Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Tekoälyä ei kannata jättää vain insinööreille ja koodareille

Suomalaiset ovat lukutaidossa maailman kärkijoukkoa. Se on myös yksi syy, miksi olemme yksi maailman vauraimmista maista. Parhaillaan on menossa pilotti, jolla yritetään saada Suomi maailman huipulle myös tekoälyn lukutaidossa. Tavoite on houkutella ainakin prosentti suomalaisista opiskelemaan tekoälyn perusteet. Viime vuonna käynnistyneen The Elements of AI (Artificial Intelligence) -kurssin takana on Helsingin yliopisto ja Reaktor-niminen yritys, jotka tarjoavat ilmaista verkkokurssia tekoälyn perusteisiin. Oppia on itse asiassa tarjolla kaikille halukkaille maailmassa. Kurssilla onkin jo yli 150 000 opiskelijaa noin 110 maassa. Mitä älyä tässä on? Eikö riitä, että insinöörit ja koodarit hoitavat homman ja että osaan aikanaan esimerkiksi istua itseohjautuvan auton kyydissä? Ei välttämättä. Kaikkien ei tarvitse oppia koodaamaan, mutta voi olla perusteltua, että mahdollisimman moni pystyisi osallistumaan tekoälyä koskevaan keskusteluun. Olisi hyvä tietää, mitä tekoäly voi tehdä ja mitä ei, ja mitä se kenties maksaa. Tietotekniikkapiireissä elää tarina ajalta, kun yrityksissä ostettiin ensimmäisiä palveluohjelmistoja. Tarjouskirjeeseen tuli vahingossa yksi nolla liikaa, ja hinta nousi tarjoajan vinkkelistä tahattomasti poskettoman kalliiksi. Ostaja kuitenkin hyväksyi tarjouksen sukkana, koska hänellä ei ollut hajuakaan, mitä ”uusi aikakausi” maksaa. Lukutaito puuttui. Tarina ei kerro, miten lopulta kävi. Suomessa kehitettiin yhdysvaltalaisen Nvidia-yrityksen laboratoriossa kuvantamistekniikkaa, jossa kaksi neuroverkkoa loi noin 30 000 oikean ihmiskasvon perusteella täysin uusia aidon näköisiä ihmiskasvoja. Toinen verkko yhdisteli ja keksi, ja toinen verkko yritti arvata, onko kyseessä oikeat vai keksityt kasvot. Lopulta neuroverkot loihtivat ruuduille kasvoja, joista kukaan oikea ihminen ei pysty erottamaan, mitkä ovat aitoja ja mitkä keksittyjä. Tällaisia "henkilöitä" löydämme pian edestämme. Tähän saakka tietokonepelien hahmot on tunnistanut, jos ei nyt ihan hanskan, niin ainakin nenän asennosta. Tietokoneohjelmat voivat oppia jo huimia asioita ja uutta on koko ajan putkessa. On hienoa, että erilaiset palvelut ovat yhä sujuvampia ja verkon palveluroboteilla kenties ihmisen kasvot. Kaiken kehityksen keskellä meillä pitää olla kyky arvioida erilaisten palvelujen käytettävyyttä, mutta myös kiihkottomasti niiden eettisiä puolia. Tekoäly ja koneoppiminen eivät saa herättää aiheetonta pelkoa. Tämän vuoksi olisi hyvä, että mahdollisimman monella olisi hieman nykyistä parempi käsitys niiden takana olevan älyn perusteista. Tekoäly ei ole vain insinöörien ja koodareiden juttu. Kirjoittaja on Aamulehden toimituspäällikkö.