Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Pandemiat muuttavat maailmaa

Katastrofit muokkaavat historiaa. Vuonna 1918 riehuneen espanjantaudin seurauksena naisten määrä kasvoi työmarkkinoilla ja tehtävissä, jotka oli aiemmin varattu miehille. Osa naisista jopa sai samaa palkkaa kuin miespuoliset edeltäjänsä, ja naisia sijoittui myös johtotehtäviin. Sata vuotta myöhemmin taistelemme edelleen sukupuolten tasa-arvon puolesta ja jälleen keskellä pandemiaa. Koronakriisi on syventänyt epätasa-arvoa ja valtasuhteiden epätasapainoa. Pandemia tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden palautua entistä paremmaksi ja korjata sukupuolten rakenteellista eriarvoisuutta. Ensin on selvitettävä, missä jakolinjat ovat syvimmät esimerkiksi hoivataloudessa. Maailmanlaajuisesti naiset tekevät miehiin verrattuna keskimäärin kolminkertaisen määrän palkatonta hoiva- ja kotitaloustyötä, myös valtaosan lastenhoidosta. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n tuoreen raportin mukaan 606 miljoonaa työikäistä naista ilmoitti palkattoman hoivatyön syyksi sille, ettei voi ottaa vastaan palkkatyötä, kun taas saman syyn ilmoittaneita miehiä oli 41 miljoonaa. Pandemianaikaiset rajoittamistoimet ovat venyttäneet jakolinjan äärimmilleen. Naiset ovat etulinjassa myös terveydenhuollossa ja hoivapalveluissa ja altistuvat koronaviruksen tartuntariskille. Maailmanlaajuisesti naisten osuus terveydenhuollon ammattilaisista on 69 prosenttia ja hoivatyöntekijöistä 88 prosenttia. Yhteiskunnan ja talouden rattaat pyörivät hoivatyön – niin palkallisen kuin palkattomankin – ansiosta, mutta naisten siitä maksama hinta on kova. Siksi sitä on tuettava paremmin ja jaettava tasapuolisemmin. Lastenhoitoon tarvitaan enemmän ja kohdennetumpia investointeja. Kohtuuhintaisen ja laadukkaan lastenhoidon tarjonnan lisääminen kasvattaa palkkatyössä olevien naisten määrää. Vaikka EU auttaa jäsenmaita myöntämällä kohdennettua ja tarvelähtöistä rahoitusta lastenhoitopalvelujen tueksi, palvelujen riittämättömyydestä seuraa taloudellisia tappioita. Vaje on EU:ssa vuositasolla arviolta 350 miljoonan euroa. Koronakriisi on korostanut tarvetta investoida lastenhoitoon ja muihin palveluihin kiireesti ja kestävällä tavalla. Perheväkivalta ja muut naisiin kohdistuvan väkivallan muodot ovat lisääntyneet pandemian aikana. Tämä ns. varjopandemia osoittaa, miten tärkeää on jatkaa toimintaa väkivallan ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi, esimerkiksi EU:n ja YK:n yhteisen Spotlight Initiative -hankkeen avulla. On myös muutettava tapaa tehdä kansanterveyttä koskevia päätöksiä. Vuonna 2019 naiset tarjosivat valtaosan terveydenhoitopalveluista, mutta alan johtajista ja päättäjistä 72 prosenttia oli miehiä. YK:n naisjärjestön raportissa Rights in Review valotetaan tätä rakenteellista epätasa-arvoa: miehiä on parlamenttien jäsenistä 75 prosenttia, johtotehtävissä työskentelevistä 73 prosenttia ja ilmastoneuvottelijoista 70 prosenttia. Rauhanneuvottelijoista lähes kaikki ovat miehiä. Palautuminen entistä paremmaksi tarkoittaa naisten tuomista päätöksenteon ytimeen ja sen mahdollistavien rakenteellisten muutosten tekemistä muun muassa hoivajärjestelmään. Nyt kun kartoitetaan parhaita keinoja selviytyä koronapandemian seurauksista, vetoamme kaikkiin maailman maihin, jotta ne tekisivät kipeästi kaivattuja investointeja hoivatalouteen. Budjettivaroja on kohdennettava hoivapalvelujen laadun ja saatavuuden parantamiseen sekä ihmisarvoisiin työolosuhteisiin ja sosiaaliturvaan. Tällaiset investoinnit ovat kestävän elpymisen kannalta ratkaisevia ja niiden tuotot moninkertaisia. Hoivavelvollisuuksiensa vuoksi työmarkkinoiden ulkopuolelle jääneet tai työnsä mahdollisesti menettäneet naiset voivat näin päästä helpommin (takaisin) työelämään, ja kun varoja ohjataan hoivatalouteen, on mahdollista luoda työpaikkoja tilanteessa, jossa työttömyys on huippulukemissa. Tarjoamalla hoivaa ihmisille ilman että ympäristön tila heikkenee, tuemme myös vihreitä työpaikkoja. Samalla pidämme sukupuolten välisen oikeudenmukaisuuden ja ilmasto-oikeudenmukaisuuden asialistan kärjessä. Käännetään tämä kriisi mahdollisuudeksi positiiviseen muutokseen ja tasa-arvoisempaan tulevaisuuteen kaikille! Kirjoittajat ovat YK:n naisjärjestön pääjohtaja ja EU:n tasa-arvokomissaari.