Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta helpottaa työn ja perheen yhteensovittamista, kirjoittaa lukija

Koulujen alkaessa monessa perheessä mietitään, miten järjestää lapsen päivä ennen ja jälkeen lyhyen koulupäivän. Suomessa ongelma on erityisen hankala, sillä koulupäivät ovat kansainvälisesti vertaillen lyhyitä, kun taas vanhempien työllisyysaste on korkea ja valtaosa vanhemmista on kokopäivätyössä. Yksinäisten aamujen ja iltapäivien haasteeseen tärkein ratkaisu on koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta. Toimintaa järjestetäänkin lähes kaikissa kunnissa, ja lähes 60 prosenttia ekaluokkalaisista kuuluu toiminnan piiriin. Aamupäivätoimintaa järjestää kuitenkin vain harva kunta ja iltapäivätoiminta päättyy jo ennen kuin vanhemmat ehtivät töistä kotiin. Monessa kunnassa tarjotut palvelut eivät riitä vastaamaan perheiden tarpeisiin ja säästöpaineet pakottavat supistamaan palvelutarjontaa entisestään. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen haasteet koskettavat suurta osaa lasten vanhemmista. Erityisen hankalaa tämä on yksinhuoltajavanhempien perheissä tai perheissä, joissa lapsi tarvitsee erityistä tukea. Aikuisen kuormittuminen heijastuu myös lasten hyvinvointiin. Toisaalta perheeseen liittyvät huolet kulkevat mukaan työpaikalle. Ratkaisuja tilanteeseen haetaan myös työelämän joustoista. Perhebarometriin vastanneet vanhemmat pitivät tärkeänä joustavaa työaikaa ja toivoivat enemmän ja parempia osa-aikatyön mahdollisuuksia. Tämän lisäksi työpaikalla voidaan tehdä monia työtä joustavoittavia ratkaisuja: etätyö, työaikapankin käyttö sekä kokousten sijoittaminen ydintyöajalle ovat tästä hyviä esimerkkejä. Näistä ratkaisuista hyötyy myös työpaikka, sillä työn ja muun elämän sujuva yhteensovittaminen lisää työtyytyväisyyttä ja -motivaatiota sekä työhön sitoutuneisuutta. Monen kunnan tavoitteena on tarjota elinkeinotoiminnalle hyvät puitteet ja kannustaa uusien yritysten sijoittumista kuntaan. Yritysten toimintaedellytyksiä ei paranneta ainoastaan elinkeinopolitiikan keinoin. Myös lapsi- ja perhepoliittisilla päätöksillä on vaikutuksia elinkeinotoimintaan, sillä laadukkaat palvelut houkuttelevat kuntiin osaavaa työvoimaa. Jos taas palveluista säästetään, näkyy tämä nopeasti työpaikoilla, kun vanhemmat joutuvat taiteilemaan työn ja perhe-elämän vaatimusten välissä. Kunnan päätöksenteossa onkin arvioitava vaikutukset eri näkökulmista, jottei toisella sektorilla tehty päätös lyö korvalle toisen sektorin tavoitteita. Lasten ja vanhempien hyvinvointia ja työelämän laatua on parannettava samanaikaisesti. Huomattava osa työntekijöistä on myös vanhempia, joten perheiden hyvinvoinnilla ja työelämän laadulla on tiivis yhteys. Esa Iivonen on Mannerheimin Lastensuojeluliiton johtava asiantuntija ja Jaana Vastamäki on sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija