Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

”Olemme viimeiset kymmenen vuotta keskittyneet niin paljon omiin ongelmiimme, että nyt on aika kääntää katsetta ulospäin” – nyt saa antaa äänen Euroopan tulevaisuudelle

Äänestäjät käyvät Euroopassa eurovaaliuurnille aivan eri tilanteessa kuin vuonna 2014. Huolimatta siitä vaalien alla on kiinnitetty Eurooppa-tutkijan mielestä huomiota varsin pieniin asioihin. – Maailma on muuttunut Euroopan ympärillä merkittävällä tavalla, sanoo yliopistotutkija Timo Miettinen Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta. Hän kertoo liudan esimerkkejä. – Maailmanpoliittinen tilanne on yksinkertaisesti kiristynyt Venäjän uudenlaisen lähialuepolitiikan myötä, hän sanoo. Tilanteeseen vaikuttaa Miettisen mukaan myös Yhdysvaltain ja maan presidentiksi marraskuussa 2016 valitun Donald Trumpin tietynlainen vetäytyminen. – Siihen liittyvä poliittinen epävarmuus kiristää tilannetta, hän sanoo. Saman vuoden kesäkuussa britit äänestivät Euroopan unionista eroamisen puolesta. Eroprosessi on yhä kesken. – Se aiheuttaa haasteita Euroopan sääntelyjärjestelmälle, Miettinen sanoo. Myös sodat ja levottomuudet kiristävät osaltaan tilannetta. – Jatkunut Syyrian sota ja Pohjois-Afrikan levottomuudet tuottivat 2015 pakolaiskriisin ja maahanmuuttoaallon. EU:lta odotetaan selkeästi uudenlaisia vastauksia näihin ongelmiin ja kysymyksiin, Miettinen sanoo. – Olemme viimeiset kymmenen vuotta keskittyneet niin paljon omiin ongelmiimme, että nyt on aika kääntää katsetta ulospäin, hän jatkaa. Mitä äänestäjä tekee? Äänestäjän osa ei vaikuta helpolta suurten kysymysten äärellä, sillä Miettinen sanoo, että puolueita eivät erota konkreettiset keinot, vaan suhtautuminen viime vuosien kehityskulkuihin. Osa puolueista pitää niitä hyvinä, osa Eurooppaa heikentävinä. – Esimerkiksi perussuomalaisissa on usein ajatusta, että Britannian brexit ja Itä-Euroopan oikeusvaltiokehitys tietynlaiseen autoritaarisempaan suuntaan on oikeutettu ja hyvä kehityskulku. Seuraavaksi Miettinen kysyisi, miten puolueet suhtautuvat siihen, että näitä ongelmia ryhdyttäisiin ratkaisemaan EU-tasolla. – Eli suhtautuvatko puolueet esimerkiksi myönteisesti yhteisen maahanmuuttopolitiikan kehittämiseen ja nykyisen Dublin-järjestelmän uudistamiseen vai haluavatko ne viedä unionia enemmän kansallisvaltiokeskeiseen suuntaan. Miettinen sanoo, että merkittävät kysymykset jäävät valitettavasti pimentoon, kun EU:ta halutaan tehdä ikään kuin lähestyttäväksi ihmisten arjen tasolla. Hän poimisi esimerkeiksi muutakin kuin roaming-maksut tai vastaavat. – EU vaikuttaa kuitenkin myös paljon merkittävämpiin asioihin kuten siihen, millä ehdoin olet oikeutettu paikalliseen sosiaaliturvaan tai terveydenhuoltoon mennessäsi toiseen maahan töihin tai opiskelemaan. Pohdittavana on myös se, miten Euroopan pitäisi arvostaa omia arvojaan. – Miten paljon hyväksymme sitä, että lehdistönvapautta ja mielipiteenvapautta tai oikeuslaitoksen riippumattomuutta kavennetaan – vai haluammeko EU:n puuttuvan tiukemmin tämäntyyppisiin kehityskulkuihin, Miettinen kysyy. Vaikuttaako läheisyys? Miettinen ei usko siihen, että eduskuntavaalien läheisyys vaikuttaisi äänestysinnokkuuteen nyt. – Yleensä eurovaalien äänestysintoon vaikuttaa ennen kaikkea se, miten hyvin Eurooppa-politiikan kysymykset politisoituvat keskustelussa ja miten hyvin ne esitetään vaihtoehtoina. Varsinkin yksi asia hidastaa äänestäjää. – Jos EU esitetään itsestään eteenpäin menevänä asiana, jolla ei ole mitään vaihtoehtoja, kynnys lähteä äänestämään on aika korkea. En osaa arvioida, mikä äänestysprosentti tulee olemaan, Miettinen kertoo. Eväitä päätökseen? Millaisin eväin äänestäjä menee keskiviikkona eli ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä äänestämään? – Keskustelu on jäänyt vähän laimeaksi. Osin siksi, että keskusteluun nostettiin mielestäni vähäpätöinen tuplaehdokkuus etenkin vasemmiston ja vihreiden ehdokkaiden suhteen, Miettinen sanoo.