Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Tampereen Pispalassa myydään 14 neliön erikoista miniasuntoa käytetyn katumaasturin hinnalla: ”Tämä on erittäin harvinaista”

Tampereen Pispalasta ilmestyi myyntiin erikoinen asunto. Vanhasta 1920-luvulla rakennetusta puukerrostalosta myydään 14 neliön huoneistoa. Tarjouskaupassa olevan asunnon lähtöhinta on 38 000 euroa. Vastaavanlaisia kohteita ei ole lähes koskaan myynnissä, sillä usein omistajat haluavat pitää niistä kiinni, kertoo asunnon välittäjä Janette Rautakoski Remaxilta. – Asuntonäyttöön on tulossa paljon porukkaa. Puhelin ja sähköposti on niin sanotusti laulanut. Pispalanharjulla sijaitseva kerrostalo on entinen omakotitalo, josta myöhemmin on jaettu huoneistoja. Kyseinen 14 neliön asunto on alun perin ollut hellahuone, minkä vuoksi sieltä edelleen löytyy vanha puuhella. Miniyksiöön ei ole rakennettu suihkua. Huoneistosta löytyy kuitenkin lattiakaivo, joten sellainen on mahdollinen rakentaa, kertoo Rautakoski. Hannu Salama asui nuorena Yhdessä talon asunnoista asuva Katja Villemonteix muistaa talon historiaa, sillä hänen isovanhempansa ovat aikoinaan omistaneet koko rakennuksen. – Silloin kun he ostivat tämän talon, tässä asui vuokralaisena nuori Hannu Salama (tamperelainen kirjailija) vanhempiensa kanssa. Villemonteix on myös itse viettänyt lapsuuden vuosiaan talossa, ja muistelee, että 1970-lopulla hänen piti käydä pihalla ulkohuussissa, sillä heidän asunnossaan ei silloin vielä ollut vessaa tai suihkua. – Tämä on siitä harvinainen kohde, että ikkunan takaa näkyy suoraan metsärinne ja järvi. Syntyy illuusio siitä, kuin asuisi jossain kauempana korven keskellä. Erittäin harvinaista Tampereen kaupungin rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan kaupungissa on asuinkäytössä 33 alle 14 neliön asuntoa. Pienin asunto on datan mukaan 8-neliöinen ja se sijaitsee Viinikassa. Suuri osa näistä minikodeista on rakennettu 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Tampereen kaupungin erikoissuunnittelijan Toni Laineen mukaan tiedot eivät ole etenkään ennen 1980-lukua rakennettujen rakennusten osalta täysin luotettavia – Tuo kahdeksan neliön asunto voi olla esimerkiksi jokin vanha alivuokrauskäytössä ollut ullakko, jota ei ole vain siistitty tilastoista pois, kertoo Laine. Bo LKV:n Tampereen aluejohtaja Riina Ritola ei kovin moneen vastaavan kokoiseen asuntoon ole törmännyt. – Hämeenpuistossa on yksi yhtiö, joka on pienistä asunnoistaan tunnettu, mutta muuten tämä on erittäin harvinaista. Lue lisää: Tältä näyttää Tampereen historian tiettävästi kallein yksiö – Sijoittajat maksavat huimia hintoja yksiöistä: "Kohta kuin Manhattanilla" Ritola ei usko, että vastaavan kokoiset asunnot olisivat Suomessa yleistymässä. Nykyisen lain mukaan Suomessa ei saa rakentaa alle 20 neliön asuntoja ilman poikkeuslupaa. Opiskelija-asunnoissa neliöt saavat kuitenkin tippua minimissään 16 neliöön, mikäli samassa rakennuksessa on riittävät oleskelu- tai muiden toimintojen tilat. Ritola kokee, että nykyisin taloustilanne on sen verran hyvä, että isommat yksiöt käyvät kaupaksi paremmin. – Sellaiset 30–40 neliön kaksiot ovat kaikkein suosituimpia kautta linjan, mutta pienille yksiöille ainakaan meillä ei ole kysyntää. Helsingissä tilanne ja tarjonta on hieman erilainen. Ritolan mukaan Helsingissä pienemmät asunnot menee paremmin kaupaksi korkean hintatason vuoksi. – Muistan, että meidän Helsingin toimiston ihmiset ovat puhuneet, että siellä menisi kaupaksi melkein kuinka pieni tahansa. Vähemmän romua Asuntokaupan kouluttaja Terhi Loikkasen mielestä asuntojen pienentyminen on osa suurempaa trendiä. Loikkasen mukaan onnellisuus on kääntäen verrannollinen asunnon koon kanssa, eli mitä pienempi asunto, sitä onnellisempia ihmisiä. – Ihmiset haluavat muuttaa entistä pienempiin asuntoihin, koska heillä ei ole enää sitä samaa romumäärää kuten ennen vanhaan. Loikkasen mielestä ihmiset arvostavat viime vuosikymmeniin verrattuna enemmän yhteisöllisyyttä, ja nykyään ihannoidaan 1950-luvun tehokkuutta. Nuoret perheet kaipaavat helpotusta arkeen, sillä monilla isovanhemmat asuvat toisilla paikkakunnilla eikä tukiverkostoja ole lähellä. – Sen mummun ei tarvitse olla biologinen mummo, vaan se voi olla naapurin täti, toteaa Loikkanen. Pieni puukerrostalo tarjoaa varmasti yhteisöllisyyttä läheisillä naapureilla ja yhteisellä terassilla, mutta 14 neliötä tuskin taipuu pienenkään perheen tarpeisiin. Loikkanen uskookin asunnon sopivan sijoittajille tai esimerkiksi vapaa-ajan kodiksi. Hän arvelee asunnon suihkun puutteen kuitenkin olevan iso este monelle. – Ennen vanhaan käytiin kerran viikkoon saunassa ja silloin vaihdettiin vaatteet, niin sellaiseen mentaliteettiin tuo sopii.