Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Tutkijat elvyttivät sian aivoja tunteja kuoleman jälkeen – Onko meidän määriteltävä kuoleman hetki uudelleen?

Ennen pääsiäispyhiä tiedelehti Naturessa julkaistiin tutkimus, joka on nostanut pinnalle mielenkiintoisia kysymyksiä siitä, miten määritellä kuoleman tarkka hetki. Aivotutkija Nenad Sestanin johtama tutkimusryhmä Yalen yliopistossa irrotti 32:n teurastamolla teurastetun sian aivot, kiinnitti aivot kehittämäänsä BrainEx-laitteeseen ja alkoi pumpata niihin happea, kemikaaleja ja ravintoaineita verikorvikkeessa neljä tuntia sen jälkeen, kun aivot oli irrotettu kuolleesta eläimestä. Ja katso, joidenkin aivojen osien solujen kyky tehdä energiaa palautui, aineenvaihdunta alkoi toimia ja jopa immuunijärjestelmä osoitti elon merkkejä. Lisäksi aivoissa havaittiin sähköistä toimintaa. Pisimmillään sikojen aivoissa elämälle tyypillisiä toimintoja esiintyi jopa 36 tuntia keinoveren pumppaamisen aloittamisen jälkeen. Yhtä ei kuitenkaan näkynyt: eläville aivoille tyypillistä koordinoitua sähköistä yhteistyötä, mikä on kaiken inhimillisen toiminnan perusta. Tutkijat korostivat, että sikojen aivot eivät olleet "eläviä". Ne eivät tunteneet esimerkiksi kipua. Jos näin olisi ollut, koe olisi keskeytetty. Vaikka aivot eivät olleet kokonaisuutena eläviä, koe herättää kysymyksen siitä, milloin elämä oikeasti päättyy. Mihin piirretään se elämän tapahtumahorisontti, jonka tuolta puolen ei enää ole paluuta? Ihmisen katsotaan olevan kuollut, kun aivojen toiminta on lakannut tai kun sydän ja keuhkot eivät enää toimi. Jo muutama minuutti ilman verta, happea ja energiaa aiheuttaa korjaamattomia vaurioita. Suomessa ihminen on lain mukaan kuollut, kun hänen aivotoimintansa on peruuttamattomasti loppunut. Juridisesti ihminen on kuollut, kun hänet on todettu aivokuolleeksi. Vaikka sian aivojen tiettyjen toimintojen virkoaminen ei tehnyt aivoista eläviä, koe viittaa siihen, että aivojen osia saadaan ehkä virkoamaan vielä senkin jälkeen, kun nykyinen lääketiede ja lainsäädäntö määrittelevät ihmisen kuolleeksi. Kuten tutkimusryhmän johtaja Nenad Sestan sanoo: " On mahdollista, että olemme kokeessamme vain siirtäneet väistämätöntä, eivätkä aivot pysty toipumaan. Lensimme joitakin satoja metrejä, mutta onko meidän todella mahdollista oppia lentämään? " Sestanin kysymys on tärkeä. Sikakoe vihjaa, että ainakin joidenkin aivotoimintojen herättäminen saattaa olla mahdollista huomattavasti pitemmän ajan jälkeen kuin on luultu. Jos tulevat tutkimukset osoittavat, että kuoleman rajaa on siirrettävä myöhemmäksi, on sillä iso merkitys esimerkiksi elinsiirtoihin, kun siirteiden odotusajat pitenevät. Tällä hetkellä aivokuoleman jälkeen keinotekoista elämän ylläpitoa saa nykysääntöjen mukaan jatkaa vain muutaman päivän elinluovutuksen takia. Kirjoittaja on tieteeseen erikoistunut Aamulehden toimittaja.