Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Koronalasku on jaettava oikeudenmukaisesti – suomalaisia yrittäjiä ja työntekijöitä ei saa verottaa hengiltä

Valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) budjettiehdotus lähitulevaisuuteen on karua luettavaa. Vuoden 2021 budjetti on seitsemän miljardia euroa alijäämäinen. Vuoden 2020 alijäämä on lisätalousarviot mukaan lukien lähes 19 miljardia euroa. Budjetti on laskettu sen varaan, että koronaviruksen toinen aalto Suomessa vältetään. Koko maailma, Eurooppa ja Suomi mukaan lukien ottaa nyt lisää velkaa. Suomelle velka on poikkeuksellisen halpaa. Silti laskusta tulee niin suuri, että sillä voi olla vaikutuksia pienen maan asemaan. Valtionvelan määrä nousee noin 150 miljardiin euroon vuoteen 2024 mennessä. Samaan aikaan vuosittaisen budjettitalouden koko on reilu vain 60 miljardia euroa. Lisäksi nyt otettavan EU:n hätärahoituksen laskut maksetaan vuodesta 2028 eteenpäin. Nuorille tuleva vastuu velkataakasta näyttää suurelta. Kun maksun aika tulee, nousee esiin kysymys oikeudenmukaisuudesta. Yrittäjiä tai palkansaajia eli työtä tekevää kansanosaa ei saa verottaa hengiltä. Kaikenlaiseen työntekoon täytyy kannustaa myös erilaisia tukia leikkaamalla. Pehmeät otteet eivät nyt riitä. Yritysten kyky työllistää Suomessa täytyy säilyttää. Investointihalukkaat yritykset luovat työtä ja maksavat veroja. Yritysten maksamat yhteisöverot valtiolle ja kunnille ovat olleet kasvusuunnassa, mutta korona leikkaa hyvän kehityksen. Vuonna 2018 yhteisöverojen summa oli 6 miljardia euroa. Merkittävimmät veronmaksajat olivat UPM, Neste, Bayer, Nordea ja Sampo. Suomen asemaa maailmalla paranee, kun maiden välinen verokilpailu ja globaali digitalous saadaan oikeudenmukaisemmaksi. Varsinkin digijäteillä, esimerkiksi Googlella, Facebookilla ja Amazonilla on ollut mahdollisuus siirtää toimintojaan halvimman verotuksen maihin. Tähän peliin ovat osallistuneet myös eurooppalaiset maat, esimerkiksi Irlanti, Sveitsi, Luxemburg ja Andorra. Euroopan osalta peliä vaikeuttaa Iso-Britannian EU-ero, joka voi tarkoittaa verokilpailun kovenemista. Koronalasku saattaa pakottaa valtiot yhteistyöhön, jossa luodaan kilpailuun ja verotukseen kaikille samat säännöt. Tämä on myös suomalaisten yritysten ja Suomen etu. Teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD suunnitteleekin parhaillaan mallia, joka tasoittaisi suurimmat vääristymät. Osa veroista maksettaisiin myös maahan, jossa yrityksen tuotteet tai palvelut kulutetaan.