Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Huippulupaus Olaus Alinen, 16, nousi viikossa maailmankartalle – Suomen maajoukkueen päävalmentajat kertovat, mitä seuraavaksi tapahtuu

Tätä juttua kirjoittaessa on täytynyt pitää Twitteriä silmällä. Siellä Olaus Alinen , 16, on julkaissut reilun parin viikon sisään jo viisi poikkeuksellista twiittiä: himottuja stipenditarjouksia yliopistoilta eri puolilta Yhdysvaltoja. Suomalaisurheilijan ovet ovat jo nyt avoinna muun muassa Bostonin, Oregonin ja Michiganin yliopistoihin – siitä huolimatta, ettei 16-vuotiaalla porilaisnuorukaisella ole takanaan vielä yhden yhtä peliä saati edes harjoitusta lukiossa Yhdysvalloissa. Se on fakta, joka on lyönyt ällikällä vähän jokaisen, myös itse Alisen – ja hänen isänsä Klaus Alisen , 39, joka aikanaan kolkutteli NFL:n portteja Atlanta Falconsin paidassa. – Tämä on ilman muuta tullut ihan puskista. Tietysti jotakin oli jossakin kohtaa odotettavissa, mutta ei näin aikaisessa vaiheessa, Klaus Alinen kertoo. – On vieläkin epätodellinen olo. Selvää on, että nuori lupaus on jyrännyt tiensä amerikkalaisten kykyjenetsijöiden kartalle. Voisiko Olaus Alinen siis kyetä siihen, mihin kukaan suomalainen ei ole tähän mennessä kyennyt: pelata NFL:ssä? Päät kääntyivät Yhdysvalloissa Suomen miesten amerikkalaisen jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja Tuomas Heikkinen on jo pannut Pori Bearsin poikkeuksellisen kasvatin merkille. Vaikea Alista on toki olla huomaamatta, sillä hyökkäyksen linjapelaajalla on kokoa tasan kaksi metriä ja jykevät 148 kiloa. Heikkinen sanoo, että juuri tässä on todennäköinen syy siihen, miksi Aliselle sataa jo nyt tarjouksia Yhdysvaltojen yliopistoilta. – Olaus on älyttömän isokokoinen, ja hänen isänsä oli lajin pelaaja, joten he näkevät varmaan aika korkealla sen katon, mihin asti Olaus voi kehittyä. Se, mikä on saanut amerikkalaisten päät kääntymään, on kuitenkin senttejä ja kiloja, Heikkinen kertoo. Päät ovat kääntyneet paitsi Yhdysvaltain yliopistoissa myös maan lehdistössä: nuoresta linjapelaajasta ovat jo kirjoittaneet urheilumaailman jättilehdet Sports Illustrated ja The Athletic . – Olen perehtynyt yliopistojalkapalloon ja tiedän, että Michiganissa on hyvin menestynyt joukkue, jolla on hieno historia. Se on mahtava paikka, jos pelaat amerikkalaista jalkapalloa, Olaus Alinen sanoi SI:n haastattelussa . Oregon Ducks innostui tunnissa Michigan on vain yksi niistä vaihtoehdoista, joista Olaus Alinen voi stipendinsä saada. Siellä hän pelaisi Michigan Wolverinesin riveissä stadionilla, joka on maailman kolmanneksi suurin. Stadionin lempinimi on osuvasti "The Big House", sillä sen virallinen kapasiteetti on huima: 107 601 katsojaa. Suomen alle 19-vuotiaiden nuorten amerikkalaisen jalkapallon maajoukkueen päävalmentaja Tero Virtanen sanoo, että Michiganin yliopisto on ylipäätään yksi isoimmista, mihin nuori pelaaja voi päästä, ellei isoin. Virtanen yllättyi juuri siksi kaikkein eniten siitä, että nimenomaan Michiganin yliopisto avasi pelin ja teki Aliselle ensimmäisen stipenditarjouksen – eikä niitä tehdä kenelle tahansa. – Michigan on tarjonnut vain neljälle hyökkäävälle linjapelaajalle stipendiä vuodeksi 2023, joten Alinen kiinnitti varhaisessa vaiheessa Wolverinesin huomion, Sports Illustrated kirjoittaa. Nyt porilaisesta puhutaan jo "tarjousmagneettina". – Hitto, (Oregon) Ducks tykkäsi Alisesta niin paljon, että teki tarjouksen vain tunnin päästä siitä, kun oli kuullut hänestä, The Athletic kirjoittaa. Koko urheilun vaikein seula Yliopisto on kuitenkin vain yliopisto, ja kaukana horisontissa siintää kolme suomalaisittain jopa mystistä kirjainta: NFL. Siellä ne on syytä myös pitää, horisontissa. Näin sanoo Heikkinen, joka huomauttaa, että historiallinen matka amerikkalaisen jalkapallon huipulle on kova. – Se on ehkä kaikkein vaikein seula, mistä ammattiurheilussa voi mennä läpi, Heikkinen kertoo. Syitä siihen on paljon, mutta yksi esimerkki on ehkä selkein, ja se koskee jokaista, joka NFL:n kirkkaisiin valoihin halajaa. – Jos yliopistopelaajia on 75 000, ja heistä pari sataa varataan NFL:ään, niin heistä ehkä kolmisenkymmentä vakiinnuttaa paikkansa NFL-joukkueessa. Siitä voi ruveta laskemaan niitä todennäköisyyksiä, Heikkinen sanoo. Entistä vaikeampaa se on, jos sattuu olemaan Euroopasta, josta on tullut vain jokunen NFL-tähti aikojen saatossa. Yksi heistä on saksalainen Sebastian Vollmer , 35, joka pelasi koko NFL-uransa New England Patriotsissa. Vollmer oli pelipaikaltaan sama kuin Olaus Alinen, hyökkäyksen linjapelaaja. Pituutta saksalaisella on kolme senttiä enemmän. – Jos olet jo luonnostaan järkyttävän iso ja liikut silti kuin kissa, niin sellaisia kavereita ne yliopistoihin etsivät. Esimerkiksi Olaus kantaa valtavaa kehoaan hienosti. Siinä on kuitenkin selvä ero, jos vertaa eurooppalaisten pelaajien määrää NFL:ssä ja NHL:ssä tai jopa NBA:ssa, Heikkinen sanoo. Se, että nimenomaan suomalainen pelaaja saa stipenditarjouksia yliopistoilta jo ennen kuin on edes aloittanut lukio-opintonsa, on juuri siksi Heikkisen mukaan erittäin poikkeuksellista koko Euroopan tasolla. Silti Alinen on nyt Heikkisen mukaan yhtä lähellä NFL-sopimusta kuin synnytyslaitoksella. – Toki he näkevät sen hyvänä asiana, että Olaus on jo pelannut jenkkifutista Suomessa, mutta eivät he sen varaan mitään laske, että onko hän oppinut täällä jotakin vai ei. Sen sijaan he näkevät vain valtavan potentiaalisen raakileen, jota lähteä kehittämään. Loomis Chaffee Schoolin, eli Alisen tulevan lukion, valmentaja Jeff Moore puhuu samaan sävyyn The Athleticille mutta korostaa, että Alisella on mahdollisuus kehittyä yhdeksi ikäluokkansa parhaimmista pelaajista lukiossa eli olla "all-American". – Amerikkalainen jalkapallo on hänen veressään, ja hän on jo nyt vahva kuin härkä, Moore sanoo. – Jos katsot hänen Twitter-tiliään, siellä on video, jossa hän työntää katumaasturia niin kuin se ei painaisi mitään. Kuin armeijassa konsanaan Raakile on sana, jota Alisesta käyttää myös Tero Virtanen. – Olaus on rauhallinen ja nöyrä, ja työmoraalinsa hän on perinyt isältään, Virtanen kertoo. Tämä ilmeni, kun Virtanen valmensi Olaus Alista alle 19-vuotiaiden EM-kilpailuissa Italiassa viime kesänä. Silloin 15-vuotias Alinen oli Suomen joukkueen nuorin. Hän ei silti jäänyt kentällä kenenkään jalkoihin. – Sanotaan näin, että jos pallon molemmin puolin on isoja poikia linjapelaajina sellainen kymmenkunta, niin Olaus ei kyllä todellakaan ollut se, kenestä piti olla eniten huolissaan, Virtanen kertoo. – "Klasulle" (Klaus Aliselle) kaikki kiitos siitä, että Olauksella on kaikki perusasiat lähtökohtaisesti kunnossa, Virtanen jatkaa. Klaus Alinen valmentaa poikaansa Olausta vielä toistaiseksi, mutta jo syksyllä lupaus harjoittelee valmentaja Mooren opeissa, ellei koronaviruspandemia aikataulua sekoita. Yhdysvalloissa edessä voi olla kulttuurishokki: koulu, joka muistuttaa tavallaan armeijaa. – Varsinkin eurooppalaisen pitää ymmärtää se, minkälaiseen maailmaan on menossa, olit sitten kuinka hyvä tahansa. Siinä kulttuuriympäristössä on hyvin paljon samaa kuin armeijassa, ja vaikka sinulla olisi jotain omia näkemyksiä, ne tulee pitää omana tietonaan, Virtanen kertoo. Koulu on kova myös urheilullisesti, eikä paineita ainakaan helpota se, että pelaajan on pakko kehittyä koko ajan, jos tahtoo jonain päivänä pelata lajin huipulla. – Se on jo lukiossa ihan vakavasti otettavaa urheilutoimintaa. Opiskelijan pitää menestyä myös opinnoissaan, joihin sisältyvät muun muassa kielikoe ja eräänlainen yleissivistystesti. Niistä täytyy saada tarpeeksi pisteitä, jotta pääsee yliopistoon. Kuka ehtii ensin? Se, minkä yliopiston Alinen jonain päivänä mahdollisesti valitsee, on niin ikään iso päätös NFL-unelman kannalta. Se on myös osa isoa mediaspektaakkelia, joka tunnetaan Yhdysvalloissa nimellä National Signing Day. Nuoret miehet marssivat silloin lavalle, panevat nimensä paperiin ja valitsemansa yliopiston lippalakin päähänsä. Alisen kohdalla tämä tapahtunee helmikuussa 2023 eli lukio-opintojen viimeisenä vuonna. Silloin vasta ilmenee, minkä stipenditarjouksen Alinen lopulta ottaa vastaan. Sen jälkeen paiskitaan töitä paitsi tutkinnon myös unelman, NFL:n varaustilaisuuden, eteen. Kertovaa on, että suomalaiset yliopistojalkapalloilijat voi laskea melkein kahden käden sormin. Heistä yksi, suomalaissyntyinen kongolaispakolaisten lapsi Chris Mulumba , 27, on asunut vuodesta 2014 saakka Yhdysvalloissa ja raivannut tietään NFL:ää kohti Boulderin yliopistossa Coloradossa. – Minulla on hyvät mahdollisuudet NFL:ään, Helsinki Roostersin kasvatti kertoi MTV Urheilun haastattelussa joulukuussa. Aiemmin NFL:n myyttisiä portteja on kolkutellut Klaus Alisen lisäksi esimerkiksi Seppo Evwaraye , jota on pidetty yhtenä Suomen merkittävimmistä lajin pelaajista. Evwaraye valmistuikin Nebraskan yliopistosta, mutta NFL:ään häntä ei varattu. Myöhemmin Evwaraye silti sai NFL-sopimuksen Minnesota Vikingsin kanssa, joskin pelaavaan kokoonpanoon häntä ei voitu sopimuksellisista syistä nostaa. Nebraskan yliopistosta voi alkaa myös Olaus Alisen pitkä ja vaikea polku, sillä sieltäkin hän on jo saanut stipenditarjouksen. Tulevaisuudessa näitä polkuja saattaa syntyä helpommin, koska NFL:n ilmapiiri on pikkuhiljaa kallistumassa uuteen, globaalimpaan suuntaan. Siitä saa Virtasen mukaan kiittää ainakin entisiä NFL-pelaajia, joiden juuret ovat Euroopassa ja jotka yrittävät nyt viedä eurooppalaisia pelaajia rapakon taakse. – Eurooppalaiset ovat nyt valloittamassa yliopistoja. Ehkä se vaatii sen 4–5 vuotta lisää, että kynnys madaltuu myös NFL:ään, Virtanen sanoo. Silloin Olaus Alinen pelaa amerikkalaista jalkapalloa jossakin yliopistossa, jos polku jatkuu suunnitellusti. NFL:n tiellä on silti Virtasen sanoin monta siivilää, karmaa ja kohtaloa. Näistä puhuu myös Heikkinen. Osan voi työntää kumoon kuin traktorinrenkaan, muttei kaikkea. – Olaus on saamassa mahdollisuuden tehdä mielettömästi, siis ihan älyttömästi, töitä, ja kaiken pitää mennä nappiin. Pitää kehittyä ihan valtavasti ja osoittaa, että on sitä potentiaalia, jolla NFL:ssä pelataan, Heikkinen sanoo. – Sitä on vaikea ymmärtää, kuinka korkealla se rima on. Pitää olla tosi määrätietoinen, hoitaa opiskelut, elää kurinalaista elämää sekä pysyä terveenä ja suomeksi sanottuna järjissään, jotta näkee, mihin asti ne rahkeet riittävät. Heikkinen ei tahdo lannistaa ketään, vaan vain tähdentää, kuinka vaikeaan seulaan varsinkin ulkomaiset lupaukset joutuvat astelemaan. Alisen stipenditarjouksista hän on erittäin innoissaan ja toivoo matkalle pelkkää hyvää. – Olauksella on mahtava tausta, fyysiset avut olemassa ja ilmeisesti kova hinku kehittyä. Eiväthän nuo lähtökohdat voisi paremmat olla. Täytyy vain toivoa, että kaikki menee hyvin alkaen siitä, minkä yliopiston hän valitsee, miten ura lähtee käyntiin ja ennen kaikkea, että hän pysyy terveenä ja kehittyy koko ajan, Heikkinen sanoo. – Sitten vain taivas on rajana.