Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Veroista saatiin valtuustossa sopu, mutta talkoot eivät lopu – seuraava suuri päätös odottaa jo viikon päässä

Tampereen pormestarikoalition enemmistö hieroi vielä viime metreillä sovun hiukan esitettyä pienemmästä veronkorotuksesta. Neuvotteluissa olivat mukana kaikki valtuustoryhmät, mutta osa jäi budjettisovun ulkopuolelle. Sovusta huolimatta puhetta ja äänestyksiä riitti valtuuston talousarviokokouksessa lähes 10 tunniksi. Tampere nostaa veroprosenttinsa 20,25:een eli tuloveroprosenttiin tulee 0,5 prosenttiyksikön korotus. Pormestarin alkuperäisessä ja kaupunginhallituksen hyväksymässä budjettiesityksessä korotus oli 0,75 prosenttiyksikköä. Muutoksesta seuraa se, että kun korotuksella aiemmin arvioitiin saatavan 30 miljoonaa euroa, saadaan sillä nyt 20 miljoonaa. Siinä missä keskituloinen eli 2 900 euroa kuukaudessa ansaitseva olisi aiemman arvion mukaan maksanut korotuksen vaikutuksesta 18 euroa enemmän kuukaudessa, maksaa hän nyt 12 euroa enemmän kuin tänä vuonna. Puuttuvat 10 miljoonaa katetaan omaisuuden myyntituloja ja osinkotuloja kasvattamalla. Lisäksi voimalaitosten kiinteistöveroa korotetaan 500 000 euron lisätulon edestä. ”Verorauha laskeutuu” Veronkorotuksesta äänestettiin kahteen otteeseen, koska ryhmistä vasemmistoliitto oli alkuperäisen 0,75 esityksen kannalla ja perussuomalaiset, Tampereen puolesta -ryhmä (Tapu) sekä Vaihtoehto Tampere veronkorotuksesta luopumisen kannalla. Viimeisessä äänestyksessä 0,5 prosenttiyksikön korotuksen kannalle asettui 52 kaikkiaan 67 valtuutetusta. Kompromissina syntynyt esitys hyväksyttiin siten selvin luvuin. Omaa alkuperäistä esitystään vastaan äänesti myös pormestari Lauri Lyly (sd.). – Itselleni päätösten tekeminen yhteisymmärryksessä ja ratkaisujen löytäminen vaikeissakin ristiriitatilanteissa on kunniakysymys, Lyly kommentoi budjettisopua. Kokoomuksen, kristillisdemokraattien ja rkp:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Ilkka Sasi (kok.) painotti, että sovun taustalla on yhteinen näkemys siitä, ettei kuntaveroa koroteta useaan vuoteen, ei ainakaan enää taloussuunnittelukaudella 2020–2023. – Tampereelle laskeutuu nyt useamman vuoden verorauha, Sasi kuvaili. Lyly muistutti, että veronkorotus on yksi välivaihe talouden tasapainottamisessa. Päätöstä on jo edeltänyt 60 miljoonan euron tasapainottamisohjelma, ja nyt käsissä on veronkorotuksen lisäksi 10 kohdan toimenpideohjelma, jolla huolehditaan nettomenojen kasvun hidastamisesta. Kehuja ja huolia Myös vihreät oli mukana budjettisovussa, samoin keskustan ja sinisten ryhmät. – Veroprosentin korottamisen ansiosta budjetti on sekä sosiaalisesti oikeudenmukainen että tasapainossa, kuvaili vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Olga Haapa-aho . Talousarvioesitystä kehuttiin vuolaasti vuosien tai jopa vuosikymmenten parhaaksi, olkoonkin, että osa kehujista äänesti siihen sisältyvää veronkorotusta vastaan. – Tässä on pitkiin aikoihin paras pormestarin talousarvioesitys. Emme kuitenkaan voi olla mukana kohottamassa kuntalaisten vero- ja maksurasitusta, totesi perussuomalaisten ryhmän puheenjohtaja Lassi Kaleva . Talousarvion sisällössä kehuja saivat useilta ryhmiltä ja valtuutetuilta esimerkiksi kotihoidon henkilöstön lisääminen, alueellisten oppimiserojen kaventaminen lisäresursseilla, vähävaraisten lasten harrastamisen tukeminen, uusi nuorten mielenterveyspalveluita tarjoava Nuorisovastaanotto sekä lääkkeettömän hoidon ja katkaisu- ja laitoshoidon lisääminen huumehoidossa. Sdp:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi kuitenkin muistutti, ettei tasapainoinen talousarvioehdotus vielä merkitse sitä, että talous on tasapainossa vuoden lopussa. Esimerkiksi useiden ostopalveluiden kustannuskehitys on ollut pitkään kova. Valtuuston keskustelussa viitattiin esimerkiksi lastensuojelun kasvaneisiin kustannuksiin. Vasemmistoliiton ryhmän puheenjohtaja Mikko Aaltonen nosti esiin huolen erityisesti erikoissairaanhoitoon varatun budjetin riittävyydestä. Ryhmä katsoi, että veronkorotuksen pienentäminen johtaa alijäämään ja ennakoi leikkauksia hyvinvointipalveluihin. Isot päätökset jatkuvat Laajalti jaettu näkemys oli se, että taloustalkoot jatkuvat. Jatkossa keskitytään arvioimaan esimerkiksi palvelujen laatua ja määrää sekä kaupungin tilaomaisuutta. Päivän mittaan puhuttiin paljon myös kaupungin henkilöstöstä. Esimerkiksi Tapun ryhmän puheenjohtaja Yrjö Schafeitel ehdotti talouden tasapainottamiskeinoksi henkilöstön kahden viikon lomautusta. Lylyn mukaan lomautus ei liene oikea tapa, vaan toiminnan kehittäminen yhdessä henkilöstön kanssa. Vasemmistoliiton Milka Hanhela puolestaan totesi, että toivoo Tampereen antavan jo valmiiksi kuormittuneelle henkilöstölle työrauhan. Henkilöstö on tehnyt vuosia työtään jatkuvien säästöjen keskellä. Marraskuun isot päätökset eivät lopu vielä tähän. Ensi maanantaina valtuusto kokoontuu jälleen, ja silloin edessä on merkittävä ratkaisu siitä, rakennetaanko raiteet Hatanpään valtatielle jo raitiotien rakentamisen ykkösvaiheessa. Kuntavero nousee 19,75:stä 20,25:een. Talousarvio on tasapainossa ja tasapainoa ylläpitämään on laadittu 10 kohdan ohjelma. Ohjelman ydinkohtia ovat muun muassa talous-, tuottavuus- ja tuloksellisuusohjelman jatkaminen, palvelujen rakennemuutoksen, työtapojen uudistamisen ja digitalisaation hyödyntämisen jatkaminen, veropohjan vahvistaminen, hankintojen ja tilojen käytön tehostaminen, sairaanhoitopiirin palvelujen ja kustannusten hallinta sekä investointien ja kustannusten suunnittelun kehittäminen ja omaisuuden myyntivaihtoehdot. Palveluissa lisätään ensi vuonna muun muassa palvelusetelipäiväkotien määrää noin 300 paikalla ja perusopetukseen henkilökuntaa vastaamaan siihen, että oppilasmäärä kasvaa noin 500:lla. Ikäihmisten palveluissa lisätään tehostettua palveluasumista, ja kotihoitoon tulee yli 30 työntekijää lisää. Terveysasemille lisätään resursseja, samoin suun terveydenhoidon jonojen purkuun. Lainamäärä kasvaa ensi vuonna 110 miljoonaa euroa ja asukaskohtainen lainamäärä nousee 3 711 euroon (2019: noin 3 305 euroa). Peruskaupungin investoinneista suurin osa menee päiväkoti- ja kouluverkkoon sekä uusien alueiden infraan.