Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Rokotteesta odotetaan suojaa ykköstyypin diabetesta vastaan – perustuu suomalaiseen tutkimukseen

Rokote, jonka toivotaan ehkäisevän tyypin 1 diabetesta pääsee kliinisiin kokeisiin vielä tämän vuoden aikana. Ajatus diabetesrokotteesta voi kuulostaa oudolta. Diabetes kun on autoimmuunisairaus, eikä infektio. Ykköstyypin diabetes johtuu siitä, että haiman saarekesolut tuhoutuvat. Saarekesolut tuottavat elimistölle elintärkeää insuliinia. Niinpä ykköstyyppiä sairastava elää lääkeinsuliinin varassa. Tyypin 1 diabetes puhkeaa Suomessa noin 2 000 ihmiselle vuodessa. Heistä neljännes on alle 15-vuotiaita. Suomessa tautia esiintyy lapsilla enemmän kuin missään muualla maailmassa. Tyypin 1 diabeteksen puhkeamisen mekanismista ei ole täyttä varmuutta. Taudille altistavia syitä on luultavasti useita, perimästä lähtien. Taudilla yhteys enterovirusinfektioihin Viime vuosikymmenen aikana tehdyt laajat tutkimukset ovat osoittaneet taudin yhteyden enterovirusinfektioihin. Aineistoa on kerätty useista maista, muun muassa Ruotsista, Suomesta, Saksasta ja Yhdysvalloista. Aiheesta on tehty myös useita väitöksiä. Uusimman tiedon mukaan erityisesti coxsackie B -ryhmän enterovirustartunnat näyttävät olevan yhteydessä tyypin 1 diabeteksen puhkeamiseen. Tartuntojen epäillään liittyvän siihen, että sairaus puhkeaa varhaisessa lapsuudessa. – Nykyisen tiedon valossa ei voi sanoa varmasti, että coxsackie b -virukset aiheuttaisivat tyypin 1 diabetesta, mutta niiden välisestä yhteydestä on saatu merkittävää näyttöä, kertoo Tampereen yliopiston virologian professori Heikki Hyöty . Rokotetta testattu apinoilla ja hiirillä Hyöty on tutkinut aihetta yli kolmekymmentä vuotta. Hän myös vetää aiheeseen keskittynyttä keskittynyttä ryhmää, jossa on tutkijoita useista yliopistoista kotoa ja ulkomailta. Hyödyn kanssa kehitystyötä on tehnyt pitkään Helsingin yliopiston lastentautien professori Mikael Knip . Kehitystyö on nyt johtamassa rokotteen kliiniseen tutkimusvaiheeseen yhteistyössä yhdysvaltalaisen Provention Bion ja suomalaisen Vactech Oy:n kanssa. Lisäksi rokotteen ominaisuuksia on tutkittu yhdessä Tampereen yliopiston solu- ja molekyylibiologian apulaisprofessori Vesa Hytösen ja Jyväskylän yliopiston solu- ja molekyylibiologian dosentti Varpu Marjomäen kanssa. Hypoteesi sai lisävahvistusta Tampereen yliopiston ja Karoliinisen instituutin yhteisestä tutkimuksesta, joka julkaistiin kesän alussa Science Advances -tiedelehdessä. Siinä coxsackie b -rokotteen prototyyppiä testattiin hiirillä ja apinoilla. Coxsackie b -tartunnat ehkäissyt rokote esti diabeteksen puhkeamisen geneettisesti altistetuilla hiirillä. Myös apinoilla huomattiin vasta-aineiden selvää kasvua. Tämä oli merkittävä tulos, koska apinoiden immuunijärjestelmä on hyvin samankaltainen kuin ihmisillä. Se antaa viitettä siitä, että rokote saattaisi toimia myös ihmisillä. Taudinkuva muistuttaa poliota Vaikuttaisi siis siltä, että tyypin 1 diabetes muistuttaisi taudinkuvaltaan poliota. Se johtuu niin ikään enteroviruksesta. Poliovirus tuhoaa hermosoluja ja vammauttaa sairastuneen pysyvästi. Coxsackie b puolestaan siis tuhoaisi haiman saareke­solut. Myös polio on enterovirustauti. Poliota vastaan kehitetty toimiva ja turvallinen rokote antaa aihetta uskoa, että rokotteen kehitys onnistuu myös coxsackie b:tä vastaan. Tänä vuonna rokote on pääsemässä ensimmäisen vaiheen laajoihin testeihin ihmisillä. Yhteistyössä on mukana yhdysvaltalainen lääkeyritys Proventio Bio. Ensimmäisen vaiheen testit tehdään Suomessa. Tarkoitus on ensisijaisesti varmistaa rokotteen turvallisuus. Jos kaikki sujuu odotetusti, coxsackie b -rokote voisi olla käytettävissä muutamien vuosien päästä. Kuinka hyvän suojan ykkös­tyypin diabeteksesta vastaan se sitten antaisi? – Tämä on tietysti se iso kysymys. Tutkimustiedon perusteella rokote voisi estää merkittävän osan tapauksista, mutta tyypin 1 diabeteksen takana on luultavasti muitakin tekijöitä. Varmaa vastausta ei siis ole antaa, Hyöty kertoo. – Oikeastaan pääsemme vasta tutkimaan tätä sitten, kun meillä on toimiva rokote. Entä kakkostyypin diabetes? Parhaan suojan saamiseksi rokote tulisi antaa jo varhain, vauvaiässä. Jo sairastuneille siitä ei olisi apua. Vaikka yhteys olisi lopulta odotettua heikompi, olisi rokotteella muita hyötyjä. Coxsackie-infektiot liittyvät myös esimerkiksi pienten lasten aivokalvontulehduksiin. Tavoite olisi kuitenkin suojata myös tyypin 1 diabetekselta, jolle ei ole olemassa ehkäisevää eikä parantavaa hoitoa. Mutta entäpä läntisessä maailmassa kansantaudiksi kehittynyt kakkostyypin diabetes. Onko enteroviruksilla ehkä yhteys myös elintapasairaudeksi miellettyyn tautiin? – Aiheesta ei ole tutkimusta, joten siitä on mahdotonta sanoa mitään varmaa, Hyöty toppuuttelee. Luultavasti syy-yhteys ei ainakaan olisi yhtä selvä kuin tyypin 1 kohdalla. Esimerkiksi perimän rooli näyttäisi olevan tyypin kaksi diabeteksen kohdalla selvästi suurempi. – Enteroviruksilla voi olla oma osuutensa tai olla olematta. Tässä vaiheessa en siis menisi lupaamaan rokotteen hyödyistä tyypin 2 diabetekseen vielä mitään, Hyöty toteaa. Tyypin 1 diabetes johtuu haiman insuliinia erittävien saarekesolujen tuhoutumisesta. Syytä tuhoutumiselle ei tiedetä varmasti. Tyypin 1 diabetekseen sairastutaan yleensä alle 40-vuotiaina, minkä takia sairautta kutsutaan myös nuoruusiän diabetekseksi. Neljännes sairastuneista on alle 15-vuotiaita. Kaikkiaan tyypin 1 diabeetikkoja on Suomessa noin 50 000. Tyypin 1 diabetekselle ei ole parannuskeinoa. Tyyoin 1 diabeetikko tarvitsee jatkuvaa, elinikäistä insuliinihoitoa. Vastasairastuneista diabeetikkolapsista vain noin 10 prosentilla on lähisuvussaan joku diabetesta sairastava. Lähde: Diabetesliitto