Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Vasta 13-vuotiaan taitoluistelulupauksen matka harjoituksiin kestää monta tuntia – Joskus kotiin pääsee vasta iltamyöhällä: ”Ei ole rankkaa, koska tykkään tästä”

Vaatii vahvaa luonnetta ja intohimoa tehdä kymmenen tunnin harjoitusmatka toiselta puolelta Suomea pääkaupunkiin. – Ei ole rankkaa, tykkään tästä, kolmetoistavuotias taitoluistelun suurlupaus Janna Jyrkinen sanoo, kun hän odottelee ulkona sisäänpääsyä Hartwall-areenan harjoitushalliin Helsingissä. Onneksi ei sada, sillä muuten voisi tulla vilu. Koronaviruspandemian vuoksi halliin pääsee vain kymmenen minuuttia ennen omaa harjoitusvuoroa. Tapaamispäivänä tiistaina Jyrkinen ja hänen valmentajansa Marina Shirshova ovat lähteneet aamujunalla kello 8.38 Lappeenrannasta Helsinkiin. Pasilan asemalle juna saapuu kello 10.34. Harjoitusvuoro alkaa kello 14. Aikaa on tapettava ulkona tai kahvilla. Jyrkiselle odottaminen ei ole ongelma. Hän venyttelee ja verryttelee jäähallin edustalla ja välitasanteella sekä hyppää narua. Samalla Jyrkinen taiteilee mielessään vaativaa neloishyppyä, jota hän on yrittänyt harjoituksissa. Yksikään suomalaisnainen ei ole siinä onnistunut. Miehissä sen on tehnyt vain jäätanssiin siirtynyt Matthias Versluis . – Teen kaikki kolmoishypyt ja niiden yhdistelmät. Tavoitteena on saada se neloishyppykin, Jyrkinen kertoo. Lämpöä on hyvä saada päälle. Harjoitus kestää puolitoista tuntia, minkä jälkeen kaksikko lähtee paluumatkalle. Tällä kertaa käy tuuri. Jannan isän Jukan omistaman vientikuljetuksen paluukyyti Lappeenrantaan osuu samaan aikaan, kun treenit loppuvat. Kotona ollaan silti vasta illansuussa. Käytännössä matkoihin menee viikossa monin verroin enemmän aikaa kuin varsinaisiin jääharjoituksiin. Torstaina toisen kerran Torstaina edessä on viikon toinen treenimatka Helsinkiin. Silloin Jyrkinen pääsee jäälle vasta kello 16, ja kotona ollaan iltamyöhällä. – Sitten olen jo tosi väsynyt. Syön ja menen nukkumaan, Jyrkinen kertoo. Junamatkalla Jyrkinen lepää tai tekee kotitehtäviä. Koulussa Jyrkinen kertoo olevansa ”ysin” oppilas. Lempiaineita ovat kielet, matematiikka ja yhteiskuntaoppi. Harjoituksissa kielenä on venäjä – Jyrkisen äiti on syntyjään venäläinen. Koronatilanteen takia maajoukkueen kuopus etsi jääharjoittelupaikkaa. Toistaiseksi lähin löytyi pitkän matkan takaa Helsingistä. Lappeenrannan jäähalli on kiinni, siellä ei ole jäätä. Toiveissa on, että se avautuisi heinäkuussa. Hartwall-areenalla Jyrkinen saa harjoitella Suomen Taitoluisteluliiton jäävarauksilla. Kesän alussa Imatralle Imatran jäähallin pitäisi avautua kesän alussa. Myös se helpottaa harjoitusten suunnittelua. Ilman jäätä koronatilanteen takia pitkäksi venynyt peruskuntokausi alkaisi jo kyllästyttää. – Treenaan, kun ei ole muutakaan tekemistä. En pelkää koronaa, mutta ei ole hyväkään, kun jäähallit ovat menneet kiinni. Olen harjoitellut paljon kotona. Siksi on kiva reissata välillä Helsinkiin, Jyrkinen miettii. Taitoluistelu on koko perheen harrastus. Jannan kymmenvuotias pikkusisko Elina kilpailee Silmut A -sarjassa. Perheen oma aika ja matkat toteutetaan paljolti tyttöjen kilpailukalenterien mukaan. Esimerkiksi kesällä 2019 Janna pääsi Taitoluisteluliiton maajoukkueleirille Sotšiin neljäksi päiväksi. Samalla koko perhe lähti Mustanmeren rannalle viikon lomamatkalle. – Kansainvälisyys on lapsille tärkeää. Ei ainoastaan taitoluistelun, vaan koko loppuelämän kannalta rikkautena. Taitoluistelu antaa paljon, kun kielitaito ja kokemukset karttuvat, isä Jukka Jyrkinen sanoo. Luistimille neljän ikäisenä Luistelun Janna Jyrkinen aloitti neljävuotiaana ja kilpailemisen kuusivuotiaana. – Menimme katsomaan kevätnäytöstä, ja sitten äiti vei jäähallille. Siitä aloin harrastaa, Jyrkinen kertoo, miten kaikki alkoi. Nyt hän on yksi juniorisarjan lahjakkaimmista luistelijoista Suomessa ja sitä kautta tulevaisuuden lupaus. Hän on jo voittanut kaksi nuorten Pohjoismaiden mestaruutta ja noviisisarjan Suomen mestaruuden vuonna 2019. Suomen nykyisistä huipuista muun muassa Emmi Peltonen , Jenni Saarinen , Linnea Ceder ja Vera Stolt ovat myös noviisimestareita. Kiira Korpi oli noviisien ykkönen vuonna 2002. Noviisit ovat alle viisitoistavuotiaita luistelijoita. Kauden kovin paukku tuli kuitenkin Hollannin Haagissa, kun Jyrkinen voitti kansainvälisen Challenge Cupin. Kansalliset liitot olivat nimenneet kutsukisaan parhaita nuoria luistelijoitaan juuri ennen kuin koronatilanteen leviämisestä alkoi tihkua ensimmäisiä tietoja. Tänä keväänä Jyrkinen nousi aikuisten maajoukkueeseen. Ryhmässä on yksitoista naisluistelijaa. Aineksia huipulle Valmentaja Shirshova sanoo, että Jyrkisellä on aineksia kansainväliselle huipulle, mutta tie sinne on pitkä. – Murrosikä on tytöille kriittinen vaihe. Jos oppii nuorena temput ja hypyt, on vahvoilla, venäläissyntyinen Shirshova sanoo. Venäjällä parhaat nousevat huipulle jo 15–16-vuotiaana, mutta myös lopettavat aikaisin, kuten 17-vuotias olympiavoittaja ja maailmanmestari Alina Zagitova . – Pitää vain hyväksyä, että naisten taitoluistelussa ura voi jäädä lyhyeksi. Laji on kova. Aina tulee seuraavat ja nuoremmat. Se on vain totuus, Shirshova sanoo. Shirshova on Lappeenrannan Taitoluistelijoiden päävalmentajana vastannut Jyrkisen valmennuksesta pienestä pitäen. Koreografina on toiminut pietarilainen Anastasia Bunina . Kesällä Jyrkisellä on työn alla Buninan suunnittelema uusi vapaaohjelma. Lyhytohjelma pysyy ennallaan. – Lyhytohjelma on aika nopea ja hauska. Siinä on mielenkiintoiset liikkeet musiikkiin. Alussa soi Big Spender ja sitten tulee Jumping Jack. Vapaaohjelmaan ei ole vielä valittu musiikkia, Jyrkinen kertoo. Shirley Bassey teki Big Spenderin tunnetuksi 1960-luvulla. Jumping Jack (suom. haarahyppy) on eräänlaista rapin ja hip hopin yhdistelmää. Balettia ja street dancea Taitoluistelun lisäksi Jyrkinen harrastaa balettia ja street dancea. Aiemmin ohjelmaan kuului rytmistä kilpavoimistelua. – Siellä olisi pitänyt käydä useammin, että olisi pärjännyt kisoissa, Jyrkinen kertoo. Shirshova huomauttaa vierestä, ettei taitoluistelijan pidä olla liian notkea. Esikuvakseen Jyrkinen nostaa 15-vuotiaan venäläisen Aleksandra Trusovan , joka on nuorten kaksinkertainen maailmanmestari ja aikuisten EM-mitalisti. Jyrkinen voi osallistua ensi vuonna nuorten MM-kisoihin, kun hän täyttää neljätoista helmikuussa. Nuorten yläikäraja on 19 vuotta. Suomessa kevään iso puheenaihe on koskenut muodostelmaluistelua ja Team Uniquen päävalmentajan Mirjami Penttisen valmennusmenetelmiä. Penttinen sai 12 kuukauden kilpailukiellon toistuvien epäeettisten metodiensa vuoksi. Shirshova on seurannut tapausta sivusilmin ja kommentoi asiaa yleisellä tasolla. – Valmentajan pitää olla vaativa, mutta ei saa olla mahdoton. Ei voi vaatia sitä, mitä ei ole tehty. Pitää olla jokin pohja”, Shirshova sanoo. Venäjän tiukka valmennuskulttuuri on hänelle tuttua, mutta se ei välttämättä sovi Suomeen. Hän lopetti Neuvostoliitossa oman luistelu-uransa kuusitoistavuotiaana 1986. – Venäjällä on vain A-kategoria. Jos luistelija ei ole tehnyt tiettyjä elementtejä, hänellä ei ole paikkaa kilparyhmässä. Suomessakin vaaditaan, mutta täältä löytyy jokaiselle oma kilpailutaso, Shirshova sanoo. Nuorten MM-kisojen ohella Jyrkinen toivoo kilpailevansa jonain päivänä olympialaisissa ja MM-kisoissa. Tavoite ei ole mahdoton. – On kiva unelmoida, mutta täytyy pitää pää kylmänä ja olla realisti, Shirshova sanoo, kun kello käy kohti määrättyä treeniaikaa.