Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Lue vastaukset kokonaisuudessaan: Kysyimme Tampereen valtuutetuilta, kannattavatko he esitettyä veronkorotusta ja miten kaupungin talous saadaan kuntoon

Kysyimme Tampereen kaupunginvaltuutetuilta kantaa pormestarin talousarvioesitykseen sisältyvään 0,75 prosenttiyksikön veronkorotukseen ja talouden tasapainottamisen keinoihin. Kyselyyn vastasi 43 valtuutettua, joista 23 kannatti vähintään 0,5 prosenttiyksikön veronkorotusta. 20 kertoi joko vastustavansa korotusta tai että sen tulee olla merkittävästi pienempi kuin 0,75 prosenttiyksikköä. Kaikkiaan varsinaisia valtuutettuja on 67. Ensi vuoden talousarviosta ja mahdollisesta veronkorotuksesta päätetään valtuustossa maanantaina 18. marraskuuta. Kysely lähetettiin valtuutetuille ennen kuin tuli tieto siitä, että poliittiset ryhmät neuvottelevat kompromissista ja mahdollisesti pormestarin budjettiehdotuksessa esitettyä 0,75:ttä pienemmästä veronkorotuksesta. Useissa vastauksissa on kuitenkin kommentoitu myös mahdollista 0,5 prosenttiyksikön korotusta tuloveroprosenttiin. Vastauksia lukiessa kannattaa huomioida, että vastaushetkellä neuvottelut olivat kesken. Tässä valtuutettujen vastaukset kokonaisuudessaan. Vastaajat ovat sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Mikko Aaltonen (vas.) 1. Kannatan veronkorotusta talouden tasapainottamiseksi ja palveluiden turvaamiseksi. Veronkorotuksella jaetaan taakkaa tasaisemmin tamperelaisten kesken kuin korottamalla asiakasmaksuja tai leikkaamalla palveluista. Esitetty veronkorotus ei vaikuta lainkaan kuukaudessa alle 1 200 euroa ansaitsevien verotukseen ja keskituloisiinkin vain 0,6 euroa päivässä. 2. Veronkorotuksen lisäksi kaikkia menoja pitää tarkastella kriittisesti. Palveluiden ostoissa pitää toimia järkevästi ja uusia palveluita harkita tarkkaan. Uusia suuria hankkeita ei pidä enää aloittaa ennen kuin talous on tasapainossa. 3. Tällaista yksittäistä asiaa, joka olisi talouden kannalta oleellinen, on hankala löytää. Suurin osa menojen kasvusta tulee lakisääteisistä palveluista. Niiden menokasvua voidaan osittain hillitä panostamalla ennaltaehkäiseviin palveluihin. Mikko Alatalo (kesk.) 1. Kannatan ensisijaisesti 0,5 prosenttiyksikön korotusta. Mutta sitten pitäisi lisäksi löytyä 10 miljoonaa euroa käyttötalouden säästöjä tai lisätuloja. Jos niitä ei saada esille, niin sitten 0,75 korotus. Tampere tarvitsisi lisää hyviä veronmaksajia, jotka tuntuvat menevän naapurikuntiin. 2. Jatkossa kulukurin on oltava tiukka joka sektorilla, käyttötalouden kustannusten nousu voi jatkossa olla vain 2–3 prosenttia. 3. Uusia investointeja pitää harkita tarkkaan. Public-private-kohteissa saadaan tosin mukaan myös yksityistä rahoitusta. Ulla-Leena Alppi (vas.) 1. Pidän veronkorotusta perusteltuna, koska vaihtoehto sille olisi leikkaukset lasten ja vanhusten palveluista, terveyspalveluista, ja muista ihmisten arjen tärkeistä palveluista. 2. Veronkorotuksen lisäksi jatkuvat rakenteelliset uudistukset. Tärkeintä olisi saada työllisyyttä paranemaan ja verotulot kasvamaan. 3. On vaikea nimetä leikkauskohteita, koska kaikkialla eletään aika säästäväisesti. Henkilökohtaisesti en pidä Kansi-Areena-hankkeesta ja vastustinkin valtuustossa sitoutumista siihen millään tavoin. Äänestyspäätös on nyt kuitenkin tehty. Henri Backman (vihr.) 1. Tuloveroprosenttia on hyvä nostaa, jotta vältyttäisiin vaikeammilta leikkauksilta, jotka kohdistuisivat heikommassa asemassa oleviin. Toisaalta on myös tärkeää huomioida kasvavan kaupungin kehitys, jotta palvelut vastaisivat tarvetta. On kuitenkin ymmärrettävä, ettei tuloveroprosentin korotus ratkaise talouden hankaluuksia, vaan tuo helpotusta alijäämään vähäksi aikaa. Kannatan 0,75 prosenttiyksikön korotusta. 2. Kaupungin on uskallettava panostaa ennaltaehkäisyyn, esimerkiksi vanhusten palvelut vaatisivat ison remontin. Samalla myös paljon puhutut erikoissairaanhoidon kustannukset saataisiin laskuun. Uskon myös, että digitaalisuudesta saadaan vielä enemmän irti, kunhan siinä muistetaan palvelumuotoilu. 3. Monessa asiassa voidaan hakea kustannustehokkuutta ja on myös uskallettava investoida varsinkin, jos siitä saadaan säästöjä myöhemmin. Yksi konkreettinen esimerkki voisi olla kulkuneuvot, jotka eivät käytä uusiutuvia energialähteitä. Tiina Elovaara (sin.) 1. Veronkorotuksen tulisi olla hyvin maltillinen. Pienempi korotus ja muita toimia lisäksi. 2. PSHP:n erikoissairaanhoidon palvelut ja kustannukset on saatava paremmin hallintaan. Matalan kynnyksen terveyspalvelut myös digitalisaatiota hyödyntäen. Lastensuojelun vahvistaminen ja kustannusten hillintä. Elinkeinopoliittisia toimia, pienyritysten vahvempi tuki ja hankintojen tehostaminen. Korkeakoulutetut nuoret saatava jäämään Tampereelle, pitovoimaa. Investointien kustannusten hallinta, piikki tapissa isojen hankkeiden osalta. Lomautuksia uskallettava katsoa myöhemmin jos tarvetta. 3. Tilojen käyttöä on tehostettava, yhteisiä tiloja otettava parempaan käyttöön. Järkevä synergia. Investointeja rauhoitettava vähäksi aikaa. Jukka Gustafsson (sd.) 1. Kannatan 0,75 prosenttiyksikön nostoa. Ilman sitä joutuisimme leikkaamaan sosiaali- ja terveysmenoista ja koulutuksesta. Se koskisi pääosin ihmisiin, jotka kipeimmin tarvitsevat apua ja tukea elämäänsä. Investointeja pitää siirtää ja jaksottaa tulevaisuuteen, mutta ensi vuoden investoinnit on jo pääosin lyöty kiinni. 2. ja 3. Veroäyrin nosto. Raitiotien laajennuksen ja muiden vähemmän tärkeiden investointien siirto eteenpäin. Sovitusta budjettikirjassa kiinni pitäminen, pois lukien esimerkiksi lastenhuolto ja muut lakisääteiset tehtävät. Olga Haapa-aho (vihr.) 1. Kannatan veroprosentin korotusta. Koska taloustilanne on hankala ja palvelujen tarve kasvaa, esitetty 0,75 on perusteltu. Toki 0,5 auttaisi myös tasapainottamisessa, mutta siihen tarvittaisiin lisäksi muita tuloja, jotta palvelujen laatu voidaan varmistaa. 2. Siirtämällä palvelujen painopistettä ennaltaehkäiseviin ja oikea-aikaisiin palveluihin. Meillä on haasteita muun muassa terveyskeskusten resursseissa ja lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden pysyvyydessä. Vahvistamalla näitä palveluja voimme vähentää inhimillisesti ja taloudellisesti raskaampien palvelujen tarvetta. Lisäksi meidän pitää muun muassa kehittää työhyvinvointia ja vähentää sitä kautta sairauspoissaoloista tulevia kuluja sekä tehostaa ja joustavoittaa tilojen käyttöä. 3. Kaupungin suurimmat menoerät liittyvät lakisääteisiin ja kaupunkilaisille tärkeisiin hyvinvointipalveluihin. Niistä ei voida leikata, mutta niiden tarpeeseen voidaan vaikuttaa panostamalla ennaltaehkäisyyn. Kaupunkikehityksen puolella olisi järkevää vähentää maanpäällisen pysäköinnin määrää varsinkin keskusta-alueella, koska se vie kohtuuttoman suuren osan tiiviin kaupungin pinta-alasta. Milka Hanhela (vas.) 1. Kannatan. Pormestarin talousarvioehdotus oli hyvin perusteltu, ja niin talouden tasapainon kuin kaupunkilaisten palveluiden ja hyvinvoinnin näkökulmastakin paljon parempi talousarvio kuin mitä kaksi edellistä ovat olleet. 0,5 prosenttiyksikön korotus ei sen yhteydessä esitettyjen toimenpiteiden kanssa mitenkään riitä tasapainottamaan kaupungin taloutta. Se tarkoittaisi jälleen alijäämäistä tulosta ensi vuonna, ja jälleen paineita leikata palveluista tai korottaa veroja. 2. Jotakuinkin kaikki hyväksyttävät keinot ovat mielestäni jo käytössä. Nyt olisi aika antaa kaupungin henkilöstölle työrauha ylimääräisten vyönkiristysvaateiden sijaan. Epävarmat olot ja jatkuvat säästöpaineet varmasti lisäävät sairaspoissaoloja ja henkilöstön vaihtuvuutta, mikä tulee meille kalliiksi. 3. Kaupungin lakisääteisistä tehtävistä ei voi säästää. Ennaltaehkäisevät panostukset hyvinvointiin sekä infraan (esimerkiksi homekoulujen korjaaminen) ovat välttämättömiä, jotta erikoissairaanhoidon kustannukset eivät kasva entisestään. Perusterveydenhoidon toimivuuteen panostamalla erikoissairaanhoidon kustannuksia on mahdollista saada alas – siinä meillä on tehtävää. Matti Helimo (vihr.) 1. Kannatan pormestarin talousarvioesitystä ja samalla päätettävää kymmenen kohdan ohjelmaa menojen kasvun hillitsemiseksi sekä säästöjen saamiseksi. En halua korottaa veroja tai maksuja, mutta 0,75 % tuloveronkorotus on välttämätön, jotta voimme toteuttaa pormestariohjelman palvelulupaukset tamperelaisille ja saada talouden tasapainoon. Tampereen kuluvan vuoden tulosennuste on -47,4 miljoonaa ja kuluneella valtuustokaudella on jo tehty 60 miljoonan euron sopeutustoimet. Ei ole pystytty esittämään mitään realistista vaihtoehtoa säilyttää palvelutaso ja saada talous tasapainoon, vastustajilta odotan konkreettisia esityksiä. Kaupungin väestönkasvu on kovaa ja valtionosuusprosentti pienentynyt 10 % tällä vuosikymmenellä. 2 . Noudattamalla talousarvioesityksen mukana päätettävää kymmenen kohdan ohjelmaa toimenpiteiksi talouden pitämiseksi tasapainossa veronkorotuksen jälkeen. Kilpailutusten kokonaisvaltainen parantaminen ja tehostaminen. Pidemmällä aikavälillä talous tasapainottuu panostamalla ennaltaehkäisyyn, kasvatukseen ja koulutukseen. 3. Vähemmän rahaa voisimme käyttää esimerkiksi tehottomien ja päällekkäisten julkisten it-järjestelmien hankintaan sekä ylläpitoon. Useat kymmenet järjestelmät ovat kalliita ja tehottomia. Tässäkin on opittava kilpailuttamaan laadukkaasti ja oikein. Matti Höyssä (kok.) 1. En. Anna-Kaisa Ikonen (kok.) 1. Neuvotteluja jatketaan edelleen. Pidän veronkorotusta viimesijaisena keinona talouden tasapainottamiseen. Veronkorotuksella olisi negatiivisia dynaamisia vaikutuksia. Lisäksi se lämmittäisi vain hetken, mutta ei korjaisi itse ongelmaa. Jos menot jatkavat kasvuaan nykyistä vauhtia, olemme harvase vuosi saman kysymyksen ääressä. 2. Siksi nyt pitää puhua johtamisesta ja menojen kasvun hallinnasta. Pystyimme usean vuoden pitämään menojen kasvun noin kahdessa prosentissa, vaikka Tampere kasvoi ja yleinen talous- ja työttömyystilanne oli vaikeampi. Miksi menokuri on nyt karannut? Enkä tarkoita menokurilla nyt niinkään kylmää leikkauspolitiikkaa, vaan muun muassa sitä, miten nouseviin ylitysuhkiin puututaan heti niiden ilmettyä, haetaan fiksumpia tapoja tehdä ja siirretään painopistettä varhaisempaan tukeen sote-palveluissa, mikä on sekä inhimillisesti että taloudellisesti järkevää. Tämän ääreen on syytä vakavasti pysähtyä, sillä olemme kaikki sitä mieltä, että kaupungin taloustilanne on vaikea ja kestäviä ratkaisuja on löydettävä. 3. Konkreettinen yksittäinen asia olisi saada sairauspoissaoloja vähenemään. Antti Ivanoff (kok.) 1. Ei verojen korotukselle! Myös tamperelaiset joutuvat miettimään rahankäyttöään, sama velvollisuus koskee kaupunkia. Toimintaa pitää kehittää ja turhia menoja karsia. Valtuustokaudella on jo nostettu muun muassa kiinteistöveroja, tontinvuokria ja taksoja/maksuja. Koska vaalituloksen myötä sdp, vihreät ja vasemmistoliitto ovat niskan päällä korotuksen kanssa, olisi 0,25 alennus pohjaesitykseen jo hieno saavutus. 2. ja 3. Talonrakennushankkeista karsiminen ja tilaomaisuuden käytön tehostaminen. Toiminnan tehostaminen byrokratian karsimisen kautta. Sosiaali- ja terveydenhoitomenot muodostavat suurimman menoerän ja sitä kautta myös säästöpotentiaalin. Anne-Mari Jussila (kok.) 1. En kannata 0,75 prosenttiyksikön veronkorotusta. Jos veronkorotuksen tie on ainoa vaihtoehto, voisin kannattaa esimerkiksi 0,25 veronkorotusta, 0,25 tasapainottamisohjelman kautta haettavia lisäsäästöjä ja 0,25 suuruista tulojen lisäämistä (esimerkiksi osinkotuottojen nosto / myyntivoitot). Veroprosentin nosto on vain väliaikainen apu talousahdinkoon, sen hyöty menetetään tutkitusti nopeasti. Tampereen verotus nousee yhdeksi suurimmista Suomen isojen kaupunkien joukossa, mikä ei edistä pitovoimaa vahvassa opiskelijakaupungissa, jossa pitovoiman kanssa on muutenkin isoja haasteita. Työn verotusta ei tule ylipäänsä nostaa – kannustavuus työntekoon heikkenee entisestään, ja meidän tulisi pystyä tekemään Suomessa juuri päinvastaisia toimia. 2. Veronkorotuksen sijasta Tampereella tulisi panostaa talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteiden loppuun saattamiseen täysimääräisesti muun muassa hyvän toiminnan johtamisen kautta koalitiossa yhdessä sovitulla aikataululla. Nyt olemme saavuttamassa vain osittain tasapainottamisohjelmassa asetetut tavoitteet. Lisäksi kaupungin palveluprosesseja tulisi perata ja kehittää nykyistä ponnekkaammin (esimerkiksi sote-palveluiden päällekkäisyyksien purku, poikkihallinnollisen yhteistyön lisääminen ja digitaalisuuden edistäminen useissa palveluissa). Tässä taloustilanteessa pitäisi pystyä myös tekemään valintoja. Kaupungilla ei ole rahkeita tehdä isoja uusia avauksia vuoden 2020 talousarvioon (toki avauksia voidaan tehdä, jos jostakin osa-alueesta löydetään säästöjä). Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö uusia avauksia voida suunnitella kuluvalla valtuustokaudella esimerkiksi vuodelle 2021, kunhan talousarvio on tasapainossa ilman veronkorotuksia. Uudistuksia tulee siis rytmittää. Näin ei toimittu esimerkiksi sote-lautakunnassa, vaan rakenteellisten säästöjen jälkeen apulaispormestari ehdotti saman verran kehittämiskohteita. Vaikuttaa siltä, että demareilla on kova halu päästä kertomaan valtuustokauden lopussa tekemisiään ja toteutuskeinona tässä käytetään veronkorotusta. 3. Kyse on kokonaisuuden hallinnasta. Yksittäistä 45 miljoonan euron säästökohdetta ei ole. Kaupungin organisaatiossa tulisi muun muassa lisätä taloustietoutta ja taloudellista vastuutusta eri johtoporrastasoille. Lisäksi esimerkiksi kaupungin työntekijöiden sairauspoissaolojen vähentämiseksi tulisi tehdä nykyistä enemmän läpi organisaation. Kaikkien toimintojen rakenteellinen ja jatkuva perkaaminen tulisi olla kaupungissakin uusi normaali. Aivan kuten yksityiselläkin puolella tapahtuu maailman muuttuessa kovaa vauhtia ympärillä. Aleksi Jäntti (kok.) 1. En. Tampereen talouden suurin ongelma on se, että organisaatiolla ei ole kykyä taittaa menojen liian nopeaa kasvua. Olennaisempaa kuin talouden tasapainottaminen paperilla vuoden ensimmäiseksi päiväksi, on ryhtyä päättäväisesti toimiin, joilla menot asetetaan pitkällä aikajänteellä tasapainoon tulojen kanssa. Pormestariohjelman mukaan työ ja yrittäjyys ovat tamperelaisen hyvinvoinnin ja elinvoiman perusta, ja niiden edistäminen on kauden ykkösasia. Veronkorotus ei edistä työtä ja yrittäjyyttä, eikä kannusta toteuttamaan pysyviä uudistuksia ja näin ratkaisemaan kaupungin talouden keskeisintä ongelmaa. 2. Kuntaliiton 11.10.2019 julkaisema selvitys osoittaa, että Tampere tuottaa sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut 38 miljoonaa euroa kuuden suurimman kaupungin ja 44 miljoonaa Tampereen kaupunkiseudun kuntien keskiarvoa kalliimmalla. Tarvevakioidut sote-nettokustannukset ovat pienimmät kuuden suurimman kaupungin joukossa Vantaalla, joka tuottaa palvelut 74 miljoonaa euroa Tamperetta halvemmalla, ja seudun kunnista Nokialla, jonka kulut ovat Tampereeseen suhteutettuna 89 miljoonaa Tamperetta pienemmät. Tampereen sote-menot tulisi laskea vähintään mainittujen verrokkiryhmien keskiarvoon – mieluummin lähemmäs edullisimpia kuntia. 3. Pitäisi selvittää, miksi sote-menot poikkeavat niin paljon verrokkiryhmien menoista ja tehdä ratkaisut tuon selvityksen tulosten perusteella. Yksittäisiä toimia ei tule tehdä summamutikassa. Kuitenkin esimerkiksi subjektiivinen päivähoito-oikeus on sellainen, jonka voisi hyvin rajata 20 tuntiin viikossa ilman, että sillä olisi dramaattisia negatiivisia vaikutuksia yhteiskunnalle tai yksilöille. Maija Kajan (vihr.) 1. Kannatan veronkorotusta. Kaupungin tärkein tehtävä on taata asukkaille palvelut. Palveluita on karsittu ja asiakasmaksuja nostettu vuosien ajan niin, että moni vähävarainen joutuu miettimään jopa lääkärissä käyntiä, eikä kaikilla ole varaa ostaa esimerkiksi välttämättömiä lääkkeitä. 2. a) Kaupungin menoja saataisiin merkittävästi vähenemään vaihdevuosipoliklinikan perustamisella perusterveydenhuoltoon. Kaupungille tämä toisi merkittävää säästöä työterveyshuollon kautta, kun kaupungin työntekijät (niin naiset kuin miehetkin) tarvitsisivat vähemmän sairauslomia, lääkkeitä ja ennenaikaisia eläkkeitä. Työurien pidentäminen toteutuisi varmemmin. b) Johtamisen tehostamisella ja terveydenhoidon tutkimus- ja hoitopolkujen viilaamisella ja turhien tutkimusten karsimisella (esimerkiksi turhat papanäytekontrollit yksittäisen oireen takia). c) Panostamalla tautien ehkäisyyn (esimerkiksi porkkanoiden avulla liikuntaan yllyttämisellä). 3. Vähemmän panostuksia autoilua suosivaan infraan / rakentamiseen. Lassi Kaleva (ps.) 1. Suhtaudun erittäin kriittisesti kuntaveron korotukseen, koska se on köyhyyttä lisäävä ja ostovoimaa vähentävä tasavero. Kuntalaisten maksu- ja verorasitus on jo nyt liian korkea. Pitää ennemminkin löytää keinot kuntaveron laskemiselle. Vaikka veronkorotusta perustellaankin palveluiden ylläpitämisellä, niin 0,5 prosenttiyksikön kuntaveron korotuksella ei rahoiteta palveluita, vaan ainoastaan vuoden 2021 paikkeilla alkavat ratikkavelan lyhennykset ja kalustomaksut. 2. Tampereen ongelma on jo vuosia ollut suureellinen investointiohjelma. Investoinnit on jaksotettava maksukykymme mukaan eli kevennettävä investointikoria. Rakenteelliset muutokset sote-palveluissa. Esimerkiksi verkkolääkärin ja -palvelun käyttöönotto on Keski-Uudellamaalla poistanut jonot melkein tykkänään. Työt pitää organisoida uudelleen. Hallinnon keventämistä tulee jatkaa. Tulee tutkia nykyaikaisia johtamis- ja hallintojärjestelmiä. Pormestarimallista tulee siirtyä perinteiseen, hyväksi koettuun kaupunginjohtajamalliin. 3. Tampereella on vallalla ilmastohysteria ja ihmisten syyllistäminen ilmastonmuutoksesta. Tampereen tulee järkevöittää ilmastotavoitteensa ja luopua keinotekoisista ja yli-innokkaista vuosilukutavoitteista hiilineutraalisuudessa. Esa Kanerva (sd.) 1. Meillä on yksimielinen ryhmäpäätös kannattaa 0,75 prosenttiyksikön korotusta. 2. Talousarvioon on liitetty monen kohdan ohjelma, jonka avulla taloutta yritetään tasapainottaa tulevaisuudessa. Menojen hillintä on kaikkein keskeisintä. 3. Kannatan pormestarin tekemää talousarvioehdotusta, ja se on kokonaisuus. Kalle Kiili (kesk.) 1. En kannata. Paikallishallinnon työn tuottavuus arvonlisäyksen kautta tutkien on Tilastokeskuksen mukaan laskenut 2000-luvulla, samalla kun muiden organisaatioiden on menestyäkseen täytynyt jatkuvasti parantaa toimintaansa. Indeksin ollessa 2010=100, vuoden 2018 ennakoitu tuottavuuslukema on 96,2, kun vielä vuonna 2000 se oli 116,5. 2. Ei tarvita leikkauksia, selityksiä tai veronkorotuksia, vaan ketteriä ja asiakaslähtöisiä, digitalisaatiota hyödyntäviä prosesseja ja operatiivisen toiminnan tavoitteellista johtamista, jotta päästäisiin työn tuottavuudessa ensin edes 2000 vuoden tasolle. Nyt huono systeemi mitätöi hyvien ihmisten ponnistelut. 3. Toimintaan, joka ei tuo prosessin asiakkaalle arvoa. Tällaista hukkaa löytyy hurjasti. Leena Kostiainen (kok.) 1. En nostaisi veroja, koska se ei ratkaise ongelmia pitkällä tähtäimellä. Tarvitaan perusteellinen organisaation läpivalaisu. Kehittämällä toimintatapoja yhdessä henkilökunnan kanssa saadaan sujuvampia palveluja ja sivutuotteena työhyvinvointia, mikä vähentää sairauspoissaoloja. 2. Hyväksyisin alijäämän sillä edellytyksellä, että käynnistetään mittava toimintatapojen uudistamistyö (niin sanotut positiiviset yt-neuvottelut). Saatujen ideoiden pohjalta hyvin organisoitu ja johdettu kehittämistyö työyksiköittäin. Tiukempi talouden ja toiminnan seuranta sekä mittarit yksikkötasolle. Lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon palvelujen tarvetta pitää pystyä vähentämään vaikuttaviksi osoitetuilla perustason toimenpiteillä ja hyvällä yhteistyöllä eri toimijoiden kesken (integraatio). 3. Erilaiset hankkeet ja projektit, joissa ei ole selkeää tarttumapintaa arjen toimintaan. Heikki Luoto (ps.) 1. En kannata korotusta. Tampereen kaksi edellistäkään tuloveronkorotusta eivät ole tuoneet ratkaisua alijäämäongelmaan. Kunnat ja valtio alkavat menettää tuloja, koska työntekoa tehdään kannattamattomaksi tuloverotuksella. 2. Investointeja tulisi siirtää myöhemmäksi. Julkinen hallinto on paisunut jo vuosikymmeniä. Siellä olisi varmasti karsittavaa, mutta se lienee jonkinlainen tabu, jota ei edes kunnolla tutkita. 3. Maahanmuutto. Ongelmana on se, ettei tunnu olevan aitoa halua selvittää näitä menoja. Minna Minkkinen (vas.) 1. Kannatan 0,75 prosenttiyksikön korotusta, muuten emme pysty turvaamaan tärkeitä kaupunkilaisten palveluita. 0,5 prosenttiyksikön korotuksessa pitäisi kuroa vielä 10 miljoonaa ja mitään konkreettista ei ole vielä esitetty tämän saavuttamiseksi. 2. Suurimmat ylitykset budjettiin tuleva muun muassa lastensuojelumenoista. Olisi poistettava eriarvoisuus, panostettava alaikäisten kynnyksettömiin päihdepalveluihin ja tarjottava avohuollon sijoituksia jo ennen raskaita palveluita. 3. Kaupunki on kokonaisuus, ja Tampereella ei tuhlailla rahaa. Rahan vähentäminen mistään yksittäisestä asiasta ei vie taloutta tasapainoon. Jaakko Mustakallio (vihr.) 1. Kannatan. Valtio on leikannut Tampereen kaupungin rahoitusta viimeisten vuosien aikana noin 4–5 veroprosentin verran. Nyt on palveluista leikkaamisen sijaan leikattava terveyskeskusten hoitojonoja ja panostettava laatuun muun muassa kouluissa ja päiväkodeissa. 2. Tampere on tehnyt useita säästöohjelmia viimeisen 10 vuoden aikana. Kaikki kivet on jo käännetty. Yhtään uskottavaa vaihtoehtoa veronkorotukselle ja talouden tasapainottamiselle ei ole kyetty esittämään. 3. Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä keskittyy liiaksi sairauden poistamiseen. Painopiste tulee siirtää enemmän sairauksien ennaltaehkäisyyn sekä toimintakyvyn edistämiseen. Näin saadaan aikaan riittäviä rakenteellisia säästöjä, kun vanhusten määrä kasvaa. Lasse Oksanen (Tapu) 1. En kannata tuloveroprosentin korotusta. Taloudenhoidon surkeaa osaamista ollaan jatkuvasti maksattamassa veronmaksajilla. 2. Investointien siirtäminen ja jaksottaminen tulevaisuuteen peräkkäin, ja tapauskohtaisesti arvioidaan sen hetken tilanne, mikä asia on sillä hetkellä ajankohtainen. Henkilöstön portaittainen kahden viikon lomautus. Vaikutusarvio on noin 30 miljoonaa. Toimihenkilöiden yt-neuvottelut (ei irtisanomisia), rakenteet saatava ryhtiin. 3. Investointeihin pidempää rytmitystä/jaksotusta. Soten toiminta perattava ja tiivistettävä menojen osalta. Tampereelle muuttaa liikaa väkeä, jotka menevät suoraan "sossuun toimeentulo- ja asumistukijonoon". Varsinaisia oikeita veronmaksajia tulee selvästi vähemmän, joiden verotuotot eivät kata tätä yhtälöä. Riitta Ollila (sd.) 1. Kannatan 0,75 prosentin korotusta. Tämä olisi voitu tehdä jo vuosi sitten. Säästöohjelmalla taloutta ei saatu tasapainoon. Tampereen väestönkasvu lisää palvelutarpeita, valtionosuudet laahaavat jäljessä. 2. Kulujen kasvulle pitää laittaa tiukat rajat. Peruspalvelut on pidettävä laadukkaina, mutta niiden tuotantotapoja tulee kehittää joustavammiksi ja tehokkaammiksi. Uusiin palvelunavauksiin tulee suhtautua kriittisesti. 3. Vahvistamalla perusterveydenhoitoa saadaan hillittyä erikoissairaanhoidon kovaa menokasvua. Lastensuojelun sijaishuollon hinnat ovat karanneet, koska niiden kilpailuttaminen on epäonnistunut. Kaupungin omaa palvelutuotantoa on syytä kasvattaa tuntuvasti, jotta vääristynyt kilpailutilanne saadaan korjattua. Olli-Poika Parviainen (vihr.) 1. Kannatan vähintään 0,5 prosenttiyksikön korotusta tuloveroprosenttiin. Korotus on valitettava mutta kuntatalouden yleisen tilan kannalta käytännössä välttämätön. Meidän on pidettävä antamamme palvelulupaus kuntalaisille. 2. Uusista palveluavauksista on syytä pidättäytyä väliaikaisesti. Seutuyhteistyötä palvelujen järjestämisessä on lisättävä ja Tampereen on edistettävä sellaista lainsäädäntöä, joka tukee rajat ylittävää palveluyhteistyötä. Tarpeettomasta kiinteistöomaisuudesta on luovuttava. Muitakin tuli mieleen: Sairauspoissaolojen vähentämistä on edistettävä. Uusia käyttötalouteen suoraan tai välillisesti vaikuttavia investointeja on tarvittaessa lykättävä. Joitakin palvelumaksuja on mahdollista korottaa. 3. Tällä valtuustokaudella aiemmin sovitut tehostamistoimenpiteet on vietävä maaliin. Uudet toimenpiteet on sovittava yhdessä valtuustoryhmien kesken. Ilkka Porttikivi (sd.) 1. Alkuperäinen 0,75 prosenttiyksikön tuloveroprosentin korotus on perusteltu. Tampereen talous on jo pitkään ollut alijäämäinen, ja veronkorotus on viimeinen keino saada se tasapainoon. Tampereen kaupungin palvelut eivät kestä enää yhtään leikkauksia, joten veronkorotus on välttämätön. Tampere tarvitsee tulevaisuudessa vahvat peruspalvelut, koska vain niiden avulla pystymme säästämään esimerkiksi kalliimmista erikoissairaanhoidon kuluista. Ennaltaehkäisevillä hyvillä peruspalveluilla voimme saavuttaa aitoja säästöjä Tampereella, ja samalla ihmiset ovat terveempiä. Mikäli enemmistö päätyy 0,5 prosenttiyksikön kannalle, niin olen valmis sen hyväksymään. 2. Satsaamalla nykyistä enemmän terveydenhuollon peruspalveluihin. Tämä on ainoa toimiva keino saada erikoissairaanhoidon kulut kuriin. Työntekijöiden työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin tulee kiinnittää paremmin huomiota. Sairauspoissaoloja pitää saada alas. Oman tuotannon lisääminen esimerkiksi lastensuojelussa. Lastensuojelussa on nyt myyjän markkinat. Yksityiset firmat käyttävät tätä surutta hyväkseen ja tekevät bisnestä huostaan otetuilla lapsilla. Ostopalveluiden kilpailutusta muutenkin olisi hyvä tarkastella tarkemmin. 3. Parkkinormeissa olisi varmasti tarkastelun paikka. Parkkipaikkojen rakentaminen on hyvin kallista touhua. Taloyhtiöiden tulisi siirtyä enenevässä määrin varsinkin keskusta-alueella yhteiskäyttöautoilun piiriin. Sakari Puisto (ps.) 1. En kannata veronkorotusta. 2. ja 3. Olemme pitkään ja johdonmukaisesti korostaneet päätöksenteossa talousrealismia ja investointien priorisointia, sekä myös investointien ajallista hajauttamista ja tulorahoituksen riittävää osuutta. Petri Rajala (kok.) 1. En kannata, koska veronkorotus heikentää kaupungin veto- ja pitovoimaa sekä kilpailukykyä. Veronkorotus on pois palveluista, koska se heikentää veronmaksajien ostovoimaa. 2. Leikkaukset, rakenteelliset uudistukset. 3. Yleishyödyllisten yhteisöjen alhaisempi kiinteistöverokanta pois. Luottamushenkilöpalkkioiden alentaminen. Aarne Raevaara (VaTa) 1. En kannata verojen ja maksujen korotuksia. Kunnallisveron korottaminen ei tasapainota taloutta. Kaupunki kattaa jo nyt veroilla, valtionosuudella ja tuloilla hyvin kaikki kaupungin tehtävät. Ongelma on Pormestariohjelmassa sulle−mulle-periaatteella sovitut etuudet, hankkeet ja investoinnit. Kunnallisveron korotus menee talousarvioehdotuksessa vuosikatteeseen eli suoraan investointien rahoitukseen. 0,75 korotuksella kerättävä 30 miljoonaa kattaa 530 miljoonan investoinneista reilun viisi prosenttia. 2. Talous on mahdollista tasapainottaa kattavalla investointikatolla sekä hankkeita karsimalla. Ensi vuonna Tampere yhtiöineen investoi 530 miljoonalla. Kaikki investoinnit olisi saatettava investointikaton alle. Jokainen hanke olisi erikseen tutkittava. Kiireellisyys, vaihtoehdot, tarpeellisuus olisi arvioitava ja hankkeet priorisoitava eli asetettava järjestykseen. On arvioitava, mihin Tampereella on oikeasti tarvetta ja varaa. 3. Tavara-aseman siirto- ja korjauskustannuksien kuudesta miljoonasta voisi säästää kuusi miljoonaa. Inna Rokosa (sd.) 1. Kyllä. Mahdollisesti myös 0,5 prosenttiyksikön korotus riittää. 2. ja 3. Mielestäni veronkorotus on välttämätön. Viime vuonna niin sanotusta tasapainottamisohjelmasta päättäessämme emme korottaneet tuloveroprosenttia, mutta korotimme maksuja ja heikensimme palveluita. Sille tielle emme voi enää lähteä. Tällä hetkellä on tärkeää muun muassa tarjota oikea-aikaista apua esimerkiksi perusterveydenhuollossa paitsi inhimillisistä syistä, niin myös siksi, että erikoissairaanhoidon kustannukset pysyisivät hallittuina. Ilkka Sasi (kok.) 1. En. Me kokoomuslaiset äänestytimme veronkorotuksen kaupunginhallituksessa. Pelkkää 0,75 prosenttiyksikön tuloverokiristystä valtuustoryhmämme ei hyväksy. Yhdessä sovitussa pormestariohjelmassa työllisyys on ykkösasia. Työn verotuksen kiristäminen heikentää työllisyyttä ja leikkaa palkansaajien sekä eläkeläisten toimeentuloa. Jatkuvalle verokiristyskeskustelulle tarvitaan useamman vuoden paussi. 2. Työn kannustavuutta heikentävien julkisen sektorin tukien karsinta. Julkisen sektorin asunto- ja kiinteistötukien karsinta. Tuottamattoman omaisuuden myynti ja investointien järkevöittäminen. 3. Osallistuva budjetointi. Maksaja on paras ja oikeudenmukaisin päätöksentekijä, joten myös osallistuva budjetointi kaipaa omavastuuosuutta. Yrjö Schafeitel (Tapu) 1. En kannata tuloveroprosentin korottamista Tampereella. Se lisää työttömyyttä, pienentää ostovoimaa, kurjistaa pientuloisia entistä enemmän. Pysäyttää kasvun ja kehityksen. Veronkorotus on aina väärä ratkaisu. Organisaatiorakenteita pitää keventää ja hakea säästöt sieltä. Johto on kyvytön, jos veronkorotustilanteeseen ajaudutaan. 2. Siirtämällä taseessa olevaa aikaisempien vuosien ylijäämää (noin puoli miljardia) ensi vuoden talousarvion katteeksi 30 miljoonaa. Toimihenkilöiden yt-neuvottelut ilman irtisanomisia. Saadaan rakenteet kuntoon. Vaikutus on juuri tuo 30 miljoonaa. Koko henkilöstön portaittainen kahden viikon lomautus. Vaikutus 30 miljoonaa. 3. Sosiaali- ja terveystoimen kustannukset ovat karanneet käsistä. Varsinkin sosiaalitoimen menoissa olisi paljon tiukentamisen varaa, vaikka osa niistä onkin lakisääteisiä. Tampereella on tunnetusti ”löysä” sossu ja tänne muutetaan jopa sen perässä. Ilpo Sirniö (sd.) 1. Kannatan. Talous on saatava tasapainoon. Muita keinoja on etsitty vuosikausia, eikä niitä tunnu löytyvän. 2. ja 3. Perusterveydenhoitoon panostaminen toisi suuret säästöt vähenevinä erikoissairaanhoidon kustannuksina. Jaakko Stenhäll (vihr.) 1. Kannatan. Talouden tasapainottaminen on pitkä projekti, jossa jo on maksuja korotettu ja säästöjä tehty. Palveluista ei tule enempää leikata. 2. Ensisijaisesti toimintatapoja uudistamalla ja pitämällä kiinni menokurista. Tähän voidaan velvoittaa kaikkia palvelualueita. Investointien tasapainoiseksi rahoittamiseksi tulee myös jatkossakin tarkastella kaupungin omistuksia eri yhtiöissä ja kiinteistöissä. 3. Tämä ei ole yksin Tampereen asia, mutta valtakunnallisesti sote-menojen kasvun hillintä on avainasemassa. Iiris Suomela (vihr.) 1. Kannatan. Leikkausten tie on kuljettu loppuun Tampereella. Vuosikausia jatkunutta säästökuuria ei voida enää jatkaa, sillä leikkaukset alkavat jo uhata jokaisen yhdenvertaista oikeutta laadukkaisiin peruspalveluihin: koulutukseen, terveydenhoitoon ja sosiaalipalveluihin. Alijäämää on siis kurottava umpeen veronkorotuksilla, koska muita riittävän laajoja ja uskottavia vaihtoehtoja ei ole jäljellä. Huomionarvoista on, että edes veronkorotusta voimakkaasti kritisoineet oikeistopuolueet eivät ole pystyneet esittämään mitään uskottavaa vaihtoehtoa. Esimerkiksi löyhä puhe tehokkuudesta tai rahan siirtely kaupunkikonsernin sisällä ei ratkaise alijäämää. Tämä pätee myös tilanteeseen, jossa veronkorotusta alennetaan 0,75 prosenttiyksiköstä 0,5 prosenttiyksikköön. 2. Kiinteistöjen arvot kasvavat kohisten ympäri Tamperetta, kun kaupunki kasvaa ja kehittyy esimerkiksi ratikkahankkeen myötä. Iso osa tästä arvonnoususta tapahtuu kaupungin toimien ansiosta ja kiinteistön omistajasta riippumatta, jolloin on oikeudenmukaista, että kiinteistöomaisuudesta maksetaan kiinteistöveroa kaupungille. Tätä veroa voisi Tampereella hieman korottaa. Kiinteistövero ei kuitenkaan ole varsinaisesti vaihtoehto tuloveron korottamiselle, sillä kiinteistöveron kohdalla puhutaan paljon pienemmistä kokonaissummista. Lisäksi on syytä huomioida, että kiinteistöveroa on jo kerran korotettu maltillisesti tällä kaudella. 3. Tampereen olisi syytä arvioida hyvin kriittisesti autoilua edistäviä hankkeita, joiden kustannus-hyötyarviot jäävät pääosin pahasti jälkeen joukkoliikennehankkeista. Kun tavoitteena on vähentää autoilua ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, on syytä olla hyvin kriittinen jokaista autoiluun panostavaa ehdotusta kohtaan. Lisäksi Tampereen on pyrittävä panostamaan asukkaiden hyvinvointiin ja työkykyyn, jotta tulevaisuudessa rahaa kuluu vähemmän lastensuojeluun, päihdekuntoutukseen ja akuuttiin terveydenhoitoon. Tarvetta voidaan ennaltaehkäistä muun muassa laadukkailla peruspalveluilla. Juhana Suoniemi (vihr.) 1. Kannatan veronkorotusta pormestarin esittämällä tavalla. Olemme nyt jo useamman kerran leikanneet ja säästäneet. Valtionosuudet ovat myös pudonneet reilusti viime vuosina. Tämän vuoksi sinänsä harmittava kunnallisveron korotus on välttämätön. 2. Sote-uudistus on sotkenut palvelujen kehittämistä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen resursointi ja johtaminen pitää laittaa paremmalle tolalle. Valitettavasti tämä tie maksaa alkuun, mutta tasapainottaisi tilannetta jo joidenkin vuosien kuluttua. Maankäyttöä saataisiin tehostettua ja siten lisää tuloja, jos lievennettäisiin verrokkikaupunkeihin verrattuna varsin kireää pysäköintinormia. Tämä sekä nopeuttaisi täydennysrakentamista että vauhdittaisi uusien kohteiden aloittamista. 3. Kaupungin tulisi pidättäytyä uusien autoiluun meneviä kustannuksia nostavien tie- ja pysäköinti-investointien aloittamisesta. Anneli Taina (kok.) 1. En kannata veronkorotusta. Korkea verotus heikentää Tampereen kilpailukykyä asuinpaikkana ja heikentää työllisyyden kasvua. Tampere tarvitsee lisää hyvätuloisia veronmaksajia ja lisää työpaikkoja. Korotus ei tue tätä tavoitetta. Kaupunki kerää tuloja eri lähteistä ja tulojen kasvu on jo nyt riittävä ilman verojen korottamista. 2. Johtamisen kehittäminen. On uudistettava rakenteita ja toimintatapoja, koska väestörakenteen muutos lisää palvelujen tarvetta. Kaupungilla on suuri henkilöstöresurssi, jota ei johtamisongelmien vuoksi kyetä hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla. Perusterveydenhuollon pikaisella uudelleenorganisoinnilla pienennetään erikoissairaanhoidon kustannuksia (digitaaliset palvelut, yksityisiltä osto palveluseteleillä, vanhuspalvelujen hoitoketjut äkkiä kuntoon, kuntouttava työote käyttöön ym.). Tehdään 0-budjetointi, jonka tekoon koko henkilöstö osallistuu. Käydään läpi kaikki toimintatavat ja kustannukset. Koulutetaan henkilöstöä kehittämään työtään ja palkitaan uudistuksista. 3. Koska kaikki vaikuttaa kaikkeen, on vaikea esittää vähennyskohteita muuten kuin rakennemuutosten kautta. Hyvä johtaminen vähentää kustannuksia joka sektorilla. Sari Tanus (kd.) 1. En missään nimessä kannata 0,75 prosenttiyksikön korotusta. Taloustilanne on sellainen, että monien muiden ratkaisujen lisäksi jonkinlaiseen veronkorotukseen voidaan joutua, mutta korotuksen on oltava selvästi matalampi. 2. Tampereen pitää tasapainottaa talouttaan arvioimalla uudelleen ja kriittisesti kaikki suunnitellut investoinnit ja niiden ajankohdat. Rakenteet, toimintatavat ja johtaminen on käytävä yksityiskohtaisesti läpi, perusterveydenhuolto on saatava toimimaan huomattavasti tehokkaammin ja ennaltaehkäisyyn on satsattava. Yrittäjämyönteisiin ratkaisuihin ja uusien yrittäjien houkuttelemiseen paikkakunnalle on panostettava enemmän. 3. Raitiotie. Sinikka Torkkola (vas.) 1. Kannatan 0,75 prosenttiyksikön korotusta, 0,5 prosenttiyksikön korotus pienentäisi tuloja 10 miljoonaa euroa, mikä johtaisi leikkauksiin kaupunkilaisten palveluista. Kaupunkilaisten palveluista ei kuitenkaan enää ole leikkausvaraa. Vahva veikkaukseni on, että pormestarin budjettiesitystä joudutaan paikkaamaan usean miljoonan lisätalousarviolla ensi vuonna. Esimerkiksi erikoissairaanhoidon kuluihin on varattu yli 10 miljoonaa vähemmän kuin mitä ensi vuoden kuluihin olisi tämän vuoden käytön perusteella varattava. 2. Kaupungin taloustilanne johtuu tulojen vähenemisestä, niistä suurin on valtionosuuksien väheneminen. Valtion tukea olisi nostettava. Kaupungin ostamissa kaavoitukseen liittyvissä ostopalveluissa saattaisi olla karsittavaa, selvitykset pitäisi tehdä kaupungin omana työnä, vaikka se hidastaisi kaavoitusprosessia. Kaikkein olennaisinta olisi saada lisää työpaikkoja ja sitä kautta verotuloja. 3. Konsulttipalveluiden ostoon. Kaavoituksen yhteydessä tehdään lukuisia selvityksiä, jotka ostetaan ulkopuolisilta toimijoilta. Selvitykset pitäisi teettää kaupungin omana työnä, vaikka se hidastaakin kaavoitusprosessia. Lisäksi toteaisin: Jos kaupungin väkiluku kasvaa nykyvauhtia, myös menot kasvavat ja niiden tuleekin kasvaa. Suurimmat kulut ovat sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä kouluissa. Ne ovat lakisääteisiä ja ne ovat myös niitä palveluja, joihin kaupunkilaiset tahtovat veronsa maksaa. Oras Tynkkynen, (vihr.) 1. Kannatan. Kaupungin talous on ollut epätasapainossa pitkään, eikä pelkillä säästöillä juopaa saa kurottua umpeen leikkaamatta samalla kuntalaisille tärkeistä hyvinvointipalveluista. Toimintaa pitää edelleen tehostaa ja säästöjä hakea, mutta niiden rinnalla myös tuloveroa on paikallaan korottaa. 2. Täällä tarkemmin: 10 vaihtoehtoa leikkauksille . 3. Nopeasti kasvavan kaupungin on vaikea käyttää moneen kohteeseen nykyistä vähemmän rahaa, mutta menojen kasvutahtia on hillittävä. Tällöin kannattaa tarkastella muun muassa erikoissairaanhoidon kaltaisia isoja menoeriä, ICT-palveluiden kaltaisia tukitoimintoja, autoiluun kohdistuvia suurhankkeita ja kiinteistökuluja. Veikko Vallin (ps.) 1. En kannata. Veroprosenttia pitäisi pyrkiä alentamaan, ei korottamaan. Jatkuvasti nousevat verot ja maksut kertovat huonosta talousjohtamisesta. Pääkaupunkiseudun suuret kaupungit (Helsinki, Espoo, Vantaa) pärjäävät selvästi alemmilla veroprosenteilla kuin Tampere. Niiden taloutta johdetaan paremmin. 2. Tampereen pitäisi keventää hallintoa ja karsia turhia investointeja. Poliittiset suojatyöpaikat, kuten Kestävä Tampere -työryhmät, tulee lakkauttaa, samoin apulaispormestarien pestit. Kaikki raha mikä menee ilmastonmuutoshössötykseen menee hukkaan. 3. Kuten aiemmin sanoin, kaikenlaista hallintoa ja päälliköitä on liikaa. Lakkauttaisin korruptoivan pormestarimallin ja siirtyisin takaisin ammattijohtajiin. Sofia Vikman (kok.) 1., 2., 3. En kannata kunnallisveron korotusta. Ei ole oikein nostaa kädet pystyyn Tampereen paisuvien käyttömenojen edessä. Korotus kurittaa tavallisia ahkeria työssä käyviä ja työuransa jo tehneitä tamperelaisia. Omalla työllä tienatusta eurosta jää käteen entistä vähemmän, vaikka suunnan pitäisi olla juuri päinvastainen. Ikävät leikkaukset vältetään kestävästi vain työllisyyttä parantamalla ja työn kannustavuudesta huolehtimalla. Korotus heikentäisi työnteon kannustavuutta ja tamperelaisten ostovoimaa. Korotus myös heijastuu suoraan kaupungin edellytyksiin menestyä, koska hyvinvointi syntyy työstä. Jos valtuusto päättää veron korottamisesta, Tampere nousee ensi vuonna suurten kaupunkien kovimpien verottajien joukkoon. Se myös heikentäisi Tampereen houkuttelevuutta suhteessa keskeisiin verrokkikaupunkeihimme. Veronkorotus on myös syöty nopeasti. Korotus voi lämmittää hetken, mutta ei auta pysyvästi taloutemme haasteisiin. Ilman aitoja rakenteellisia muutoksia kaupungin käyttömenoihin edessä on pian jälleen uusi veronkorotus. Se ei ole kestävä tie. Tärkeintä on parantaa työllisyyttä ja verokertymää. Ari Wigelius (sd.) 1. Olen veronkorotuksen puolesta. En pidä veronkorotusta hyvänä asiana, mutta vallitsevassa taloustilanteessa ainoana mahdollisena inhimillisenä keinona. Leikkauslistat on koluttu jo loppuun. Veronkorotus on inhimillinen keino, kuten pormestariohjelman tunnuslause tiivistää – Inhimillinen Tampere. Vastustajilta odotan konkreettisia vastaesityksiä ja vähemmän vastuuttomia alijäämän siirtoesityksiä tuleville sukupolville. 2. Tulopohjaa leventämällä. 3. Tampereen menokehitys ei ole ongelma, vaan tulopuoli, joka johtuu viime hallituksen politiikasta. Valtionosuuksia on leikattu ja kiky-ratkaisut romuttivat tulopuolta. Verokorttiuudistus on osaltaan heikentänyt tämän vuoden tulosta. Kysymyksen asettelusta heijastuu kylmä oikeistolainen politiikka. Kyselyyn eivät vastanneet: Ahonen Reeta (kok.), Aleksovski Atanas (sd.), Axén Erkki (kok.), Dündar-Järvinen Aila (sd.), Friman Väinö (vihr.), Hanhilahti Vilhartti (kesk.), Kaivonen Kirsi (sd.), Karjalainen Miisa (vihr.), Kivistö Anneli (sd.), Kummola Kalervo (kok.), Liimola Anne (sd.), Loukaskorpi Johanna (sd.), Lyly Lauri (sd.), Löfberg Peter (r.), Marin Sanna (sd.), Markkanen Jouni (kok.), Ovaska Jouni (kesk.), Rauhala Leena (kd.), Rincón Natalia (vihr.), Salmi Pekka (sd.), Siuro Petri (vihr.), Tapio Noora (vas.), Tulonen Irja (kok.) ja Viitanen Pia (sd.).