Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Tutkija valottaa Pekka Katajan murhayrityksen taustoja: ”Perussuomalaisilla ja äärioikeistolla on ollut paljon yhteyksiä Jyväskylässä”

Perussuomalaisten ja äärioikeistolaisten ryhmien välillä on joillakin Suomen paikkakunnilla runsaastikin yhteyksiä, toisilla paikkakunnilla ei niinkään, arvioi tutkija Tommi Kotonen Jyväskylän yliopistosta. Kotosen mukaan Jyväskylässä näitä yhteyksiä on ollut melko paljon, ja ne ovat johtaneet myös ristiriitoihin puolueen paikallisyhdistyksessä. –  En sanoisi, että Jyväskylän perussuomalaisissa on ollut äärioikeistolainen siipi ja muut. Kyse on paljon myös henkilösuhteista, Kotonen muotoilee. Kotosen tutkimusalaa ovat äärioikeisto ja muut poliittiset ääriliikkeet, poliittinen kielenkäyttö sekä poliittinen väkivalta. –  Perussuomalaisten radikaalimmalla siivellä on linkkejä Odinin sotureihin ja muihinkin äärijärjestöihin. Odinien kohdalla linkki oli aluksi aika monella, mutta myöhemminhän Odinien jäsenmäärä on mennyt alaspäin, selvittää Kotonen. Epäillyt ovat olleet tuttavia Kotosen tietämän mukaan perussuomalaisten Keski-Suomen vaalipäällikön Pekka Katajan murhan yrityksestä epäillyt miehet, kaupunginvaltuutettu Teemu Torssonen ja äärioikeistotoiminnastaan tunnettu Tero Ala-Tuuhonen , ovat sekä yhteistyökumppaneita että muutoinkin tuttavia. –  Ala-Tuuhonen on ollut jo vuonna 2016 paikallisten Odinien vetäjä. Paikalliset Odinit löysivät sielunkumppanin Torssosesta ja muun muassa jakoivat tämän esitteitä, kertoo Kotonen. Noin vuosi sitten Ala-Tuuhonen kertoi jättävänsä Odinin soturit ja keskittyvänsä Kansallismielisten liittouman asioihin. Kotosen mukaan hän on sen jälkeenkin satunnaisesti osallistunut Odinien tapahtumiin. Torssonen ei enää ole perussuomalaisten jäsen, vaan hänellä on oma yhden miehen valtuustoryhmänsä Jyväskylän kaupunginvaltuustossa. Kotosen mukaan ryhmän sihteeri kuuluu Kansallismielisten liittoumaan. "Kataja on ollut kaunan kohteena" Teemu Torssosen hylkääminen perussuomalaisten ehdokaslistalta viime eduskuntavaaleissa liittyy Kotosen mukaan puolueen laajempiin erimielisyyksiin Keski-Suomessa. Kärhämöinti johti lopulta siihen, että Jyväskylän perussuomalaiset -paikallisyhdistys erotettiin puolueesta ja sittemmin lakkautettiin. Nyt paikkakunnalla vaikuttaa Jyväskylän seudun perussuomalaiset, johon liittyi enemmistö lakkautetun paikallisyhdistyksen jäsenistä. –  Osin kyseessä on ollut asetelma Jyväskylä vastaan muu Keski-Suomi, selvittää Kotonen. Entinen Jyväskylän puolueyhdistys oli Kotosen mukaan vahvastikin tukemassa Torssosen ehdokkuutta. Monet muut maakunnan perussuomalaiset pitivät häntä soveltumattomana sekä äärioikeistoyhteyksien että henkilökohtaisen esiintymisen vuoksi. Erimielisyydet ovat Kotosen mukaan ehkä henkilöityneet erityisesti vaalipäällikkö Katajaan. –  Kyllähän juuri Kataja on ollut kaunan kohteena, sanoo Kotonen. Kotosen tietämän mukaan Pekka Kataja on kuulunut perussuomalaisissa entisen puheenjohtajan Timo Soinin tukijoihin, ja hänen poliittinen taustansa on jo puolueen edeltäjässä Suomen maaseudun puolueessa eli SMP:ssä. –  Kun Halla-aho valittiin perussuomalaisten puheenjohtajaksi, Kataja kauhistui, sanoo Kotonen. "Pikemminkin rauhoittumaan päin" Tommi Kotosen mukaan laajaa poliittisesti motivoitunutta väkivaltaa on Suomessa ollut lähinnä 1930-luvulla, kun Lapuan liike muilutti epämieluisina pitämiään henkilöitä itärajalle. Tällä vuosisadalla taas vuonna 2015 nähtiin useita vastaanottokeskuksiin kohdistuneita väkivaltaiskuja. –  Sen jälkeen on ollut pikemminkin rauhoittumaan päin. Myös Pohjoismaisen vastarintaliikkeen määrääminen toimintakieltoon on varmaan rauhoittanut tätä kenttää. Joissakin ryhmissä kyllä äänenpainot ovat radikalisoituneet, arvioi Kotonen. Kotosen mukaan Odinin soturien jäsenmäärä on vähentynyt viime vuosina. Eri äärioikeistojärjestöjen aktiivihenkilöt ovat tekemisissä keskenään, joskin Suomen Sisu vaikuttaa olevan melko erillään muista. Yleisesti ottaen suomalaisen äärioikeiston järjestökenttä on Kotosen mukaan hajanainen. –  Se voi olla myös mietitty strategia. Hajanainen kenttä voi toimia, vaikka järjestöjä lakkautettaisiinkin, pohtii Kotonen.