Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Kysyimme Tampereen valtuutetuilta raitiotien jatkosta – Lue tästä vastaukset kokonaisuudessaan

Kysyimme Tampereen kaupunginvaltuutetuilta kantoja raitiotien jatkamiseen. Kysymykset koskivat niin maanantaina 25. marraskuuta päätettäväksi tulevaa Hatanpään valtatien osuutta kuin syksyllä 2020 päätettävää kakkosvaihetta Pyynikintorin ja Lentävänniemen välillä. Lisäksi kysyttiin, mihin ratikkaa kakkosvaiheen jälkeen pitäisi jatkaa – vai pitäisikö mihinkään. Vastauksia saatiin kaikkiaan 41 valtuutetulta 67:stä. Osa kertoi kantansa lyhyesti ja osa perusteli pidemmin. Tähän juttuun on koottu vastaukset kokonaisuudessaan. Mikko Aaltonen (vas.) 1. Kyllä kannatan. 2. Kyllä kannatan. 3. Kyllä kannatan, etelään Hatanpään ja Härmälän suuntaan Pirkkalaa kohti. Mikko Alatalo (kesk.) 1. Alun perin oli puhe, että ensin rakennetaan Hervanta–Pyynikintori-väli. Kun sitten nähdään, mitkä ratikan käyttökustannukset sekä hyödyt/haitat ovat, mietitään jatkoa. Toisaalta ymmärrän, että tulevan Areenan kannalta Hatanpään jatkolle on perustelunsa. 2. Vaikka Näsijärven täyttö on arveluttava toimenpide, ratikan edes jonkinlaisen kannattavuuden kannalta on tärkeää, että kasvava Lentävänniemi tulee ratikan piiriin. 3. Ratikan jatkoa Koilliskeskukseen Ruotulan hyödyntämiseksi voisi harkita, koska matka TAYS:ltä on kohtuu lyhyt sinne. Muiden aika koittaa, kun talouskasvun heikkeneminen hellittää joskus otettaan. Riittääkö Pirkkalassa väestöpohja? Mikä on Ylöjärven ja Kangasalan tarve ratikalle, kun molempiin menee myös junarata? Ulla-Leena Alppi (vas.) 1. Raitiotie on ekologinen hanke ja tärkeä erityisesti iäkkäiden, huonommin liikkumaan pääsevien sekä lapsiperheiden kannalta. Raitiotien jatkaminen linja-autoaseman suuntaan on järkevämpää ja edullisempaa tehdä nyt kuin raitiovaunuliikenteen jo alettua. 2. ja 3. Raitiotiestä ei ole järkevää tehdä tynkää, mutta seuraavien vaiheiden aikataulua on arvioitava kaupungin taloustilanteen mukaan. Henri Backman (vihr.) 1. Kyllä kannatan. Se on järkevää tehdä jo nyt, koska mielestäni ratikka kuitenkin laajenee ja tuo suunta on yksi potentiaalinen vaihtoehto. 2. Kyllä kannatan. Lielahti kokonaisuutena on kasvava alue ja tarjoaa paljon vaihtoehtoja, joten on järkevää laajentaa ratikan reittiä. 3. Ratikan laajentamisessa pitää käydä myös ympäryskuntien kanssa neuvotteluja mihin suuntaan sitä on järkevä rakentaa. Esimerkiksi Nokialle on nyt jo hyvä rautatieyhteys, jota voidaan kehittää. Jos päätetään tehdä Hatanpään valtatien pisto, niin Härmälä ja ehkäpä lentokentän suunta voisi olla yksi vaihtoehto. Pitää kuitenkin miettiä jatkoreittejä tarkastellen koko joukkoliikennettä, johon kuuluvat niin linja-autot kuin ratikka ja lähijunatkin. Tiina Elovaara (sin.) 1. Ensimmäinen osuus on ensin katsottava loppuun, ennen muita laajennuksia. 2. Se on todennäköisesti järkevää. 3. Muista suunnista en kommentoi tällä hetkellä. Jukka Gustafsson (sd.) 1.,2.,3. Ratikkakysymyksiin en ole riittävän syvällisesti perehtynyt, että ottaisin niihin nyt kantaa. Olen lähtökohtaisesti kriittinen, kun tärkeät palvelut ”huutavat”, tarvitsevat rahaa. Olga Haapa-aho (vihr.) 1. Kannatan. On keskustan toimivuuden ja jatkolinjojen kannalta selkeintä, että pieni linja Hatanpään valtatielle tehdään jo nyt heti. 2. Kannatan. Lentävänniemen alueella ja Hiedanrannassa on mahdollista rakentaa paljon uusia asuntoja ja lisäksi Hiedanrantaan voidaan suunnitella julkiseen liikenteeseen pohjautuva moderni asuinalue, jossa on myös monipuolisesti kulttuuritoimintaa. 3. Kannatan. Jatkolinjaukset pitää suunnitella seudullisesti yhdessä muiden kuntien kanssa. Tällä hetkellä Pirkkalan suunta vaikuttaa kiireisimmältä. Bussit ovat jo nyt ylikuormituksella, ja tarvetta paremmalle joukkoliikenteelle on eniten siinä suunnassa. Milka Hanhela (vas.) 1. Kannatan. 2. Kannatan. 3. Perehdyn vielä vaihtoehtoihin. Matti Helimo (vihr.) 1. Kyllä kannatan. Asia oli meillä kaupunginhallituksessa käsittelyssä, ja hankkeen toteuttamiselle jo ensi vaiheessa on erittäin hyvät perustelut. Myös alueen yrittäjät ja Kauppakamari ovat rakentamisen puolella. Näin koko keskusta saataisiin valmiiksi yhtä aikaa eikä esimerkiksi jääkiekon MM-kisojen aikaan alueella olisi työmaita. 2. Kyllä kannatan. Varrelle rakentuu upea uusi Hiedanrannan kaupunginosa 25 000 asukkaalle ja työpaikkoja 10 000 tekijälle. 3. Kyllä kannatan. Modernia raitiotietä on kokemusten pohjalta kuvattu kuin Egyptin Niiliksi taannoin. Joesta nousi hedelmällistä lietettä, jonka ympärille nousi yhä enemmän ja enemmän asutusta. Pirkkalan suunta on tällä hetkellä kustannustehokkuudeltaan edellä. Toivon myös Kangasalan suunnan olevan samalla toteutettavissa. Näin upeaan uuteen Lamminrahkaan pääsisi ratikalla. Myös Ylöjärven suuntaan toivon pidemmällä aikavälillä raitiotietä. Matti Höyssä (kok.) 1. En. 2. Todennäköisesti. Kanta ei vielä varma. 3. En. Anna-Kaisa Ikonen (kok.) 1. Se on ratikan tulevan liikennöinnin näkökulmasta järkevää. Pidän lisäksi hyvänä, että keskustan työt koetetaan saada nyt niin sanotusti ”yhdellä häiriöllä” tehtyä eli ettei keskusta ole pysyvästi yksi iso työmaa. 2. Läntinen haara on ollut lähtökohtana, kun päätimme ratikan rakentamisesta ja muun muassa Hiedanrannan kaupunginosan rakentuminen nojaa siihen. 3. Tulevia linjauksia on tarkasteltava laajempana kokonaisuutena. Pitkällä aikavälillä ratikka on nähtävä seudullisena joukkoliikenneratkaisuna. En halua tässä vaiheessa lukita kantaani kiireisimmästä suunnasta, sillä tästä tehdään parhaillaan vertailua yhteistyössä naapurikuntien kanssa eikä asia ole yksin Tampereen päätettävissä. Antti Ivanoff (kok.) 1. Hatanpään valtatien suunnan ratikan reitti tulisi suunnitella kokonaisuutena ja aiemmista virheistä tulisi oppia. Toteutuneet katusuunnitelmat ovat osoittaneet, että kapeille reiteille ei ratikan ohella mahdu juuri muuta liikennettä, ja rakennusvaihe on katastrofaalinen. Hatanpään suunnan katualueet ovat kapeampia kuin ensimmäisen ja toisen vaiheen reiteillä. Hatanpään jatkopätkän aikaistus sopii vain mikäli samalla löytyisi kytkös, että tulevalla Pirkkalan linjalla pyritään jo suunnittelussa välttämään ratikkareitin sijoittelua auto- ja kevyen liikenteen nykyisen pääväylän kohdalle. Mikäli Hatanpään reitti päästetään puutteellisin kokonaissuunnitelmin varkain liikenteeseen, on todennäköistä että aiempien virheiden toistamisen ohella tehdään myös uusia virheitä, ja raitiotietä käytetään poliittisena työkaluna yksityisautoilun estämiseksi. 2. Raitiotien alkuperäisessä kannattavuuslaskelmassa pääosa kustannuksista oli laskettu tulevaksi nyt toteutettavista linjoista, kun taas Lentävänniemen osuudelta oli tulossa pääosa tuotoista ja vain pieni osa kustannuksista. Mikäli reittiosuus jää rakentamatta, jäisi ratikkainvestointi raskaasti tappiolliseksi. Rakentamispäätös täytyy tehdä päivitettyjen kustannus- ja hyötylaskelmien sekä saatavien tarjousten pohjalta. 3. Tällä erää edellytyksiä raitiotien laajentamiseksi uusiin suuntiin ei ole olemassa (en kannata). Tampereen perusta houkuttelevana asuinpaikkana ei ole raitiotie, vaan kilpailukykyinen työpaikkatarjonta teollisuuden ja liiketoiminnan myötä, koulutustarjonta, hyvät vapaa-ajan mahdollisuudet, toimivat palvelut sekä kohtuulliset asumiskustannukset. Perustasta täytyy pitää huolta. Kaupungin investointitahti on viime vuosina kestämättömän suuri samalla, kun käyttötalous on alijäämäinen. Mikäli talous saadaan tasapainoon ilman verojen korotuksia, on kaupungin mahdollista suunnitella myös tulevaisuusinvestoinnit kestävälle pohjalle. Ennen uusien reittiavauksien tekemistä on syytä saada ratikka liikennöimään ja tehdä mahdolliset laajentamispäätökset saatujen kokemusten ja hyötyjen pohjalta. Anne-Mari Jussila (kok.) 1. En. Tällaista investointia ei tule tehdä tässä kohtaa niin sanotusti laput silmillä. On hyvä, että kääntömahdollisuus Hämeenkadulta on olemassa, mutta ensin tulee tarkastella ratikan käynnistysvaihe ja kakkosvaihe sekä tehdä jatkosuunnitelmat vasta tämän jälkeen. Tässä kohtaa hillitsisin myös investointitasoa tällä tavalla. Tämä asia ei ole myöskään mukana pormestariohjelmassa. Taas peräänkuulutan rytmittämistä ja ennen kaikkea tiedolla johtamista. 2. Kyllä. Ratikka keskittyy nyt Itä-Tampereen suuntaan, joten laajennus Länsi-Tampereelle on kannatettavaa, ja linkittyy aiemmin tehtyihin suunnitelmiin. 3. En tässä kohtaa. Ratikan toimivuus tulee arvioida perin pohjin ja tehdä jatkopäätöksiä sitten myöhemmin. Jos ratikka jatkaa muihin kuntiin, tulee heidän osallistua kustannuksiin tasa-arvoisella panoksella. Aleksi Jäntti (kok.) 1. Kannatan. 2. Kannatan. 3. Kannatan, mikäli I- ja II-vaiheissa ei ilmene esimerkiksi talouden osalta mitään sellaista, mikä tekisi jatkon rakentamisen mahdottomaksi. Jatkon tulisi suuntautua samanaikaisesti etelässä Härmälän–Pirkkalan suuntaan, jossa jo nyt bussien välityskyky on äärirajoilla, sekä idässä Taysilta Koilliskeskuksen suuntaan, jossa on merkittävää maankäytön kehittämispotentiaalia (muun muassa asuntorakentamismahdollisuuksia). Maija Kajan (vihr.) 1. Kannatan. 2. Kannatan. 3. Tästä tarvitsen tarkempaa tietoa (esimerkiksi liikennemääristä ja rakentamisen mahdollisuuksista) koska raitiotie ei ole mielestäni pelkästään liikenneratkaisu vaan yksi kokonaisvaltaisen kaupunkisuunnitellun työkalu. Lassi Kaleva (ps.) 1. Ymmärrän tarpeen tehdä kaikki kuntoon kerralla. Meidän tulee kuitenkin siirtää niin sanotun Hatanpään haaran toteutusta tulevaisuuteen. On järkevää ensin odottaa Hervanta/TAYS–Pyynikintori-linjaston valmistumista ja kerätä kokemuksia sen toimivuudesta. 2. Meidän tulisi miettiä Pyynikintori–Lentävänniemi-linjan toteutuksen siirtämistä tulevaisuuteen. Kustannusten lisäksi haasteena on Näsijärven täyttö ja niin sanotut Dubain saaret, jotka näemme suurena riskinä herkälle pohjavesialueelle. Hoidetaan joukkoliikenne Lentävänniemeen biodieseliä tai sähköä käyttävillä nivelbusseilla ympäristöystävällisesti. 3. Lähijunaliikenne on osoittanut voimansa pääkaupunkiseudulla, ja se on mahdollista myös Tampereen seutukunnassa. Voitaisiinko joukkoliikenneratkaisua miettiä täysin uudelta pohjalta esimerkiksi kymmenen vuoden päähän ja suunnitella joukkoliikennettä hyväksi käyttäen esimerkiksi Tampereen korkeakouluyhteisön osaamista? Esa Kanerva (sd.) 1. Kyllä. 2. Kyllä. 3. Naapurikuntien maksajat päättävät, mihin kuntaan raiteet rakennetaan. Kalle Kiili (kesk.) 1. Oli ratikasta mitä mieltä tahansa, niin parempi on koko keskusta saada pois remontin alta mahdollisimman nopeasti. 2. Vuonna 2014 Tampere osti 26 miljoonalla eurolla Metsä Boardilta Lielahden vanhan teollisuusalueen. Kyseiselle alueelle on sen jälkeen tehty ja tehdään kymmenien miljoonien investointeja – jotka pohjautuvat siihen, että ratikka alueelle tulee, tai syntyy vielä isommat tappiot. 3. En tässä vaiheessa. Nyt täytyy ensin päästä hetkeksi maksamaankin tehtyä velkaa. Mikäli linjastoa tulevaisuudessa laajennetaan, tulee rahoituksen tulla nykyistä paremmin linjasta hyötyviltä, kuten naapuruskunnilta. Leena Kostiainen (kok.) 1. Kannatan. 2. Kannatan. 3. Muutaman vuoden käyttökokemusten ja alueiden asukasmäärän perusteella voidaan tehdä päätökset jatkosta. Heikki Luoto (ps.) 1. En. 2. Hanketta voisi vähintään siirtää myöhemmäksi. 3. En. Minna Minkkinen (vas.) 1. Kannatan. 2. Kannatan. 3. Kannatan. Härmälän–Pirkkalan suuntaan sekä Kangasalan ja Ylöjärven suuntaan. Jaakko Mustakallio (vihr.) 1. Kannatan. Vihreät esittivät jo vaaliohjelmassaan ratikan jatkamista Härmälään saakka heti ensimmäisen vaiheen jälkeen. 2. Kannatan. 3. Kannatan. Härmälään ja Linnainmaan Koilliskeskukseen. Samanaikaisesti on rakennettava lähijunapysäkit ainakin Lakalaivaan, Amuriin, Tesomalle, Tampellaan, Kalkkuun, Rantaperkiöön, Messukylään, Vuohenojalle ja Hankkioon. Lasse Oksanen (Tapu) 1. En kannata tässä vaiheessa. Tässä olisi juuri ensimmäinen säästökohde, joka voidaan siirtää myöhempiin aikoihin. 2. En kannata, koska mitään tarvetta ei ole rakentaa kallista ja tappiota tuottavaa raitiotiejärjestelmää. Sähköbussivaihtoehto on ylivoimaisesti taloudellisesti edullisempi ja taipuisampi Lielahdessakin, koska on kaksi reittivalintaa. Ne voisi helposti hoitaa sähköbussi-vaihtoehdolla. Vielä yksi huomionarvoinen seikka. Ratikka kuluttaa painonsa takia kolme kertaa enemmän sähköä kuin noin 200 henkeä kuljettava sähköbussi. Se tarkoittaa myös sitä, että ratikka tuottaa kolme kertaa enemmän päästöjä. 3. Sitä voidaan harkita uudelleen noin viiden vuoden päästä, kun nähdään miten tämä ykkösvaihe toimii ja onko se todella kustannustehokasta, siis silloin on harkinnan aika sille projektille. Riitta Ollila (sd.) 1. Kannatan raitiotietä Hatanpään valtatielle. 2. Reitin jatkaminen Lentävänniemeen on välttämätöntä, jotta uuden asuinalueen rakentaminen yli 20 000 asukkaalle on mahdollista. 3. Joukkoliikenteen kasvu saadaan riittävälle tasolle, kun siihen suunnataan varoja pitkällä tulevaisuudessakin. Olli-Poika Parviainen (vihr.) 1. Mikäli rakentaminen saadaan rahoitettua käyttötaloutta tosiasiallisesti heikentämättä niin kannatan. 2. Kannatan. Raitiotien rakentamisen vaiheistaminen on tarkoitettu teknisluontoiseksi kysymykseksi helpottamaan suunnittelua ja rakentamista. 3. Kannatan, taloustilanteen sallimissa rajoissa. Suunta on valittava hyöty-kustannussuhteen ja muiden arvioiden perusteella. Seudun muita kuntia on saatava mukaan hankkeeseen. Ilkka Porttikivi (sd.) 1. Kyllä kannatan. 2. Kyllä kannatan. 3. Härmälän suuntaan. Aarne Raevaara (VaTa) 1. En kannata. 2. En kannata nykyisellä Pormestariohjelman sulle−mulle -periaatteella edeten. Ennen uuden vaiheen käynnistämistä Pyynikintorilta Lentäväniemeen on arvioitava ensimmäisen osuuden mukanaan tuomat muutokset joukkoliikenteen hinnoittelussa, toimivuudessa ja kulkutapaosuudessa. Vasta arvioinnin jälkeen valtuusto päättäisi mahdollista uusista reiteistä. 3. En kannata. Kannatan olemassa olevaa infraa hyödyntävän lähijunan toteuttamista. Se nostaisi joukkoliikenteen kulkutapaosuutta ja alentaisi liikkumisen kustannuksia. Maakunnallisena hankkeena se lisäisi alueen työpaikkoja, vetovoimaa ja turismia. Petri Rajala (kok.) 1. Kyllä ainakin linja-autoasemalle asti. 2. Kyllä, mutta aikataulu pitää sovittaa taloustilanteen mukaan. Jos raitiotietä ei lainkaan rakennettaisi länteen, kyseessä olisi länsitamperelaisten pettäminen. 3. Jos rahaa riittää, niin kyllä. Jos naapurikuntiin, he maksakoot osuutensa. Inna Rokosa (sd.) 1. Kyllä. 2. Kyllä. 3. Kyllä. Toivottavasti myös taloustilanne sallii sen. Ratikka olisi hienoa saada kulkemaan vielä sekä Koilliskeskuksen että Härmälän suuntaan. Ilkka Sasi (kok.) 1. Alustavasti kyllä, mutta käymme kokonaisuuden vielä läpi valtuustoryhmässä. Linjan päättäminen strategiselle sijainnille Sorin aukiolle vaikuttaa positiivisesti päätöksentekoon asiassa. Huomioitavia asioita ovat muun muassa hinta, mahdollinen valtionosuus, putkisiirtojen kustannusvyörytykset sekä väliaikaisen bussiliikenteen aiheuttamat mahdolliset ruuhkat Aleksanterinkadulla. 2. Pormestariohjelman mukaisesti kustannukset ja valtionosuudet huomioiden Pyynikintorilta Hiedanrantaan/Lielahteen ja edelleen Lentävänniemeen. Hiedanrannan ja raitiotien kokonaisuus tarvitsee toimiakseen Vaitinaron eritasoliittymän, jolla esimerkiksi Hyhky kytketään osaksi kehittyvää Hiedanrannan suuraluetta. 3. Kakkosvaiheen jälkeen seuraaviksi askeleiksi voisi sopia Hatanpää–Koilliskeskus, Lielahti–Teivo ja Hervanta–Vuores. Tampereen taloustilanne ja valtion rahoitusosuuden suuruus vaikuttavat kaupungin kykyyn tehdä merkittäviä investointipäätöksiä. On Ylöjärven, Pirkkalan ja Kangasalan valtuutettujen asia päättää ja maksaa, jos heillä on halua laajentaa raitiotietä omiin kuntiinsa. Pirkkalan suunnalla on erityinen potentiaali, jos linjaan kytketään suora yhteys Tampere–Pirkkalan lentoasemalle. Jos raitiotietä laajennetaan, on toiselle varikolle luontainen paikka Ylöjärven/Hämeenkyrön suunnalla. Yrjö Schafeitel (Tapu) 1. Kannatan. Kun rakentamispäätös hävittiin, niin nyt raitiotiestä pitää tehdä mahdollisimman hyvä. 2. En kannata. Sähköbussivaihtoehto parempi. 3. Jos sitä joskus jatketaan, niin suunnan pitäisi olla Pirkkalaan ja lentokentälle. Ilpo Sirniö (sd.) 1. En kannata. 2. Kannatan. 3. Jatkosta täytyy olla selvitykset tehtynä. Arvioidaan niiden jälkeen tilanne. Jaakko Stenhäll (vihr.) 1. Kannatan. 2. Kannatan. 3. Kannatan. Todennäköisin seuraava vaihe on Pirkkalan suunta, jossa bussit jo nyt kulkevat tuulilasikuormassa. Iiris Suomela (vihr.) 1. Kyllä, sillä se on kaikista kustannustehokkain ja järkevin vaihtoehto. Muuten tullaan herkästi tehneeksi päällekkäistä työtä. Lisäksi keskusta-alueen yrittäjät ovat toivoneet, että alueen rakennustöitä pyrittäisiin tekemään mahdollisimman paljon kerralla jaksotusten ja projektien venymisen sijaan. 2. Kyllä. Tässä vaiheessa olisi todella vastuutonta lähteä vastustamaan toista vaihetta, kun kaupungin kehittämistä on jo vuosikausia suunniteltu ratikan kakkosvaiheen pohjalta. Hiedanrannan alue ja monet muut tavat kehittää Länsi-Tamperetta ovat suoraan riippuvaisia ratikan toteutumisesta. Tärkein syy kannattaa raideliikenteeseen panostamista on kuitenkin ilmastonmuutoksen hillitseminen. 60 prosenttia maailman päästöistä syntyy kaupungeissa, ja liikenteellä on tässä merkittävä rooli. Tiiviisti rakennetuissa kaupungeissa on myös parhaat mahdollisuudet vähentää yksityisautoilua sekä lisätä joukkoliikennettä ja pyöräilyä. Jos ilmastonmuutoksen torjuminen ja pyöräilyn terveysvaikutukset eivät riitä syyksi, voi vain katsoa maailman kaupunkeja, joissa keskusta on onnistuttu rauhoittamaan liikenteen melulta ja saasteilta. Sellaisessa kaupungissa on ihmisten – varsinkin lasten – paljon viihtyisämpää ja turvallisempaa elää. 3. Neuvottelut ja selvitykset Tampereen seudun kuntien kanssa ovat vielä kesken, mutta tässä vaiheessa näyttäisi siltä, että ainakin Pirkkalan suuntaan olisi viisasta laajentaa ratikkaverkostoa. Näin kehitetään Tampereen ja lähiseudun eri asuinalueita ja sujuvoitetaan ihmisten arkea. Juhana Suoniemi (vihr.) 1. Kyllä. 2. Kyllä. 3. Tämän hetken tiedon valossa näyttää siltä, että raitiotietä kannattaisi jatkaa jo lähiaikoina kohti Pirkkalaa. Tampereen puolella Pirkkalan raitiotie ratkaisisi Härmälänrannan joukkoliikenteen kapasiteettiongelman ja vähentäisi kaupunkiin tulevaa autoliikennettä ja siten ruuhkia. Pirkkalan puolella se tukisi taloudellista ja ympäristöystävällisempää maankäyttöä Tampereen rajan ja Pirkkalan keskustan välillä. Tässä on erinomainen naapuriyhteistyön paikka. Myös Kangasalan, Ylöjärven ja Lakalaivan/Vuoreksen suunnat kannattaa pitää mukana tarkastelussa. Raitiotietä ei kuitenkaan kannata rakentaa kaikkialle, vaan se on osa monipuolista liikennejärjestelmää yhdessä bussien, lähijunien, pyöräilyn, kävelyn, liityntäpysäköinnin ja autoilun kanssa. Anneli Taina (kok.) 1. Kannatan ratikkaa Hatanpäälle. 2. Pyynikintorilta Lentävänniemeen rakentaminen on ok, mutta aikataulu pitää arvioida muun muassa Hiedanrannan rakentamisen mukaan. 3. Ratikkaa ja lähijunaliikennettä pitää tarkastella yhdessä ja seudullisesti, ja katsoa koko alueen joukkoliikenteen järkevä kehittäminen yhteistyössä kuntien kesken. Sari Tanus (kd.) 1. En kannata sen rakentamista. Kaupungissa rahat ovat tiukalla, tällaiseen ei niitä tule ohjata. Lisäksi kaupungin keskusta on jo niin pitkään ollut myllerryksessä, että on korkea aika päästä kaupunkinäkymään ilman valtavia tietöitä. 2. Raitiotietä monin tavoin huomattavasti parempana ja edullisempana ratkaisuna ovat sähkö- ja hybridibussit. Niihin on satsattava. En kannata raitiotien toisen vaiheen rakentamista ainakaan ennen kuin raitiotien paremmuudesta tulisi selkeää näyttöä ja kaupungin taloustilanne olisi huomattavasti parempi. 3. Aika näyttää tuleeko sellainen asia ratkaistavaksi. Sinikka Torkkola (vas.) 1. Kannatan, sillä liittymän rakentaminen tulee merkittävästi halvemmaksi tehdä nyt kuin myöhemmin. Myös keskustan liikenteen sujuvuuden kannalta rakentaminen on nyt kannatettavaa. 2. Kannatan, mutta rakentamisen myöhentämistä harkitsisin. Minulla ei siis ole asiaan vielä selvää kantaa, kysymys on kaupungin taloudesta. 3. Kannatan, Härmälä–Pirkkala-suunta on hyvä vaihtoehto, mutta myös Kangasalan tai Ylöjärven suunnat mahdollisia. Toimivimman vaihtoehdon valitseminen edellyttää selvittämistä naapurikuntien kanssa. Rakentamispäätös ei ole tämän valtuustokauden asia, vaihtoehtojen selvittäminen on. Oras Tynkkynen (vihr.) 1. Kyllä. 2. Kyllä. 3. Kyllä. Pitkällä aikavälillä ratikkaverkkoa kannattaa laajentaa naapurikuntiin, joita ei tavoita lähijunilla. Alkuun laajennussuunnista kannattavin on Pirkkala. Veikko Vallin (ps.) 1. En kannata. 2. En kannata. 3. Raitiotietä ei pitäisi rakentaa mihinkään suuntaan lisää ennen kuin ykkösosaa on käytetty esimerkiksi viisi vuotta ja saatu kokemuksia todellisista kustannuksista ja käyttäjämääristä. Ratikasta ei saa tulla Tampereen talouden sokea piste, joka nielee rahaa pois peruspalveluista ja pakottaa jatkuviin maksujen korotuksiin. Ari Wigelius (sd.) 1. Kannatan ehdottomasti. Alueen yrittäjät kannattavat ajatusta ja on hyvä tehdä kaikki keskustan muutostyöt kerralla. 2. Valtuusto on näin viime kaudella linjannut, mutta Näsijärven täyttäminen Hiedanrannan kohdilta on osoittanut jatkamisen ongelmat. Tulisi pohtia vakavasti Lentävänniemeen raitiotien jatkamisen siirtämistä tulevaisuuteen ja panostukset kohti eteläistä Tamperetta. 3. Kannatan raitiotien jatkamista Hatanpäälle – Härmälään – (Pirkkalaan). Alueen potentiaali on hyödyntämättä asuntorakentamisessa ja ymmärrykseni mukaan joukkoliikenteen näkökulmasta ratikka olisi jo nyt erittäin tarpeellinen alueen asukkaille. Liikenteelliset ongelmat ovat suuret Härmälässä varsinkin ruuhka-aikoina ja raitiotien rakentaminen toisi elinvoimaa laajalle alueelle. Lentokentälle olisi järkevää saada ratikkayhteys, se voisi myös lisätä Tampereen houkuttelevuutta matkailussa.