Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Maailman merkittävin suomenkielinen rockbändi juhlii Ratinan stadionilla elokuussa nelikymppisiään – ”Olen päättänyt saada nuoruuden angstista korjaavan kokemuksen”

”Maailman merkittävin suomenkielinen rockbändi”, luonnehti katu-uskottava tamperelainen rocklehti Soundi taannoin vuoden 1980 Rockin SM-voittajaa Hassisen Konetta. Se on paljon sanottu, mutta ei kovin kaukana totuudesta. Nykymaailmassa, jossa kaikki ovat eeppisiä ja legendaarisia, uuden aallon punkilla aloittanut ja sittemmin progressiivisen rockin suuntaan valunut Hassisen Kone oli oikeasti legenda. X-sukupolven rakastama rockbändi levytti lyhyen historiansa aikana kolme studioalbumia, jotka kaikki myivät kultaa. Vuonna 1979 perustettu joensuulaisbändi aloitti nelihenkisellä kokoonpanolla. Solistina ja kitarassa toimi Ismo Alanko , bassossa Jussi Kinnunen , rummuissa hänen isoveljensä Harri Kinnunen ja soolokitarassa Reijo Heiskanen . Kesällä 1981 bändi oli mukana Tuuliajolla-risteilyllä Saimaalla yhdessä Juice Leskisen ja Eppu Normaalin kanssa, ja loppuvuodesta 1981 bändin kokoonpano laajeni. Koskettimiin astui Eero "Safka" Pekkonen , saksofoniin Antti Seppo ja lyömäsoittimiin Hannu Porkka . Soolokitaristina aloitti Jukka Orma . Viimeisen keikkansa bändi soitti Helsingin Kaivopuistossa elokuussa 1982. Sen jälkeen Hassisen Kone teki pari 20-vuotisjuhlakeikkaa Joensuussa juhannuksena 2000. – Kinnusen Harrin mukaan olin tuolloin keikan päätteeksi sanonut yleisölle, että nähdään 20 vuoden päästä sen kummempia ajattelematta. Yritin olla humoristi. Sitten pari vuotta sitten, kun Metallica veti Helsingissä Rappiolla -biisin, alkoi eräänlainen keikkakyselyjen vyyhti. Kun tarpeeksi kyseltiin, ajatus alkoi minuakin pikkuhiljaa kiinnostaa, Ismo Alanko kertoo. Alangon mukaan bändi ei koskaan varsinaisesti hajonnut, se vain siirtyi telakalle. Ismo Alanko perusti melko nopeasti Hassisen Koneen jälkeen toisen nimekkään bändinsä Sielun Veljet, kitaristi Reijo Heiskanen soitti muun muassa Värttinässä, basisti Jussi Kinnunen Freud Marx Engels & Jungissa, Wigwamissa ja Jani & Jetterseissä ja rumpali Harri Kinnunen Sleepy Sleepersissa. Ensi kesänä Hassisen Kone tekee muutaman keikan käsittävän 40-vuotisjuhlakiertueen, joka huipentuu Ratinan stadionille. Kesäkuussa bändillä on kolme keikkaa Joensuun Kerubissa, sitten yksi keikka Seinäjoen Provinssissa. Ratinan keikalle lauantaina 8. elokuuta bändi aikoo tulla ”koko historiansa kattavalla kokoonpanolla”. Mitä se tarkoittaa? – Sitä, että Tampereella esiinnymme sekä alkuperäisellä neljän hengen kokoonpanolla että kokoonpanolla, jossa ovat mukana myös Safka, Jukka, Antti ja Hannu, Ismo Alanko sanoo. Millaisessa soittokunnossa Hassisen Koneen entiset jäsenet ovat? – Todella hyvässä kunnossa. Heiskasen Reijoa, jonka kanssa aloitin soittohommat jo 14-vuotiaana, en ollut nähnyt 10 kymmeneen vuoteen. Hän ei ollut soittanut kenenkään kanssa 16 vuoteen, mutta oli joka päivä soitellut kotona yksin kitaraa ja säveltänyt biisejä. Menimme treenikämpälleni kokeilemaan kuinka soitto sujuu, ja yllättäen kaikki loksahti ikään kuin olisimme edellisenä päivänä yhdessä soittaneet. Reijo oli mahtavassa soittoiskussa ja täynnä intoa ja energiaa, joka tarttui ympärille, Alanko sanoo. Jussi Kinnunen tekee nykyisin päivätöitä päihde- ja seksuaaliterapeuttina Helsingissä ja Lahdessa. Hän raitistui vuonna 1997, ja opiskeli sen innoittamana kokonaan uuden alan. Musiikki on kulkenut elämässä kuitenkin koko ajan. –  Keikkailemme broidin kanssa muutamallakin kokoonpanolla ja olemme soittaneet myös Koneen biisejä. Lisäksi meillä on bilebändi Kansan Ruusut. Vuonna 2000 lähdin opiskelemaan toiseen ammattiin. Päihde- ja seksuaaliterapeuttina sama Sex & Drugs & Rock’n’roll jatkuu, Kinnunen nauraa. Viime kesänä saksalainen Rammstein veti Ratinan stadionille yhtenä iltana yli 30 000 ihmistä. Miten Hassisen Kone yltää samaan? – Olin itsekin kuuntelemassa Rammsteinia. Se oli mahtava show. Kävin ennakkoon vakoilemassa stadionin tunnelmaa ja toimivuutta. Stadion on iso, mutta täytyy vain toivoa, että ihmisiä tulee, sanoo Ismo Alanko. – Toisaalta tyhjälle stadionille soittamisesta vasta muisto jäisikin, Jussi Kinnunen nauraa. Tämä on Tampereella tärkeä kysymys: minkälaisella volyymilla 1980-luvun rujot nuorisojulkkikset aikovat Ratinassa esiintyä? – Volyymi on miksaajan käsissä, me soittajat emme voi siihen lavalta vaikuttaa. Mutta miksaajamme on tehtäviensä tasalla. Volyymihan on myös musiikkityylikysymys. Rammsteinin pitää soittaa sellaisella volyymilla, että kuulijoiden sisäelimet muljahtelee, Hassisen Kone ei tarvitse ihan yhtä kovaa volyymia, Alanko arvelee. Minkälaisen keikan Hassisen Kone aikoo Tampereella vetää? –  Se on vielä suunnittelun asteella, mutta treenaamme joka ikisen biisin, mitä Hassisen Kone on koskaan soittanut. Sitten rakennamme konsertin siltä pohjalta. Luulen, että kokonaisuudesta tulee kolmeosainen, kolmen hyvin eri tyyppisen levyn pohjalta, Ismo Alanko kertoo. Minkälaisella mielellä 60-vuotiaat miehet tarttuvat uudestaan nuoruusvuosiensa musiikkiin, Ismo Alanko? –  Se on seikkailu nuoren miehen sielunmaisemaan. Osa biiseistä on täysin ajattomia eksistentialistisia pohdintoja ihmisen elämästä, osa selkeitä sukelluksia nuoren miehen pään sisään. Se herättää henkiin muistoja, ja otan sen seikkailuna. Emme nuorena kuvitelleetkaan, että olemme 40 vuotta myöhemmin kaikki hyvässä kondiksessa ja energisessä soittokunnossa. Olemme into pinkeinä, emme me muuten ruvettaisi tähän. Entä kumpi on parempi biisintekijä, ujo parikymppinen Joensuusta vai kypsä ja kokenut, Jussi Kinnunen? –  Molemmissa on puolensa. Ujolta nuorelta saattaa tulla freesimpää tekstiä, intuitiivisempaa ja fiilispohjalta. Mitä enemmän ikää tulee, sitä enemmän merkityksiä sanat saavat. Toisaalta Ismo on niin loistava tekstintekijä, että joku Pelkurit -biisi on totta tänäkin päivänä. Mikä Hassisen Koneen biisi on kestänyt aikaa parhaiten? – Tällä tiellä on ajaton klassikko ja Levottomat jalat . Hiljaa virtaa veri oli Irinan esittämänä upeasti metoo-ajassa kiinni, sanoo Alanko. – Jos ajattelen yleisön reaktiota, odotan eniten Rappiolla -biisiä, sillä sehän taisi olla suurin hitti. Itselläni on nyt työn alla Tuomiopäivä tulee. En ole soittanut sitä viimeksi kuin vuonna 1982. Siinä on aika monimutkaisia bassostemmoja, niin, että siinä joutuu tekemään oikeasti duunia, Kinnunen sanoo. Mikä Ratinan-keikalla tulee olemaan erilaista kuin 1980-luvun keikoilla? –  Silloin ei koskaan soitettu näin isoilla areenoilla. Kaikki oli hyvin pientä. Keikat oli pääasiassa tanssilavoilla. 10 000 kuulijan Ruisrock oli ehkä isoin. Jättikonsertit ovat ilmiö, jota ei 1980-luvulla ollut ollenkaan, Ismo Alanko sanoo. – Meininki itsellä on taatusti rennompi. 1980-luvulla suosiosta ei saanut hirveästi nauttia, ettei vain olisi näyttänyt siltä, että on kusi noussut päähän. Olenkin nyt päättänyt saada nuoruuden angstista korjaavan kokemuksen. Jossain vaiheessa Ratinan-keikkaa menen lavan eteen oikein pullistelemaan, nauttimaan suosiosta ja ihanien ihmisten katseesta, Jussi Kinnunen visioi. Oikaisu 12.11. kello 7.40: Korjattu faktalaatikkoon tieto Saimaa-ilmiön ohjaajasta. Elokuvan ohjasivat Aki ja Mika Kaurismäki yhdessä, ei Mika Kaurismäki yksin, kuten jutussa ensin kerrottiin. Lue myös: Nuori Ismo Alanko ei jaksanut kirjoittaa edes kouluainetta loppuun, mutta yksi ihminen näki hänen lahjakkuutensa: "Hän kannusti, vaikka olin niin kauhea" Lue myös: Seela Sella ja Puntti Valtonen hurmaavat näytelmässä Yhtä matkaa, mutta yllättävimmän roolityön tekee pitkän linjan tamperelaismuusikko