Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

9 kysymystä raiteista ministeri Sanna Marinille: ”On aivan selvää, että lyhyellä aikavälillä valtion kassasta ei löydy sellaisia rahoja, että nämä voitaisiin budjettirahoituksella toteuttaa”

Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin (sd.) toppuuttelee toiveita siitä, missä aikataulussa uusia, isoja raidehankkeita voidaan ryhtyä viemään eteenpäin. Marinin mielestä uusien raidelinjausten toteuttamiseen kaavailluista hankeyhtiöistä on aiempien suunnitelmien perusteella syntynyt liian ruusuinen käsitys esimerkiksi kunnille ja poliitikoille. Hankeyhtiöitä on hahmoteltu ratkaisuksi, jonka avulla pystyttäisiin rahoittamaan ja rakentamaan nopeita raideyhteyksiä. Helsingistä pohjoiseen suuntautuvan Suomi-radan, Turun tunnin junan ja Itä-Suomen nopean yhteyden yhteenlaskettu hintalappu olisi useita miljardeja euroja. Marin kertoo toivoneensa, että nykyinen hallitus voisi perustaa omat hankeyhtiönsä jo elokuussa. Nyt hän kuitenkin ennakoi, että hankeyhtiöiden aloitus saattaa lykkääntyä. –  Kun olen tätä asiaa selvittänyt ja tähän kokonaisuuteen perehtynyt, pidän elokuuta optimistisena ja toivon, että tämän vuoden puolella tässä asiassa pystyttäisiin etenemään, Marin sanoo. Missä vaiheessa hankeyhtiöiden valmistelussa nyt mennään? –  Tällä hetkellä tätä asiaa selvitetään ministeriössä. Tämä on hirveän hankala kokonaisuus, sen kyllä sanon ihan suoraan. Tarpeet ja odotukset ovat valtavan isoja, kun puhutaan näistä keskeisistä raideliikenneyhteyksistä, jotka hallitusohjelmaankin on kirjattu. Puhutaan lähemmäs kymmenen miljardin kokonaisuudesta . On aivan selvää, että lyhyellä aikavälillä valtion kassasta ei löydy sellaisia rahoja, että nämä voitaisiin budjettirahoituksella toteuttaa. Millä tavalla kuva on ollut liian ruusuinen? –  Eri tahoille on ehkä muodostunut käsitys, että laittamalla muutama miljoona euroa rahaa päästäisiin nopeasti toteuttamaan näitä miljardien eurojen investointeja. –  Jos ja kun hankeyhtiöitä perustetaan ja niiden kautta on tarkoitus investointeja toteuttaa, niin ei puhuta muutamista miljoonista, vaan miljardeista. Silloin pitää olla realistinen käsitys rahoituspohjasta. –  Näiden kolmen ison raideyhteyden kohdalla puhutaan noin 350 miljoonasta eurosta pelkästään suunnittelun osalta. Ei voi olla niin, että käytettäisiin tämmöinen raha suunnitteluun ilman, että on minkäänlaista varmuutta siitä, että näillä hankkeilla on mahdollisuus toteutua. Edellinen hallitus aikoi perustaa hankeyhtiöt Suomi-radalle ja Turun tunnin junalle. Lisäksi henkilöliikenteen kilpailutusta varten olisi perustettu kalustoyhtiö ja kiinteistöyhtiö, joille olisi siirretty VR-Yhtymän jakautumisella varikko- ja asemakiinteistöjä. Mitä yhtiöitä nyt aiotaan perustaa? –  Tällä hetkellä on puhuttu nopeiden raideyhteyksien ympärille rakennetuista hankeyhtiöistä. –  Etelä-Suomen taajamajunaliikenteen kilpailutus on keskeytetty. Tähän liittyvää kalustoyhtiötä ei tulla perustamaan, VR:ää ei tulla pilkkomaan. Näiden osalta raha on käytettävissä muihin tarkoituksiin. Eli näitä kalusto- ja kiinteistöyhtiöitä ei nyt tule? –  Ei. Millainen voisi olla yksityisen rahoituksen rooli? –  Tämä on yksi niistä asioista, joita selvitetään. Voi olla, että erilaisten rahoitusratkaisuiden rooli ei ole samanlainen näissä kaikissa nopeissa yhteyksissä. Eri suunnilla on erilaiset mahdollisuudet hankkia rahoitusta. –  Hallitusohjelmassa on linjattu, että hankeyhtiöiden ja keskeisen infran pitää olla julkisissa käsissä. Mutta tämä asia ei ole ihan niin yksinkertainen, että meillä olisi paljon sijoittajia, jotka olisivat ryntäämässä rahoittamaan. Sijoittajille pitää olla luotavissa sellainen liiketoimintamalli, että he saavat sijoitustaan vastaan tuottoa. Entä ratamaksut? –  Tämä on varmasti yksi elementti näissä hankeyhtiöiden rahoituksessa. Ratamaksut, joita operaattorit maksaisivat, näkyisivät lopulta lippujen hinnoissa. Kun meillä on tavoitteena vähentää liikenteen päästöjä, ei ole järkevää, että lippujen hinnat kohoaisivat niin korkeiksi, että ihmiset eivät käyttäisi nopeita raideyhteyksiä. Lippujen hintojen tulee olla tulevaisuudessakin kohtuulliset, jotta ihmisillä on varaa matkustaa junalla. Millä perusteilla hallitus päättää toteutusjärjestyksen? –  En osaa tähän vielä vastata. Kyse on myös siitä, miten hankeyhtiöt saavat kerättyä rahoitusta, eli miten ne saavat esimerkiksi lainaa tai muuta pääomaa hankkeiden toteuttamiseen. Eteneminen tapahtuu siis myös sitä kautta, mitkä yhtiöt ovat elinvoimaisia. Tampereen seudulla moni on varmasti nyt toiveikas, kun uusi liikenneministeri tulee Tampereelta. Miten aiot ministerinä huomioida kotiseutusi toiveet liikennehankkeista? –  Toimin Suomen hallituksen ja koko Suomen ministerinä. En koe, että olisin ensi sijassa tamperelainen ministeri, vaikka kotikaupunkini on Tampere. –  Kun puhutaan isoista raidehankkeista tai vaikka kaupunkien omien joukkoliikennehankkeiden rahoituksesta, niin ajatukseni on, että tarvitaan selkeät pelisäännöt ja kriteerit kaikkien hankkeiden osalta niin, ettei tule mitään epäilyksiä siitä, onko sillä vaikutusta, että ministeri tulee joltain tietyltä alueelta. Kuinka monesta uudesta raidelinjauksesta on odotettavissa rakentamispäätös tällä hallituskaudella? –  Nopeiden uusien ratojen osalta en ole turhan optimistinen siitä, että varsinainen rakentaminen pääsisi vielä tällä hallituskaudella käyntiin. Joitakin yksittäisiä osia, jotka liittyvät nopeisiin raidelinjauksiin, voi olla mahdollista toteuttaa. Esimerkiksi Espoon kaupunkiradasta voi tulla rakentamispäätös jo tällä hallituskaudella. Pidän sitä hyvinkin mahdollisena. –  Kun puhutaan tulevaisuuden isoista linjauksista, vaikkapa tunnin yhteyksistä, niin kyse on huomattavasti pidemmästä aikavälistä kuin yhdestä hallituskaudesta.