Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Jukola 2019 Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Aamulehden entinen toimituspäällikkö Matti Kurko on kuollut

Vanhan koulukunnan lehtimies, Aamulehden entinen toimituspäällikkö Matti Kurko kuoli sairauskohtaukseen mökillään Kuhmalahdella keskiviikkona 20. maaliskuuta. Kurko oli syntynyt 27. huhtikuuta 1945 Tampereella ja oli kuollessaan 73-vuotias. Matti Kurko oli perinteinen lehtimies. Hänen virka-asuunsa kuuluivat solmio, lyhythihainen, valkoinen paita, sen taskussa oli aina terävä lyijykynä, tupakka-aski ja kännykkä, kun se oli keksitty. Kurko oli toimituksen turvallinen perälauta, joka eli lehtimiehen elämän täysillä. Hän oli Aamulehdessä uutistoimittajana, toimitussihteerinä, uutispäällikkönä ja viimeksi toimituspäällikkönä. Matti Kurko oli jo kuumaladonnan aikaan tarkkuudestaan kuulu toimitussihteeri. Kun kello lähestyi iltayhtätoista, Matti ilmestyi hidastelijan huoneeseen ja paukutti pöytää metallisella ciceromitalla: "Romua raamiin, vaikka sitten laadun kustannuksella!" Vauhtia syntyi heti, ja Kurkon vuorossa lehti ei myöhästynyt. Kurko tuli Aamulehden Kuninkaankadun toimitukseen vuonna 1967, muutti toimituksen mukana Sarankulmaan ja jäi eläkkeelle Finlaysonille muuttaneesta toimituksesta sairastuttuaan viime vuosikymmenen puolivälissä. Kurko näki ja koki sanomalehden parhaat vuodet ja ehti nähdä myös lehtimaailman muutoksen ajat. Matti tuli aina aikaisin töihin, joi heti aamusta erittäin vahvaa, mustaa kahvia, laittoi paperossiksi eikä syönyt työaikana juuri mitään. Kurko oli uutismies. Hänen mielestään uutinen oli sanomalehden ydin, ja siksi hän eli koko ajan niin, ettei yksikään uutinen livahtanut hänen silmiensä ohi. Kurko korosti, että Aamulehden tärkein tehtävä on välittää lukijoilleen mahdollisimman oikeata tietoa. Kun maailmalla tapahtui suuria, toimituksen käytävillä kuuluivat heti Matin nopeat askeleet, sitten tuttu hyräily: pompom, pompom. Matin kiitos hyvästä jutusta oli yhtä omaperäinen kuin mieskin. ”Olipa vaffaa”, kiitti Kurko. Matti Kurko kuului niihin lehtimiehiin, joista aikalaiset kertovat mielikuvitusta hipovia juttuja. Kun toimittajien etuihin on aina kuulunut pomojen haukkuminen, Matti Kurko jäi mieleen hyvänä ihmisenä. Kurko ymmärsi alaisiaan. Vaikeat asiat hän hoiti kahden kesken hienotunteisesti ja niin päästiin jälleen kappale elämässä eteenpäin. Kurko oli reservin ylikersantti ja armoton isänmaan ystävä. ”Mati Koo” oli parhaimmillaan leiritulilla Suomutunturin kupeessa tai Kuhmalahden mökillä. Matti oli erämies, joka rakasti istua metsästyskaveriensa kanssa kuusen alla, puhaltaa pyypilliin ja houkutella linnut näytteille. Matille perhe oli rakas. Eläkkeelle jäätyään hän oli Pirjo -rouvansa kanssa koko ajan liikkeellä. Kun tytär Laura oli muuttanut Vaasaan Pohjalaisen toimittajaksi ja perheeseen oli syntynyt lapsia, Kurko vuokrasi Vaasasta asunnon, hoiti lastenlasten kuljetukset ja oli perheen apuna kaikessa mahdollisessa. Matti Kurkoa kaipaamaan jäivät puoliso, tytär perheineen ja ystävät.