat ennakkotilastojen valossa. Pitkään jatkunut suurkaupungistuminen on näistä ensimmäinen. – Suuret, monipuoliset opiskelu- ja korkeakoulukaupungit ovat vahvoilla. Esimerkiksi Tampereen kaltaiset kaupungit ovat tässäkin tilanteessa kyenneet pitämään kiinni vetovoimastaan. Toisena virtauksena on noussut Aron mukaan entistä näkyvämmin esiin suurten kaupunkien kehyskuntien voimakas kasvu. Suurkaupungistumisen rinnalla tapahtuu vahvaa esikaupungistumista. – Osa kehyskunnista on todella kovassa kasvussa sen ansiosta. Tämä näkyy Pirkanmaalla esimerkiksi Nokialla, Pirkkalassa ja Kangasalla. Kolmanneksi virraksi Aro nimeää maalle muuton, tarkemmin maaseutumaisten kuntien kasvun ja reuna-alueiden piristymisen. – Tämä on se, jossa virrat ovat paljon pienempiä ja josta julkisuudessa on puhuttu. Pirkanmaan kuntien välillä on ennakkotilastossa paljon hajontaa, eikä maalle muutosta puhuminen ole nostanut yhtäläisesti kuntien välistä nettomuuttoa. Osa kunnista on alkuvuodesta ollut keskiarvoon verrattuna hyvässä muuttovauhdissa, esimerkiksi Akaa ja Vesilahti, osa taas pudonnut vauhdista reilusti, kuten Ylöjärvi. – Mitä pienemmästä kunnasta on kyse, sitä hankalampia ovat yhden vuoden tilastot –puhumattakaan neljännesvuoden tilastoista, Aro huomauttaa. Esimerkiksi asuntotuotanto vaihtelee vuosittain paljon, ja se vaikuttaa taas väestönkasvuun ja muuttoliikenteeseen. Yhtenä nousijana kuntien välisen nettomuuton tilastossa Pirkanmaalla erottuu kuitenkin Virrat. Virrat on tämän vuoden tammi-heinäkuun luvullaan, 28, reilusti edellä viiden vuoden keskiarvoa, -11:tä. Esimerkiksi vuoden 2019 lopussa Virtain kuntien välinen nettomuutto päätyi lukemaan -97. Virroilla jännittävä vuosi Virtain kaupunginjohtaja Juha Viitasaari kertoo, että positiivinen vire on kaupungissa huomattu. – Korostuneesti koronan vaikutus on näkynyt vapaa-ajan asukkaiden puolella, kun meillä on yli 300 järveä ja reilusti rantaviivaa. Ihmiset ovat katselleet itselleen reilumpaa tilaa. Mutta on vaikutus näkynyt ymmärtääkseni myös vakituisen asumisen puolella. Kauppa on ollut selvästi vilkkaampaa tänä vuonna. Virroille muutetaan Viitasaaren mukaan useasta suunnasta. Etelästä kaupunki vetää asukkaita Tampereelta ja Uudeltamaalta. – Sieltä tulee paluumuuttajia ja muutenkin väljempää asumista kaipaavia. Toinen suunta on maakuntarajan takaa, Etelä-Pohjanmaalta. – Se näkyy erityisesti vapaa-ajan asukkaiden osalta. Nettomuuton kasvu on ollut Virroilla selkeä tavoite. – Koko valtuustokaudella olleen kaupunkistrategian tavoite on, että ensi vuoden loppuun mennessä meidän väkiluvun väheneminen pysähtyy. Se on aika raaka tavoite tämäntyyppiselle maaseutukunnalle. Viitasaari kertoo pitkän listan työstä, jolla päämäärää on tavoiteltu: esimerkiksi hirsinen yhtenäiskoulu, Virtain historian suurin investointi, on valmistumassa ja laskettelurinteen ympärille kehitetään monipuolista hyvinvointipuistoa. – Olemme panostaneet terveeseen kasvuympäristöön ja haluamme houkutella perheitä. Tämän vuoden alussa Virrat lanseerasi kaupungille uudenlaisen kokeilun, elinvoimapaketin. Tarjolla on esimerkiksi 4 000 euron vauvaraha, ilmainen opiskelija-asuminen, korkeakouluopiskelijoiden 400 euron stipendi ja tietty kiintiö yritysten uusille työntekijöille vuokra-asuntoja puoleen hintaan. – Tämä on ollut näkyvämpi tempaus. Olettaisin, että nämäkin näkyvät jonkin verran tilastoissa ja toivottavasti yhä vahvemmin tulevaisuudessa. Vielä on kuitenkin aikaista tehdä päätelmiä tämän vuoden kulusta. Tulossa ovat vielä kolmas ja neljäskin kvartaali. Muuttoliike noudattelee vuodesta toiseen tyypillistä kaavaa, ja kolmannen kvartaalin luvuissa näkyy korkeakoulujen opetuksen alku. Voittajia ovat suuret korkeakoulukaupungit. Tänä vuonna etäopetuksen jatkuminen tekee tilanteesta poikkeuksellisen. Tähän saumaan Virratkin on elinvoimapaketin opiskelijaeduilla tähdännyt. – Itse eniten jännitänkin, että pääsemmekö tämän kesän tilastoissa loppuun ilman notkahdusta. Ymmärtääkseni näyttää ihan hyvältä. Nyt on erityyppinen ote kuin aiempina vuosina. Juuri Virtain kaltaisilla maaseutumaisilla kunnilla, joissa on paljon myös vapaa-ajan asumista, on Timo Aron mukaan hyvät odotukset selvitä muutosten keskellä. – Jos kunnassa on paljon kausiasukkaita, ollaan totuttu sykliseen dynamiikkaan, ihmisiä tulee ja menee. Osataan ehkä nopeammin reagoida muuttuneisiin tilanteisiin, jos on jo luonnostaan paljon liikettä molempiin suuntiin. Kolmannen kvartaalin jälkeinen tulos kertoo kuitenkin enemmän niin maakuntien kuin kuntienkin tilanteesta kuin alkuvuosi. – Se kertoo jo paljon, jos Virrat on silloinkin plussalla. Sitten uskoisin, että pinnan alla on enemmänkin tapahtunut tätä vastakaupungistumista. Enemmän kuin konkreettisina tilastoina, Aro uskoo vastakaupungistumisen näkyvän tällä hetkellä ihmisten odotuksissa ja tulevaisuuden haaveissa. Maalle muutto on aiempaa realistisempi vaihtoehto suurien kaupunkien ja esikaupunkien rinnalla. Vaikeassakin tilanteessa vahva usko kasvuun Asiantuntija Timo Aron esiin nostamista muuttoliikkeen virroista toista, kehyskuntien kasvua, edustaa Pirkanmaalla mallikkaasti muun muassa Nokia. Kuntien välinen nettomuutto on ollut reippaasti positiivisen puolella pitkään. Vuonna 2017 lukema oli 103 ja vuonna 2019 jo 355. Tonttien kysyntä on jatkunut Nokian kaupungin talousjohtaja Mikko Koskelan mukana edelleen hyvänä. – Nokialla on vetovoimaa. Luovutukseen on tulossa 26 uutta tonttia ja myös keskustassa on avautumassa monia kerrostalokohteita. Ykköskohde Nokialla on Harjuniityn alue. Koskela kertoo, että Nokialle muutetaan eniten Tampereelta ja useimmin muuttajat ovat lapsiperheitä. – Pystymme tarjoamaan lapsiperheille hyvät elinolosuhteet. Nokia on myös työpaikkaomavarainen kaupunki. Yrityksiä on noin 1800 ja isoja yritystoimijoita kaupungin alueella. Nokian kaupungin strategiassa on linjattu kasvutavoitteeksi noin prosentin vuosivauhti. Asumisen lisäksi tavoitteeseen pyritään Koskelan mukaan panostamalla palvelukiinteistöihin. – Nyt on esimerkiksi rakentumassa kaksi isoa koulua. – Meillä on erittäin positiivinen kasvunäkymä. Kaupunkiseudun vetovoima on merkittävä, ja Nokia ei ole ollenkaan heikoimmasta päästä vetovoimaisena aitona kaupunkina kilpailussa mukana, Koskela summaa. ”Kyse ei ole vain siitä, missä haluaa asua, vaan missä on vara asua” Kuntien välisessä muutos koronan vaikutus näkyy tämän vuoden ennakkotilastoissa eniten pääkaupunkiseudulla, summaa asiantuntija Timo Aro. – Erityisesti Helsinki, Espoo ja osittain myös Vantaa. Niiden luvut ovat radikaalisti pienemmät. Muissa yli 100 000 asukkaan kunnissa, Tampere mukaan lukien, ennakkotilastojen perusteella merkittäviä muutoksia aiempien vuosien tammi-heinäkuun nettomuuttoon ei ole nähtävissä. Tampereen kaupungin apulaispormestari Aleksi Jäntti arvioi yhdeksi mahdolliseksi tasoittavaksi tekijäksi sen, että kaupunki reagoi suhteellisen nopein ja tehokkain koronatoimin. Vielä ei voi kuitenkaan tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. – Onko sillä sitten vaikutus, jos muuttopiikki on johtunut jonkinlaisesta kokoronapaniikista, vai onko se sattumaa? Jäntti kysyy. Hän ei usko, että koronalla on kuitenkaan pysyvää vaikutusta kaupunkisuunnitteluun. Kaksi asiaa hän nostaa kuitenkin erityisen huomion kohteeksi. Ensinnäkin korona sosioekonomisia vaikutuksia ei ole vielä todella nähty. – Koronan vaikutukset eivät näy heti, muun muassa sosioekonomiset vaikutukset näkyvät viiveellä. – Kyse ei ole vain siitä, missä halutaan asua, vaan missä on vara asua. Jäntti muistuttaa, että koronan taloudellisia vaikutuksia kaupungin asukkaille on seurattava herkällä korvalla. Toiseksi Jäntti nostaa esille kaupunkien viher- ja ulkoilualueet. Tampereella jatketaan keskustan tiivistämistä lisärakentamisella tulevaisuudessakin. Se on Jäntin mukaan muun muassa reilusti halvempaa kuin täysin uusien asuinalueiden rakentaminen. – Kun keskusta tiivistyy, ihmisten määrä viheralueita kohden kasvaa. Niiden riittävyyteen on kiinnitettävä huomiota. Yleisesti tulevan vuoden nettomuutoissa Jäntti ei odota suuria heilahduksia muuttoliikenteessä. Virrat on esimerkki kääntyneestä vireestä Vetovoiman nostaminen kasvuun on vuosien järjestelmällistä työtä, upea järvimaisema ei riitä. Virtain kaltaisen maaseutukaupungin nettomuuton kasvu 28 asukkaalla tänä vuonna on osoitus pitkästä ja perusteellisesta työstä palvelujen, työpaikkojen ja ympäristön kohentamisessa. Edes Tampereelle pääosin siirretty ammattikorkeakoulu ei ole vienyt tahtoa kääntää virta. Järjestään virtolaiset yrittäjät näkevät, että hieno järvimaisema on vain bonusta, eläminen tulee muusta. Noin 180 työntekijän Finncontin hallituksen puheenjohtaja Hans Johansson listaa kolme tekijää: lukio ja muu keskiasteen opetus, terveydenhuolto 24/7 ja kasvava asukasmäärä. – Voidaksemme pitää toimintoja Virroilla näiden edellytysten on toteuduttava, on tajuttava keskittyä oleelliseen. Nyt pöhinä näyttää hyvältä, tällä menolla yritys voi toimia pitkällä tähtäimellä. Noin 120 väestämme tekee töitä Virroilla, oma valmistuksemme on täällä, Johansson kertoo. – Nähtäväksi jää, onko monille etätöistä tullut pysyvä tapa toimia, vai onko koronan vaikutus vain väliaikainen ilmiö. Edellytykset siihen ja samalla turvalliseen ympäristöön ovat, jopa yllättävän helposti monia töitä voi tehdä etänä. Jättiruuveistaan ja erikoisteräksistä tunnetun Memar Oy:n myyntijohtaja ja osakas Aki Kangas toteaa, että Virtain kaltaisella pienelläkin keskuksella pitää olla terve ydin yrittämisessä. Hän huomauttaa, että poliittisten toimijoiden pitää puhaltaa yhtä kiinnostuneena samaan suuntaan kuin uusi kaupunginjohtaja Juha Viitasaari . – Töitä täällä on, kunhan elinkelpoiset puitteet hyvälle elämiselle ja tekemiselle ovat kunnossa. Ja ne ovat, harrastusten puolesta ainakin, sillä urheilupuistossa alkaa olla mitä vain. Kangas osoittaa jäähallia, tiistain ja keskiviikon iltapelejä. Siellä harjoitusotteluissa ottavat mittaa toisistaan TPS ja Kärpät, täysillä SM-liigan joukkueillaan. Paikalla on myös rahaliiga NHL:n tarkkailijoita. Kovista Virtain yrityksistä VIPstore Oy on saanut eläintarvikkeiden ja -ruokien tukkukauppansa kovaan nousuun. Maaliskuusta lähtien sen verkkokauppa on yli kaksinkertaistunut. Se kertoo lemmikkien määrän nopeasta kasvusta Suomessa koronan aikana - lisääntynyt pentumäärä näkyy yli 10 vuotta ruokatarvikekaupassa. Toimitusjohtaja Hannu Lampinen sen sijaan yllättyy Virtain asukasluvun kasvusta. Hän arvioi, että muuttoliike kertoo varsinkin ikävuosia keränneiden halusta hakeutua turvalliseen ympäristöön. Lampinen myöntää, että työikäisilläkään ei ole halua altistua, jos etänä voi sairastumisen välttää. Virroilla, eikä sen naapurikunnissa ole tiettävästi yhtään tartuntatapausta.