Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Uutta tietoa: Tampereella alkaa kesäkuussa täysin uudenlainen koulutus – virustartuntojen jäljittäjäksi voi opiskella kuka tahansa, eikä se maksa mitään

Pian on mahdollista kouluttautua koronavirustartuntojen jäljittäjäksi, eikä kurssi maksa mitään. Tampereen yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto valmistelevat kaikille avointa jäljittäjäkoulutusta yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kanssa. Kurssi avautuu tuoreen tiedon mukaan maanantaina 1. kesäkuuta. Opintojakso on avoinna vuoden 2020 loppuun. Samalla Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) varautuu tulevaisuuteen keräämällä listaa jäljitystyöhön haluavista. Yhteystietolistalle liittymisen edellytyksenä on aiempi kokemus tai osaaminen tartuntatautien torjuntatyöstä. Opintojakson suorittaneet voivat ilmoittautua listalle. Valtakunnallisen opintojakson voi suorittaa kuka tahansa. Sen ensisijainen kohderyhmä ovat kuitenkin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ja alan opiskelijat. Tampereen yliopiston epidemiologian professorin Pekka Nuortin mukaan vastaavaa kurssia ei ole koskaan aiemmin tehty. Kurssi on ilmainen ja kaikille avoin. Osallistujien ei tarvitse olla opiskelijoita, eikä välttämättä tietää kovinkaan paljon edes virusten leviämisestä tai terveydenhuollosta. Perustiedot biologiasta ja viruksista ovat kuitenkin hyödyksi. – Terveydenhuollon ulkopuolisetkin henkilöt varmasti saavat tästä hyvän käsityksen siitä, mikä on koronaviruksen kliininen kuva ja mitkä ovat perusasiat sen itämisajasta, tartuttavuudesta ja tartuntatavoista, Nuorti kuvaa. Digicampus-verkkoalustalla toteutettavaan koulutukseen mahtuu kurssilaisia niin paljon, kuin ilmoittautujia riittää. – Tässä on teknisesti kapasiteettia kouluttaa paljon henkilöitä suhteellisen nopeasti, Nuorti sanoo. Työvoiman tarve on suuri Periaatteessa jäljittäjänä tarvittavia taitoja voi siis opiskella pian kuka tahansa. Käytännössä Taysin HR-johtajan Raija Ruorasen mukaan jäljittäjiksi ei palkata ihmisiä, joilla ei ole taustaa terveydenhuollossa. Tähän saakka Tampereen yliopistollisessa sairaalassa Taysissa on tehty jäljittämistyötä kouluttamalla omaa henkilökuntaa tehtäviin. Tehtäviin on koulutettu infektiolääkäreitä, hoitohenkilökuntaa ja joitakin lääketieteen opiskelijoita, joilla on tarvittavat syventävät opinnot suoritettuina. Päivittäin jäljitystoimintaa tekee muutama ihminen, mutta hallituksen linjaus jäljittämisen tärkeydestä aiheuttaa painetta palkata lisää työvoimaa. – Me tulemme tarvitsemaan lisää jäljittäjiä. Tämä on yksi epidemian aiheuttama uusi resurssitarve, ja siitä toki syntyy uusia henkilöstökuluja, Ruoranen sanoo. Epidemian jatkuessa jäljitystyössä on ylimääräisiä lääkäreitä ja hoitajia. Jos omasta väestä ei löydy riittävästi työntekijöitä jäljittämiseen, heitä palkataan ulkopuolelta. Nyt tilanne on rauhallinen, mutta tartuntojen kasvaessa jäljittäjien määrää lisätään edelleen. Taysin lisäksi jäljittäjiä tarvitsevat Pirkanmaan kunnat. – Meidän normaalitoiminnassamme resursseja ei ole tässä laajuudessa, mitä tilanne vaatii ja edellyttää. Kenestä tahansa ei tule jäljittäjää Ruorasen mukaan jäljittäjän työssä vaaditaan paljon tietoa ja taitoa, jota on vain alan ammattilaisilla. Jäljittäjien pitää ohjata altistunutta puhelimitse oikeisiin jatkotoimenpiteisiin, vastata kaikkiin virusta koskeviin kysymyksiin ja hakea tieto oikeasta paikasta, jos vastausta ei pysty suoraan antamaan. Lisäksi jäljittäjät ovat tekemisissä potilasasiakirjamerkintöjen kanssa. – Työssä mennään ydinkysymyksiin siitä, mistä on kyse tartuntataudissa, eikä se ole pelkkää teknistä suorittamista, Ruoranen sanoo. Ruoranen puhuu tämänhetkisestä tilanteesta. Nykyisessä tilanteessa hän ei näe, että alan ulkopuolisia palkattaisiin jäljittämään virukselle altistuneita. Käytännössä varsinaisen jäljitystyön hoitaa terveydenhuollon ammattilainen. Edes lääkärit eivät voi tehdä jäljittäjän töitä ilman koulutusta, minkä vuoksi Ruorasen mielestä yliopiston kurssille on tilausta. – Nykyisin me annamme työpaikkakoulutuksen ja perehdytyksen työhön. Yliopiston kurssi osaltaan tukee koko sisältöä, hän sanoo. Hän ei sulje pois sitä, että kurssin suorittaneita voitaisiin esimerkiksi palkata tarpeen vaatiessa avustaviin tehtäviin. Kurssi on hyödyllinen myös, vaikkei työskentelisi suoraan jäljittämisen kanssa. – Jos ajatellaan, että joudumme elämään epidemian kanssa epämääräisen pitkän ajan niin, että se näyttäytyy täällä voimakkaasti ja toistuvasti, kyllä meillä pitää olla toisentyyppistä osaamista hallita tilannetta. Taysissa keskustelua yliopiston kurssin pakollisuudesta terveydenhuollon henkilökunnalle on käyty. – Tulemme ohjaamaan jäljitystyöhön rekrytoitavat koulutusohjelmaan. Meidän työntekijöillemme se on erinomainen täydennyskoulutusohjelma, Ruoranen sanoo. Näin jäljittämistä harjoitellaan Nuortin mukaan tartuntaketjujen jäljittäminen vaikuttaa suoraan pandemian leviämiseen. – Jokainen eristyksen tai karanteenin avulla estetty jatkotartunta omalta osaltaan pienentää R0:aa ja tulee säästämään terveydenhuollon resursseja siinä, ettei ole niin paljon hoidettavia sairastuneita, Nuorti sanoo. R0 on viruksen tartuttavuusluku, joka kertoo, kuinka monta muuta ihmistä yksi tartunnan saanut voi tartuttaa keskimäärin alttiissa väestössä. Pieni luku kertoo sen, että virus leviää hitaasti. Jäljittäminen on tärkeä osa poikkeusoloista pois pääsemiseksi, mutta silläkin on rajansa. Esimerkiksi suurtapahtumissa tartuntaketjujen jäljittäminen on haastavaa, vaikka jäljittäjiä olisi käytössä nykyistä paljon enemmän. – Isoissa tapahtumissa tapahtuneet altistukset ovat paljon monimutkaisempia ja vaikeampia selvittää, koska monet kontakteista ovat tuntemattomia. On vaikea arvioida, kuka on merkittävästi altistunut lähikontakti ja kuka pienen riskin kontakti, Nuorti sanoo. Kurssilla käydään läpi suurtapahtumia selkeämpiä ja tyypillisempiä tapausesimerkkejä. Hyvä esimerkki työpaikalla altistuminen. Harjoituksessa kuvataan altistumistilanne, ja opiskelija joutuu valitsemaan siihen sopivat jatkotoimenpiteet oppimansa tiedon perusteella. Mitä enemmän eri rajoituksia asteittain poistetaan, sitä tärkeämmäksi tartuntojen jäljittäminen tulee. Nuortin mukaan on odotettavissa, että tartuntoja ja altistumisia tulee lisää sitä mukaa, kun ihmiset alkavat tavata toisiaan. – Se on peruste siihen, minkä takia tätä koulutusta tarvitaan. Tämä on tarkoitettu kentälle työkaluksi, jonka avulla toimintaa voidaan laajentaa ja tehostaa.