Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Lukijalta: Media antaa kasvualustan lintuvihalle

Meitä pelotellaan pedoilla ja tautien tartuttajilla. Tänä vuonna tähtäimessä ovat olleet villisiat, valkoposkihanhet, naakat ja merimetsot. Merimetsojen ulosteiden kuolettamia hehtaareja kauhistellaan, vaikka mittakaava on toinen, kun on kyse ihmisen suorittamista avohakkuista. Median levittämä valkoposkihanhivihan värittämä informaatio antaa ymmärtää, että häiritseminen ja tappaminen on suotavaa. 25.7 Helsingin Sanomat uutisoi helsinkiläisen kaupunginvaltuutetun ehdottaneen valkoposkihanhien munien murskaamista pesään. Mainitsematta jäi, että valkoposkihanhi on rauhoitettu laji, jonka ohjeellinen korvausarvo valtiolle on 336 euroa. Valkoposkihanhen omatoiminen häiritseminen, pesän tuhoaminen tai tappaminen on luonnonsuojelurikos. Mediassa on uutisoitu Espoon kaupungin hakeneen lupaa ELY-keskukselta valkoposkihanhien häätämiseen koirien avulla puistoalueilta. Kun uutiset onnistuneista häätämisistä levisivät, moni ajatteli tekevänsä yhteisölle palveluksen häätämällä hanhia koirien avulla. 22.7. Helsingin Sanomissa uutisoitiin Helsingin Lauttasaaressa tapahtuneesta rikoksesta, jossa koiranulkoiluttaja antoi koiran raadella valkoposkihanhen poikasen kuoliaaksi. Heinäkuussa olemme saaneet lukea mediasta maakotkan ampumisesta pesään Lapissa, 23-vuotiaan harvinaisen selkälokin ajautuneen rantaan ammuttuna sekä MTK:n järjestämästä naakkajahdista, johon houkuteltiin osallistujia arvontojen ja palkintojen avulla. Media elää konfliktinnälästä. Tiettyjen lajien kohdalla rakennetaan kuvaa hankalista tai vaarallisista eläimistä, joiden metsästystä ja “poistamista” voidaan perustella lehtijuttujen synnyttämien mielikuvilla. Terveydensuojelu, vieraslajeihin liittyvä lainsäädäntö ja taloudelliset intressit kietoutuvat mediassa sekasotkuksi. Eläimiä torjutaan tautien levittämisen pelon takia, ominaisuuksien takia, ulosteen ja rahan takia. Monien ihmis–eläin-konfliktien juurisyy on eläintuotannossa ja -suhteessa. Susien nähdään aiheuttavan vahinkoja poronhoitajille ja lampureille. Merimetsojen väitetään verottavan kalansaaliita. Kyse on eläimiä hyödyntävän ihmiskuvan ja kesyttämättömien eläinten välisestä resurssinjaosta. Haitat eivät useinkaan kosketa suoraan itse ihmistä vaan hänen omaisuuttaan tai talouttaan. Mikäli ihminen puuttuisi vähemmän muiden lajien yksilöiden määrään ja ei omisi kaikkia elinympäristöjä käyttöönsä, suurin osa näistä ongelmista ratkeaisi itsestään. Tappamisen ja karkottamisen sijaan on toimeenpantava ratkaisuja. Luonnon- ja eläinsuojelujärjestöt ovat tarjonneet asiantuntemustaan näihin. Media pitäisi vastuuttaa käsittelemään vieraslajeja ja konfliktitilanteita asiantuntemuksella ja liennyttävällä otteella. Media luo väkivallaksi äityvää konkreettista vihaa. Median tulisi tarkastella kriittisesti panostaan ihmisten ja muiden eläinten välisten konfliktien paisutteluun ja ylläpitoon. Tiina Ollila on filosofian maisteri Porvoosta, Sanna Hagelberg on teologian ja uskonnontutkimuksen kandidaatti Vantaalta.