Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Kiusallisen vakuuttava todiste historiankirjoituksen mieskeskeisyydestä – Elokuva Hilma af Klintistä on tarina unohdetusta edelläkävijästä

Skandaalinkäryinen taidedokumentti saa käden hapuilemaan kirjahyllyä kohti. Hyppysiin tarttuu kuvataiteilijaisältä peritty järkälemäinen taidehistoriikki. Runsaasti kuvitettu katsaus esittelee 1900-luvun länsimaisen modernin taiteen tärkeimpinä pidetyt mestarit. Selailen teosta ja tutkin, mitä sanottavaa sillä on abstraktin taiteen syntyvaiheista. Ei kestä kauaa, kun esiin jo pomppaa ”abstraktismin isäksi” mainitun venäläisen Vasili Kandinskyn nimi. Kunniaa abstraktin, ei-esittävän taiteen pioneerityöstä jaetaan myös hollantilaiselle Piet Mondrianille ja ukrainalaiselle Kasimir Malevitšille . Ruotsalaisen Hilma af Klintin (1862–1944) nimeä en tyylin varhaisten taitajien joukosta löydä. Nykytiedon valossa kyseessä on oikeusmurha. Mittava tuotanto Af Klintin mittava ja omakätisesti luetteloima tuotanto löydettiin tukholmalaisen asunnon ullakolta 1960-luvulla. Mukana olivat taiteilijan omakätiset muistiinpanot, joita kertyi vuosien mittaan tuhansien sivujen verran. Muistiinpanoissa af Klint kuvailee itseään ”maailmaa tutkailevaksi atomiksi”. Maalausten geometriset kuviot, muodot ja värit edustivat taiteilijalle mielen löytöretkiä maailmankaikkeuden katseelta piilotettuihin saloihin. Ensimmäiset näistä retkistään af Klint teki jo vuonna 1906, eli viitisen vuotta ennen Kandinskyä ja kumppaneita. Johtavat taidepiirit päättivät kuitenkin sivuuttaa tyystin löydön taidehistoriallisen merkityksen. Arvoa af Klintille on alettu antaa toden teolla vasta aivan viime vuosina. Af Klint -näyttelyt maailman museoissa ovat olleet huikeita menestyksiä. Dokumentissa pisteliästä kritiikkiä saava New Yorkin modernin taiteen museo MoMa on sekin lämmennyt nykyisin af Klintin taiteelle. Aseman tunnustamisessa riittää silti edelleen töitä. Mistä moinen nihkeys johtuu, onkin Halina Dyrschkan ohjaaman dokumentin ydinkysymyksiä. Kirjeet kertovat Henkilökuvan kohteena af Klint on haastava, sillä tietoa mysteerinaisen elämänvaiheista on jäljellä niukalti. Dyrschka tekeekin viisasti, ja antaa taiteen puhua puolestaan. Valkokankaalle soljuu vaikuttava värien ja muotojen virta. Moni taiteen klassikko löytää varhaisemman vastineensa maalausten joukosta. Vihjeitä naisen elämästä ja persoonasta antavat muistiinpanot ja sukulaisille kirjoitetut kirjeet. Niiden kautta kumoutuu moni af Klintiin liitetty uskomus ja väite. Saako teoksensa vuosikymmeniksi piiloon testamentannut nainen syyttää taidehistoriallisesta mokasta itseään? Vai tapahtuiko ”lapsus” af Klintin kohdalla lopulta vain siksi, ettei hän nöyrtynyt miehisen taidemaailman lakeihin saati omalle sukupuolelleen varattuun muottiin? Harkittu erhe ei olisi miesten kirjoittamassa historiassa ainoa kerta. Af Klintin kohtalotovereista postuumin tunnustuksensa ovat viime vuosien dokumenteissa saaneet muiden muassa elokuvan sivuutettu pioneeri Alice Guy-Blaché sekä valokuvataiteilija Vivian Maier . Taiteen – kuten monen muun alan – unohduksiin vaietuista edelläkävijänaisista riittääkin varmasti aiheita dokumentteihin vielä pitkäksi aikaa. ★★★★ Ohjaus: Halina Dryschka. Kesto: 1 h 33 min. Ensi-ilta: Plevna pe 13.15, 17.30, la 13.15, 17.30, su 13.15, 17.45, ma 18.15, ti 18.15, ke 18, to 17.30. Niagara pe 15.30, su 15, ma 17, ti 13.45, to 19.