Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Koronavirus leviää nyt tartuntaryppäissä eri puolilla maata – Selvitimme, kuinka herkästi virukselle altistunut saa tartunnan, ylilääkäri vetoaa nyt erityisesti nuoriin

Kuinka usein koronavirukselle altistuminen johtaa tartuntaan? Kysymys herää, kun katsoo viime päivien altistumisryppäitä eri puolilla Suomea. Muutamassa tapauksessa todennäköisyys on ollut viiden prosentin luokkaa, mutta tarkkaa vastausta ei tiedetä. Se sen sijaan tiedetään, millaisissa olosuhteissa viruksen todennäköisimmin saa. – Jatkotartuntoja syntyy tyypillisesti tilanteissa, joissa ollaan pitkään tiiviissä kontaktissa, useimmiten perhepiirissä tai työpaikalla, toteaa epidemiologian professori Pekka Nuorti Tampereen yliopistosta. – Viime aikoina joukkoaltistumisten yhteydessä tulleet jatkotartunnat ovat liittyneet oppilaitoksiin, harrastuksiin ja baareihin. Tartunnan todennäköisyys riippuu siitä, miten läheisessä kontaktissa altistus tapahtuu. – Kontaktin läheisyys ja kesto vaikuttavat. Joissakin altistumistilanteissa tartunnan mahdollisuus on pieni, toisissa suuri, Nuorti kertoo. – Tiedämme kuitenkin sen, että suurin osa karanteeniin määrätyistä lähikontakteista ei sairastu. Vaihtelua on myös eri henkilöiden tartuttavuudessa. Tiiviit kontaktit lisäävät riskiä Kaikkiin tilanteisiin sopivaa yksiselitteistä tartuntariskiä on siis mahdotonta määritellä, mutta pitkät, tiiviit kontaktit lisäävät sitä. Tämä näkyy selkeästi myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin alueella. – Ihmiset olivat siirtäneet rippijuhliaan, hääjuhliaan ja ylioppilasjuhliaan elokuuhun asti. Oppilaitosten avautuessa alkoivat myös opiskelijariennot. Tämä näkyy nyt altistumisten määrissä, sanoo Husin epidemiologista yksikköä luotsaava apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen . Ruotsalaisen mukaan Husin alueella oli viime viikolla yhteensä 44 joukkoaltistusta eli tilannetta, jossa yli kymmenen ihmistä altistuu koronavirukselle yhtä aikaa. Niitä on ollut kouluissa, päiväkodeissa, baareissa, harrastuksissa, työpaikoilla ja yksityisissä juhlissa. Juhlissa on ollut jopa yli 350 altistunutta. Viimeksi kuluneiden neljän viikon aikana on ollut viikoittain yhteensä noin 1 500–2 000 altistunutta. Viime kevään kovimpina koronaviruksen leviämisen viikkoina altistuneita oli saman verran altistuneita kuin nyt, vaikka tautitapauksia oli yli viisinkertainen määrä. Ruotsalaisen mukaan suurista kokoontumisista kertoo se, että nyt 64 prosenttia altistuneista pystyy kertomaan, missä he altistuivat. Pari viikkoa sitten vain joka kolmas pystyi kertomaan, missä on altistunut. Viisi prosenttia sairastui Yhden konkreettisen vastauksen siihen, kuinka moni altistuneista sairastuu, antaa Kuhmo. Siellä suuri osa kaupungin toiminnoista pantiin elokuussa kiinni laajan koronavirustartuntaryppään vuoksi. Kainuun pandemiapäällikkö Olli-Pekka Koukkari sanoo, että altistuneista yli 200 ihmisestä noin viisi prosenttia sairastui virukseen. Kaikkia altistuneita ei testattu, mutta jos testattaisiin, joukosta saattaisi hänen mukaansa löytyä lisää oireettomia tapauksia. – Nämä olivat oireisia, positiiviseksi testaamalla todettuja, jotka oli määrätty karanteeniin. Pidän lukua verrattain korkeana, koska näiden lisäksi karanteenissa voi olla oireettomia ihmisiä, joille testi antaisi todennäköisesti positiivisen tuloksen, Koukkari sanoo. Sama lukema tulee Pirkanmaalta. – Viisi prosenttia karanteeniin asetetuista, joilla siis oli varmennettu altistus, sairastui kevään epidemia-aallon aikana, kertoo infektiolääkäri Janne Laine Tampereen yliopistollisesta sairaalasta (Tays). – Enimmäkseen tartunnat tapahtuivat perheenjäsenillä. Jos altistus tuli perheen ulkopuoliselta, sairastuneiden osuus oli yksi prosentti. Pirkanmaalla tutkittiin vastikään sitä, miten tartunnat keväällä levisivät. Ilmeni, että kolme neljäsosaa tartunnan saaneista ei aiheuttanut jatkotartuntaa kenellekään. – Pieni osa tartutti viruksen 1–4 ihmiselle, useimmiten samassa taloudessa asuvalle, Laine sanoo. – Viruksen leviämistapa näyttää liittyvän juuri joukkoaltistumisiin ja supertartuttamistilanteisiin. Hänen mukaansa tulos on yhtäpitävä maailmalta raportoitujen tutkimustietojen kanssa. Tutkimuksissa on arvioitu, että 10–20 prosenttia tartunnan saaneista saattaa aiheuttaa jopa 80 prosenttia jatkotartunnoista. Moni tartuttaa tietämättään Iso ongelma koronaviruksen leviämisen seurannassa on lievästi oireilevien tai oireettomien henkilöiden osuus tartunnassa. Pekka Nuorti kertoo tuoreesta katsauksesta, jonka mukaan noin 20 prosentilla tartunnan saaneista ei ole välttämättä kliinisiä oireita tai oireet eivät ole tyypillisiä koronavirukselle. – Hankala asia torjunnan kannalta on se, että tartuttavuus on suurimmillaan oireiden alun molemmin puolin. Tämä aiheuttaa sen, että henkilö saattaa tartuttaa tietämättään, Nuorti sanoo. Hänen mukaansa viime päivien tartuntaryppäissä eri puolilla maata on kyse todennäköisesti juuri tämän tyyppisistä tilanteista. Husin Eeva Ruotsalainen vetoaa nuoriin, sillä virustartunnat leviävät nyt juuri 10–29-vuotiaiden joukossa. – Riski on, että he levittävät viruksen ensin keski-ikäisiin vanhempiinsa, ja sen jälkeen virus leviää ikääntyneisiin. Tauti ei ole muuttunut lievemmäksi eikä sen vakavuus ole muuttunut miksikään. Jotta yhteiskuntaa ei tarvitse sulkea, kuten Espanjassa, on oikea aika vähentää sosiaalisia kontakteja, Ruotsalainen sanoo. – Nyt kehotan pitämään yksityiset tilaisuudet korkeintaan 20 hengen, mielellään kymmenen hengen tapaamisina. Kasvomaskeja on syytä käyttää ruuhkapaikoissa, liikennevälineissä, kaupoissa, ostoskeskuksissa ja ravintoloissa, Ruotsalainen sanoo. Tilanne yhä rauhallinen Terveysviranomaiset kertoivat torstaina, että epidemiatilanne on Suomessa yhä valtakunnallisesti rauhallinen, vaikka viikoittaiset tartuntamäärät ja ilmaantuvuus ovat kasvaneet. Positiivisten tulosten osuus koronatestatuista on nyt 0,3 prosenttia. Miten paljon se on? – Se on matala luku verrattuna moniin Euroopan maihin. Ranskassa esimerkiksi noin kolme prosenttia testeistä on positiivisia. Tämä kertoo siitä, että meillä virus ei ole levinnyt väestöön laajalle ainakaan niissä ryhmissä, jotka testeissä käyvät, Nuorti sanoo. – Suomessa ollaan nyt aivan erilaisessa tilanteessa epidemian torjunnan suhteen kuin keväällä. Testauskapasiteetti on eri luokkaa, ja paikallinen tartunnanjäljitys toimii tehokkaasti. Kevään kokemuksista on opittu paljon. Hänen mukaansa nyt havaitut ryvästymät kertovat siitä, miten virus leviää ja miten tärkeätä on tartuntaketjujen pysäyttäminen. Tänä syksynä Koronavilkku saattaa alkaa ilmoitella altistumisista ihmisten puhelimiin. Jos saa tiedon altistumisesta, miten lähellä tartunta on? – Siihen ei osata vielä vastata, se on ollut käytössä vasta niin vähän aikaa. Aktivointikoodin on saanut noin 70 ihmistä. Ei ole tietoa, mikä on tartunnan todennäköisyys altistumisviestin saaneilla. Henkilö ei myöskään saa tietoa, milloin ja missä hän on altistunut. Tämän selvittäminen vaatisi erillisen tutkimuksen, Nuorti sanoo. Nuortin ohje suojautumiselle sama kuin ennenkin eli hygienia, etäisyys ja maskit. Maailmalla viesti on tarkentunut ytimekkäämpään muotoon, jossa suojautuakseen kannattaa välttää kolmea C:tä (closed spaces, crowds ja close contacts eli suljettuja tiloja, väkijoukkoja ja lähikontakteja). – Etenkin sisätilat ovat tartunnan kannalta suurempi riski kuin ulkotilat. Suurten ihmisjoukkojen ja lähikontaktien välttäminen ovat suojautumisen ja tartuntariskin vähentämisen keinot, hän sanoo.