Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Syksyllä kirkastettu Mikkolanlammi on taas samea – pahasti rehevöitynyt lampi vaatii monta käsittelyä

Kemikaaleilla viime syksynä käsitellyn, Tampereen Kämmenniemessä sijaitsevan Mikkolanlammen fosfori- ja leväpitoisuudet ovat kääntyneet nousuun. Lammen kunnostussuunnitelman laatineen Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen KVVY:n vesistötutkijan Marika Paakkisen mukaan fosforipitoisuuksissa oli havaittavissa lievää nousua jo viime talven näytteenotoissa. – Fosforipitoisuus oli toukokuun puolivälin näytteissä 85 mikrogrammaa litrassa, kun määrä lokakuussa tehdyn kemikaalikäsittelyn jälkeen oli alle 10. Ennen käsittelyä fosforipitoisuus oli yli 300, joten pitoisuus oli keväällä alle kolmannes tuosta. Kesällä tehdyn viitasammakkokartoituksen yhteydessä havaittiin käsittelyn jälkeen kirkkaan veden muuttuneen nyt vihertäväksi, mikä viittaa levätuotantoon. Klorofyllipitoisuus oli 32 mikrogrammaa, kun sekin ennen käsittelyä kesällä 2018 oli yli 300 mikrogrammaa litrassa. ”Ei tarkoituskaan pysyä kirkkaana” Vesistötutkija Paakkinen pitää aivan normaalina, että arvot nousevat, koska matala ja pieni lampi oli päässyt vuosikymmenten aikana niin pahasti rehevöitymään. Hänen mukaansa ei ollut oletettavaakaan, että lampi jäisi pysyvästi kirkkaaksi. – Kunnostussuunnitelmassa lähdettiin siitä, että lampeen on ruiskutettava alumiinikloridia useilla eri käsittelykerroilla. Marika Paakkisen mukaan lammesta otetaan uudet näytteet tällä viikolla ja seuraavan kerran jo elokuussa. Käsittely onnistuu vain syys–lokakuussa Kemikaalikäsittelyn toteuttaneen kokemäkeläisen Ympäristö Ojansuut oy:n toimitusjohtajan Veijo Ojansuun mukaan oli alusta asti selvää, että käsittelykertoja on tehtävä useita. – Kun Tampereen Veden Kämmenniemen jätevedenpuhdistamo oli laskenut pudistettuja jätevesiä matalaan lampeen 30–40 vuotta, fosfori- ja ravinnepitoisuudet ovat korkeita. Ojansuun mukaan alumiinikloridia ei voida ruiskuttaa lampeen kerralla liikaa, jotta voidaan suojella lammen viitasammakkokantaa ja kalastoa. – Viitasammakkoesiintymän takia veden pH-arvoa ei voida pudottaa alle kuuden. Käsittelykin on tehtävä syyskuun alun ja lokakuun lopun välisenä aikana, jolloin sammakot nousevat lammesta kuivalle maalle, tietää Ojansuu. Päätöksiä jatkosta elokuussa Pirkanmaan ely-keskus edellyttää, että jätevesiä lampeen laskenut Tampereen Vesi palauttaa lammen tilan entiselleen. – Kun saamme uusimmat näytteenottotulokset, neuvottelemme ely-keskuksen kanssa ja päätämme jatkotoimista todennäköisesti elokuussa, sanoo Tampereen Veden tuotantojohtaja Riitta Kettunen . Kettusen mukaan on mahdollista, että kemikalointi uusitaan syksyllä, avataan lammesta Näsijärveen johtavaa uomaa ja rakennetaan lampareita viitasammakkoja varten. Lue myös: Näin samea Mikkolanlammi kirkastui kemikaalikäsittelyssä – Video näyttää muutoksen pinnan alta ja ilmasta Vesi kirkastuu, näkösyvyys lisääntyy ja ravinnepitoisuudet laskevat. Fosfori painuu pohjaan. Pohjasedimentin tila paranee ja lammen sisäinen kuormitus vähenee. Lammen happivarat säilyvät ympäri vuoden korkeammalla tasolla. Kun kemikalointi tehdään myöhään syksyllä, erityisesti suojellun ja rauhoitetun viitasammakon lisääntymiselle ei aiheudu haittaa. Kämmenniemen jätevedenpuhdistamo purki käsitellyt jätevedet Mikkolanlampeen 1976–2013. Lupamääräysten mukaan veden pH-arvo ei saa mennä alle 6:n. Kemikaloinnin, viitasammakkokartoitusten ja niittojen kustannukset ovat 67 000 euroa.