Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Parin minuutin suunnittelulla säästää vuodessa satasen, sillä pilaajabakteerit eivät osaa lukea pakkausten kylkeen painettua päivämäärää

Tein vuodenvaihteessa lupauksen, ettei keittiöstäni tule enää ruokahävikkiä. Tähän mennessä olen onnistunut tavoitteessa melko hyvin. Reilun kahdeksan kuukauden aikana olen joutunut heittämään pois noin kymmenen syömäkelvotonta elintarviketta, esimerkiksi juustoraastepussin homehtuneet jämät. Ruokahävikin vähentämisen ilmastovaikutukset eivät ole uusi juttu, mutta torstaina hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) julkaisema raportti vahvisti hävikin vähentämisen merkitystä taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Henkilökohtaisessa taistelussani ruokahävikkiä vastaan olen kokenut yhden asian ratkaisevaksi: ruokien ja kauppareissujen suunnittelun. Vie vain pari minuuttia kurkata jääkaappiin. Monet kylässä käyvät kaverini ihmettelevät, elänkö pelkällä valohoidolla, sillä jääkaappini on usein melkein tyhjä. Syy tyhjyyteen on se, että vältän kokkaamasta ruokia, joiden lopuille raaka-aineille en keksi käyttöä. Olen jo pitkään himoinnut tapenade-tahnaa. Siihen tulee ohjeen mukaan pari ruokalusikallista kapriksia. En kuitenkaan ole vielä keksinyt ruokaa, johon tunkisin loput purkkiin jäävät kaprikset. Tammikuusta alkaen jääkaappiini on toki kertynyt jonkin verran kiireessä tehtyjä ostoksia, joiden jokaiselle grammalle en ole vielä kaupassa keksinyt jatkojalostusideaa. Oliivipurkin jämät jääkaapin ylähyllyllä on ehkä perinteisin niistä. Purkin puolikkaan olen usein lopulta heittänyt focaccian tai pizzan päälle. Pizza on luultavasti yhden hengen talouteni kokatuin jääkaapin jämät -ateria. Se on siitä helppo, että päälle voi pistää melkein mitä tahansa. Ja kaapista usein löytyy jauhoa ja kuivahiivaa pizzapohjaan. En ole aiemminkaan juuri perustanut viimeisistä käyttöpäivistä tai parasta ennen -merkinnöistä. Pilaajabakteerit eivät osaa lukea pakkausten kylkeen painettua päivämäärää. Aion myös jatkossa luottaa haju- ja makuaisteihini ja tehdä vuoden vanhoista kaurahiutaleista puuroa aamuisin. Monet valittavat, etteivät jaksa syödä samaa ruokaa montaa päivää peräkkäin. En minäkään jaksa samaa pastaa lounaaksi, illalliseksi ja vielä seuraavana päivänä uudestaan. Laiskana ruuanlaittajana teen isoja satseja kerralla, mutta säilön niitä annoksittain. Pakastin on ollut paras ystäväni ja Martat suurin esikuvani koko alkuvuoden ajan. Hävikkiviikko-kampanjan mukaan Suomessa kotitaloudet heittävät vuosittain roskiin 120–160 miljoonaa kiloa ruokaa. Se on noin 20–25 kiloa henkilöä kohden vuodessa. Rahassa se tarkoittaa noin sataa roskakoriin heitettyä euroa vuosittain. En kuvittele peruuttavani ilmastonmuutosta kotikeittiössäni, mutta ainakin teen pieniä tekoja ja säästän sata euroa vuosittain. Kirjoittaja on Aamulehden uutistoimittaja.