Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Hallitus haikailee turbonapin perään – budjettiesityksessä on kuitenkin yllättäviä piirteitä talouden synkentyessä

Uusi hallitus on joutumassa lähiviikkoina tositoimiin, joissa mitataan ensimmäistä kertaa kunnolla sen uskottavuutta. Valtiovarainministeri Mika Lintilän (kesk.) tuore budjettiesitys on vielä melko yllätyksetön. Sisältö perustuu luonnollisesti hallitusohjelmaan. VM:n näkemys onkin alkupala varsinaisesta budjettiesityksestä, joka sorvataan hallituksen budjettiriihessä syyskuun puolivälissä. Pienenä yllätyksenä voi pitää sitä, että valtion pysyviä menoja halutaan lisätä heti aluksi miljardin euron edestä, kun koko hallituskaudelle näitä oli kaavailtu 1,2 miljardia euroa. Tekoa voi pitää uhkarohkeana etenkin, kun maailmantalous on synkkenemässä. Uudet menot on tarkoitus rahoittaa nostamalla työllisyysaste 75 prosenttiin. Koska tästä ei ole takeita, valtio joutunee ottamaan ensi vuonna lisää velkaa jopa yli kaksi miljardia euroa. Nollakorkojen aikaan tämä ei välttämättä kuulosta hurjalta, mutta Suomen velkamäärän ja huoltosuhteen huomioiden suunta on väärä. Hallituksen tavoite on saada talous tasapainoon vuonna 2023, ja tämä edellyttää noin 60 000 uuden työpaikan luomista. Hallituksella onkin vielä edessään kaikki tärkeimmät päätökset. Ministeri Lintilä kaipaili avuksi takavuosien formulatähti Keke Rosbergin auton turbonappia, jotta Suomeen saataisiin lisää investointeja. Ensialkuun napin etsintä sälytettiin valtiovarainministeriön kansliapäällikölle Martti Hetemäelle. Hallitus panee paljon painoa myös työllisyystyöryhmään, johon se on pyytänyt mukaan sekä työntekijät että työnantajat. Ideariiheltä toivottaisiin uusia avauksia. Onkin järkevää, että ideointia hajautetaan ja vastuuta jaetaan. Hallituksen rooli on kuitenkin ratkaiseva, jos ideat jäävät piippuun. Se on ensisijassa kuskin paikalla painelemassa turbonappeja. Rooleja on toki muillakin. Erityisen suuri paino on alkavilla työehtosopimusneuvotteluilla, joilla voidaan ratkaista monen nykyisen ja tulevan työpaikan kohtalo. Yksi syksyn tärkeimpiä kysymyksiä on niin ikään se, mihin hallitus aikoo suunnata tulevaisuusinvestointinsa, jotka rahoitetaan myymällä kahden-kolmen miljardin euron edestä valtionomaisuutta. Näillä rahoilla on oltava vain yksi päämäärä: uuden yritystoiminnan ja uusien työpaikkojen synnyttäminen tavalla tai toisella. Pysyviin menoihin niitä ei voi laittaa.