Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Osaajapula odottaa ratkaisua korkeakouluista

Työmarkkinoilla on edessä suuri haaste, sillä opetus- ja kulttuuriministeriön arvion mukaan lähes puoli miljoonaa ihmistä tarvitsee Suomessa laajaa täydennys- tai uudelleenkoulutusta lähivuosina. Osaavan työvoiman puute aiheuttaa jo nyt vaikeuksia useilla aloilla. Korkeakoulut ovat avainasemassa, kun etsitään ratkaisua siihen, kuinka suomalaisten osaaminen saadaan vastaamaan työn jatkuvaa muutosta. Enää ei riitä, että koulunsa on kerran käynyt. Osaamistaan on oltava jatkuvasti valmis päivittämään ja soveltamaan uusilla tavoilla läpi koko työuran ajan. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD huomautti helmikuussa julkaistussa arviossaan, ettei Suomen nykyinen koulutusjärjestelmä vastaa parhaalla tavalla lisä- tai uudelleenkouluttautumisen tarpeisiin. Järjestö suositteli, että Suomen tulisi monipuolistaa lyhytkestoisten koulutusten tarjontaa, lisätä vastaavuutta työelämän tarpeisiin ja ohjata taloudellisilla kannusteilla ihmisiä päivittämään osaamistaan. Myös Tampereen korkeakouluyhteisö ilmaisi huolensa maaliskuussa julkaisemassaan kannanotossa, jossa julistetaan, että nykymuodossaan suomalainen korkeakoulutus ei riitä ratkaisemaan osaajavajetta. Toimet osaajavajeen ratkaisemiseksi on jo aloitettu. Opetus- ja kulttuuriministeriö vie eteenpäin jatkuvan oppimisen uudistusta, jonka tavoitteena on luoda uusia työssä oppimisen malleja ja tavoittaa aikuiskoulutuksessa aliedustettuna olevat ryhmät. Linjausten on tarkoitus valmistua tämän vuoden lopussa. Ennen kaikkea korkeakouluilta tarvitaan asennemuutosta ja joustavuutta. Pelkät kokonaiset tutkinnot eivät riitä. Pienemmistä opintokokonaisuuksista koostuvia koulutusmahdollisuuksia tarvitaan niin työelämässä oleville kuin opiskelijoillekin. Työelämän tarpeiden nopea muutos edellyttää koulutuksen järjestäjiltä nykyistä suurempaa reagointivalmiutta. Yhteistyötä korkeakoulujen ja työelämän välillä on entisestään tiivistettävä. Erityisenä haasteena on, että työn murros ja digitalisaatio muuttavat eniten matalamman koulutustason töitä. Tulevaisuudessa yhä suurempi osa työpaikoista vaatii korkeakoulutusta. Siksi korkeakoulujen harteilla on tulevaisuudessa myös se, että osaamisen päivittäminen on mahdollista myös sellaisille henkilöille, joilla aiempaa korkeakoulutustaustaa ei ole.