Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Kansanedustaja Sakari Puisto: EU:n takausvastuut voivat olla Suomen kaltaiselle pienelle taloudelle vaarallisia

Koronaepidemian myötä erilaisia EU-talousvastuita tuodaan sisään ovista ja ikkunoista ilman perusteellista harkintaa. Hallituksen uudessa lisätalousarviossa esitellään 432 miljoonan euron suuruinen valtiontakaus eurooppalaisen Sure-tukivälineen vakuudeksi ja 372 miljoonan euron valtiontakaus EU-takuurahastolle. Samalla Euroopan vakausmekanismi EVM:n käytön ehtoja ollaan väljentämässä, mikä olisi ristiriidassa perustuslakivaliokunnan tuoreen lausunnon kanssa. Kun mukaan lasketaan Suomen vastuut EU:n budjetin ja Euroopan keskuspankin kautta, kokonaisarvo voi liikkua Suomen osalta kymmenissä miljardeissa euroissa. Valmistelussa on myös niin kutsuttu elpymisrahasto, joka nimestään huolimatta on käytännössä hanke laittaa liikkeelle EU:n yhteisvastuullisia joukkovelkakirjoja. Viimeksi Saksa ja Ranska ovat ehdottaneet 500 miljardin euron kokoista rahastoa, ja kaavailuissa on ollut myös 1 500 miljardin euron paketti. Tällöin EU-jäsenvaltioiden yhteisvastuiden suuruusluokka liikkuisi jo tuhansissa miljardeissa euroissa. Huomionarvoista on, että jäsenmaat vastaavat yhteisvastuullisista veloista yhdessä sekä vielä kukin jäsenmaa erikseen. Takausvastuut voivat olla Suomen kaltaiselle pienelle taloudelle vaarallisia. On jo nyt, ennen sitoutumista sopimuksiin, syytä varautua poikkeuksellisiin tilanteisiin rahoitusmarkkinoiden ja euroalueen mahdollisesti ajautuessa epävakauteen. Suomi olisi silloin aivan erilaisessa asemassa kuin esimerkiksi Saksa jo kokonsa vuoksi. Tilanne on poikkeuksellisen hankala, koska Suomen talous heikkenee kaikilla osa-alueilla. Valtio velkaantuu ja alijäämä kasvaa. Monien yritysten kysyntä on katkennut ja lomautusaalto ryöpsähtänyt. Kuntatalouden tilanne on heikentynyt jo pitkän aikaa, ja valtion takausvastuut rahoitusyhtiö Finnveran kautta ovat lisääntyneet tuntuvasti. Hallituksen asenne yhteisvastuisiin on liian kevytmielinen. Vakavaa pohdintaa ongelmien mittaluokasta ja järjestelmällisistä riskeistä ei ole juuri ollut: jo pelkästään Italialla on julkista velkaa yli 2 000 miljardia euroa. Heikossa kunnossa olevien pankkien tase liikkuu sekin tuhansissa miljardeissa euroissa. Tätä kaikkea huojuttavat koronaepidemian ohella riskit markkinoilla. Suuri määrä yrityslainojen luokituksista on heikentynyt ja heikkenee entisestään. Näitä ongelmalainoja on paketoitu monimutkaisiin ja heikosti läpinäkyviin johdannaissopimuksiin, joiden vaikutuksia voi vain arvailla. Riskit ovat ilmeisiä: esimerkiksi Englannin pankki on ennustanut, että maa saattaa kohdata pahimman laman jopa 300 vuoteen! Julkiset taloudet ovat vaikeuksissa, ja monet Etelä- ja Keski-Euroopan pankit uhkaavat kriisiytyä. Jos tämä dominoviritelmä lähtee vyörymään, voi käydä niin, että ongelmavyyhtiin kytkeytyneet takaajat tulevat vedetyiksi mukaan sekamelskaan, joka ei enää ole omissa käsissä. Kirjoittaja on pirkanmaalainen kansanedustaja (ps).