Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Aikuisten muisti ei riitä työelämään: Pitääkö nimien unohtumisesta huolestua? – 6 täsmäohjetta voi auttaa elvyttämään muistin

Tuskailetko usein sitä, että unohtelet asioita ja ihmisten nimiä ja pelkäät, että muistisi on hapertumassa? Minna Huotilaisen ja Leeni Peltosen Uuden ajan muistikirja (Otava) auttaa meitä ymmärtämään muistiamme entistä paremmin ja käyttämään muistiamme älykkäästi. Huotilainen ja Peltonen toteavat kirjassa, että nykyään ihmisen muistikapasiteetti ei tunnu riittävän kaikkeen siihen, mihin sen pitäisi yltää. On tunnuslukuja, salasanoja, tietokone-ohjelmia, suuria ja pieniä kokonaisuuksia, joita tarvitsemme, mutta joiden suhteen muisti pettää. Tänään ei enää muista, mitä eilen töissä tuli tehtyä. Kun omaa muistiaan ymmärtää, on entistä helpompaa löytää keinoja muistin ylläpitämiseksi ja myös keinoja sen auttamiseksi. Kirjan mukaan oman muistin tunteminen on tärkeä työelämätaito. Ihmisen muisti ei ole kuin tietokone, josta saa napin painalluksilla esiin, mitä tarvitaan. Muistimme on paljon oikullisempi. Pekka Poudan unohtumaton nimi Hukatut avaimet ovat tyypillinen esimerkki muistin valikoivuudesta. Voit ihmeeksesi löytää kadoksissa olleet avaimesi jääkaapin hyllyltä, etkä ensin tajua lainkaan, miten se on mahdollista. Jos kotiin tullessasi kuitenkin vastasit samalla puhelimeesi ja menit samalla purkamaan jääkaappiin mukanasi tuomaa ruokakassia, et pannut merkille, mihin laskit avaimet, koska mielesi oli aivan muualla kuin avaimissa. Jos otat D-vitamiinin joka aamu, se on sinulle sellaista rutiinihommaa, jonka aikana voit ajatella jotain aivan muuta. Pillerin nielemisestä ei jää tarkkaa mielikuvaa keskellä muita puuhia, ja siksi et enää myöhemmin päivällä muista, otitko vitamiinisi vai et. Myös huono nimimuisti ei sekään ole tavatonta. Nimimuisti alkaa kirjan mukaan muuten huonontua jo noin nelikymppisenä. Erisnimet tuppaavat unohtumaan useammin kuin yleisnimet. Nimi voi olla vaikea muistaa, koska nimi on usein vain nimi eikä usein tarkoita mitään muuta. Meteorologi Pekka Poudan nimi on tavallista helpompi muistaa, koska Poudan nimi kytkeytyy mukavasti hänen ammattiinsa. Leeni Peltonen kertoo, millaista on työmuistin kuormittuminen: Videolla Leeni Peltonen kuvaa, millaisessa tilanteessa työmuisti voi pettää ja miksi niin tapahtuu. Heikoin lenkki on työmuisti Meillä on erilaisia muisteja. Pitkäkestoiseen säilömuistiin voi tallentaa uutta tietoa lähes loputtomasti. Vahvat muistijäljet ovat elinikäisiä. Pitkäkestoisesta muistista ei kuitenkaan aina saada tietoa työmuistin puolelle. Näin tapahtuu silloin, kun yritämme muistaa jonkin asian, jonka kyllä tiedämme tietävämme. Asia on niin sanotusti aivan kielen päällä, mutta ei suostu tulemaan esiin. Työmuistissa taas sijaitsevat ne asiat, jotka ovat juuri tällä hetkellä mielessämme ja joita käsittelemme aktiivisesti. Kirjan mukaan juuri tämä työmuisti on muistimme heikko kohta. Työmuistiin mahtuu kerrallaan vain muutama asia. Jos näitä asioita ei kerrata aktiivisesti, ne katoavat sekunneissa. Ei siis ihme, ettet opi uutta tietokoneohjelmaa nopealla kertaesittelyllä. Jatkuva muutos rasittaa muistia Muistin pettäminen harmittaa ja huolestuttaa. Näin käy helposti esimerkiksi kiireisessä työelämässä, jossa voi tulla oikosulun hetkiä. Havahtut siihen, että tiedä, mitä tärkeää oikein olitkaan tekemässä. Työntekemistä leimaavat nykyään usein keskeytykset. Keskeytyksiä tulee helposti avokonttoreissa ja käyttämistämme laitteista. Ajatukset voivat töitä tehdessä hyppiä koko päivän tehtävästä toiseen. Työtehtävät tulevat yhä vaativammiksi, ja niihin liittyy paljon sääntöjä ja ohjeita. Kun joka päivä paljon käyttämäsi ohjelmisto tai työnkuva muuttuu tai kun organisaatio muutetaan toiseksi, tarvitset kognitiivista joustavuutta. Kognitiivinen joustavuus on jatkuvan muutoksen maailmassa kirjan mukaan erityisen tärkeä ominaisuus. Uusien asioiden tulva vie unen Uusien asioiden tekeminen on sinänsä muistille hyvää askarrusta, kunhan uutta ei ole liikaa. Jos joudut tekemään vaativaa työtä avokonttorissa, jossa on paljon häiriötekijöitä, muisti voi tuntua pätkivän, eikä keskittymiskyky ja tarkkaavaisuus tunnu riittävän. Työntekijä voi tuntea itsensä entistä uupuneemmaksi ja stressaantuneeksi hermoillessaan ja miettiessään sitä, onko hänessä jotain vikaa vai eikö hän opi kyllin nopeasti tai eikö hän yksinkertaisesti ole kyllin hyvä. Stressiin tai työuupumukseen liittyy usein muistioireita. Kun uupumus syvenee, virheiden määrä lisääntyy. Kirja muistuttaa, että työoloja mittaavan barometrin mukaan 60 prosenttia palkansaajista koki vuonna 2017 työnsä henkisesti raskaaksi. Psyykkisistä stressioireista yleisimpiä ovat voimattomuus ja unettomuus. Unettomuudesta kärsii noin joka neljäs suomalainen. Joukkostressi lisää virheitä Vaaditaanko työssäsi muun muassa itseohjautuvuutta, innostumista, ongelmanratkaisua, uusien asioiden oppimista, innovaatioiden tekemistä ja laajojen asiakokonaisuuksien ymmärtämistä? Stressi heikentää tällaisessa työssä voimakkaasti työn tulosta. Kirjan mukaan me emme yksinkertaisesti kykene innostumaan ja uusien ideoiden luomiseen, jos jatkuva stressi painaa päälle. Stressaantunut mieli haluaa vain päästä pois stressaavasta tilanteesta, eikä luoda uutta. Pisteenä iin päälle stressaantuneita työntekijöitä voidaan vielä mikromanageroida eli joku on koko ajan kertomassa työntekijälle ohjeita jokaisesta yksityiskohdasta. Arki töissä voi olla sitä, että työntekijät säntäilevät eestaas joukkostressin kourissa, he alisuorittavat, tekevät virheitä, kuormittuvat ja tsemppaavat itseään yli jaksamisensa rajan. Kirja varoittaa, että jossain vaiheessa seurauksena on sairauspoissaoloja, suurta henkilöstön vaihtuvuutta sekä työuupumusta ja sairauseläkkeitä. Kirjan mukaan uusien asioiden tykitykseen ja muutosten hetkisyyteen on olemassa muistiin liittyviä selviytymiskeinoja. 1. Aikaa ja taukoja Uuden ajan muistikirjan kirjoittajat vaativat, että on työpaikalla oltava joku, joka lopulta on vastuussa siitä, että työt ehditään tehdä ja että päivässä on myös taukoja. 2. Rauhaa muutoksien keskelle Kun työssä tapahtuu paljon muutoksia, ihmisen muistikuormaa ei pitäisi lisätä, vaan olisi mietittävä sitä, miten työssä saavutettaisiin kiireetön, rauhallinen ja keskittynyt tunnelma kaikista muutoksista huolimatta. 3. Karsi turhat keskeytykset Oman muistin optimaalista käyttöä ei ole se, että annat koko ajan keskeyttää itsesi ja hypit koko ajan tehtävästä toiseen. Jos teet näin, kuormitat muistiasi turhaan, alisuoriudut ja uuvut. Kannattaa opetella mahdollisuuksien mukaan välttämään turhia keskeytyksiä työssä. Jos ei ole aivan pakko, älä katsele kännykkääsi tai sähköpostiasi koko ajan. 4. Apua muistitekniikoista Fiksu osaa käyttää muistiaan oikein. Tällainen muistin käyttäminen tekee vain hyvää. Satojen, jopa tuhansien vuosien ajan ihmiset ovat käyttäneet erilaisia muistitekniikoita. Esimerkiksi esinelistojen muistamista auttaa menetelmä, jossa ensin kuvittelet ja visualisoit listan esineet tutulle reitillesi ja keksit siihen tarinan, jossa esineet ovat oleellisessa roolissa. Mitä hassummilta keksimäsi tarinan yksityiskohdat tuntuvat, sitä todennäköisemmin muistat sen. 5. Yhteinen muisti on hyväksi Yksi tärkeä työnhyvinvointia lisäävä tekijä työpaikalla on organisaation yhteisen muistin hyödyntäminen. Yhteinen muisti on työyhteisön positiivista liimaa. Menneiden vuosien muisteleminen työpaikalla on sosiaalista liimaa, joka tekee hyvää. 6. Perusasiat kuntoon Muistamista auttavat terveelliset elämäntavat. Liikunta, terveellinen ruokavalio ja riittävä uni ovat niitä perustekijöitä, joita auttavat myös muistia jaksamaan.