Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Koirani ensimmäinen vuosi kasvatti enemmän kuin parisuhde tai yhteen muutto – seuraavaksi jatkan opettelua arkitaitokurssilla

Siinä me seisoimme, naapurini Reinoissaan, kalsareissaan ja toppatakissaan, minä kumisaappaissani, verkkareissani ja ensimmäisenä eteisessämme tyrkyllä olleessa takissa. Oli talvi, arki ja keskiyö, jolloin liikkeellä olimme vain me, jotka olimme kotiuttaneet muutama viikko aiemmin uudet perheenjäsenemme. Koirien pissattaminen epämääräisissä asuissa epämääräiseen aikaan luo naapurusten välille ainutlaatuisen yhteenkuuluvuuden tunteen. Toinen, joka ottaa koiranpennun sisäsiisteyden yhtä tosissaan! Kaikista yöllisistä ulkoiluista huolimatta pentumme opettaminen sisäsiistiksi kesti kuukausia. Se kuvastaa mielestäni koko koiramme ensimmäistä vuotta. Olen oppinut, ettei mikään ei tapahdu heti eikä välttämättä edes hetken kuluttua. Jos sisäsiistiksi opettaminen oli yksi projekti, epäröimätön luoksetulo oli toinen ja ruoan kimppuun pääsyn odottaminen kolmas. Vieläkin opettelemme yksin kotona oloa ja sitä, ettei kylpyhuoneen mattoa tai pyykkikorin sisältöä saa riepotella ympäri asuntoa. Vuoteen on mahtunut muutamia epätoivon hetkiä, jolloin olen ollut varma, ettei koiramme opi koskaan. Sitten on tapahtunut jotain, kuten tullut päivä, jolloin huomasimme, että muiden koirakkojen ohitukset sujuvat oikeastaan aika hyvin. Lohdullista on, että poikakoira kuulemma muistaa aina kerran oppimansa, vaikka itse oppimisessa menisikin tuhottomasti aikaa. Väitän, että koiranpennun kasvattaminen on koetellut ja kasvattanut minua ihmisenä enemmän kuin parisuhde, yhteen muutto tai elämän rakentaminen vieraalle paikkakunnalle. Erityisesti kärsimättömyys, tuo piirre, josta mielellään pääsisin eroon, on ollut välillä kovilla. Kaikista lukemistani koirankasvatusoppaista viis, viisain kommentti, jonka olen tämän vuoden aikana saanut kuulla, olen kuullut ystäväni suusta. Se kuului näin: ”Koirakoulussa ei kasvateta koiraa vaan omistajia”. Tämän ohjeen aion pitää mielessäni myös seuraavina vuosina. Tänään koirakoulutiemme jatkuu arkitaitokurssin parissa. Ei muuta kuin kasvamaan. Olen valmis. Kirjoittaja on Aamulehden toimittaja ja 1-vuotiaan kultaisennoutajan omistaja.