Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Tässä keskeiset poiminnat hallituksen budjetista: Jämsään tukipaketti, varhaiskasvatusmaksut alenevat, koronakuluihin ja kunnille iso potti

Hallitus kertoi keskiviikkona budjettineuvottelujen lopputuloksesta Valtioneuvoston linnassa. Vuoden 2021 talousarvioesitys on elvyttävä. Tässä budjetin pääkohdat kootusti. Kello 21.12: Budjettia on kommentoitu runsaasti. Muun muassa oppositiopuolueilta on tullut ankaraa kritiikkiä. Perussuomalaiset arvosteli hallituksen linjauksia järkyttäviksi talouden kannalta. Kokoomuksen Petteri Orpo (kok.) kuvasi tulosta pettymykseksi. Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa moittit, että hallitus unohti alan, kun toimijoiden ehdottamaan alan palveluiden arvonlisäveron alennukseen ei taivuttu. Myös energiaveropaketti keräsi sekä kiitoksia että moitteita. Esimerkiksi Suomen Luonnonsuojeluliitto piti turpeen verotuksen nostoa riittämättömänä ilmastotavoitteiden näkökulmasta. Bioenergiayhdistys ehätti vaatimaan siirtymätukia lieventämään veronkorotuksen vaikutuksia. Näin hallitus kertoi budjetista: Kello 17.36 Jämsään on osoitettu tukipaketti koostuu useasta eri osasta. Yksi osa on lupa jatkaa ympärivuorokautista päivystystä Jokilaakson sairaalassa. Marin sanoo, että toimia suunnitellaan yhdessä Jämsän kanssa Budjettiriihessä sovittiin, että Jämsän alkuvaiheen toimenpiteisiin varataan 250 000 euroa kansallisesta alueiden kehittämisen määrärahasta. Se on tarkoitettu yhteistyön ja kehittämistoimien suunnitteluun ja koordinointiin sekä tarvittavien selvitysten toteuttamiseen. Hallitus myös kohdentaa neljänteen lisätalousarvioon sisältyviä määrärahoja yhteensä noin 8,7 miljoonaa euroa maakunnan liiton ja ely-keskuksen päätöksin kohdennettavaksi Jämsän seudun koronaelpymistoimiin alueelliseen selviytymissuunnitelmaan perustuen. Neljänteen lisätalousarvioon sisältyvä Keski-Suomen ely-keskukselle kohdentuva yritysrahoituksen määräraha on yhteensä noin 5,6 milj. euroa. Määräraha on käytettävissä pk-yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettäviin avustuksiin. Tampere–Jyväskylä-radan parantamisen ensimmäiseen vaiheeseen annetaan 19 miljoonan euron kokonaisvaltuutus. Jämsä on rakennemuutoksen kourissa, koska metsäjätti UPM kertoi hiljattain suunnitelmistaan sulkea Jämsän Kaipolan paperitehdas vuoden loppuun mennessä.Jämsän kaupungin mukaan kokonaismenetys tulee olemaan yli 1200 työpaikkaa, kun huomioidaan tehtaan sulkemisen vaikutukset alihankkijoihin. Työpaikkojen vähenemän, verotulomenetysten ja ostovoiman vähenemisen myötä vaikutukset kaupungin talouteen ovat arviolta 25-30 miljoonaa euroa vuodessa, Jämsän kaupunginhallitus arvioi. Hallitukselta on luvassa tukea myös Naantaliin, jossa Neste on kaavaillut lopettavansa öljynjalostamon. Kello 17.10: Marin puolustaa lisävelanottoa elvyttämisellä ja sillä, että hallitus ei omilla toimillaan pahenna tilannetta. Hänen mukaansa julkisen talouden sopeuttamisen aika on myöhemmin, paremmassa suhdannetilanteessa. Saarikko perustelee tehtyjä päätöksiä arvovalinnalla. Lisäksi jo etukäteen koronaviruspandemian aiheuttamiin lisäkustannuksiin. Hänen mukaansa valtaosa lisämenoista ovat väliaikaisa, eikä pysyviä. Kello 17.07: Saarikko kertoo, että nyt tehtyjen toimien tavoite on saada yli 30 000 uutta työllistä. Pidemmän aikavälin tavoite on 80 000 uutta työllistä. Kello 16.48: Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) alleviivaa talouden ja epidemian hoidon yhteyttä. Vanhasen mukaan Suomi on parhaiden joukossa asian hoitamisessa. Ensimmäisen puolen vuoden aikana talouden pudotus on ollut suuri, mutta Vanhasen mukaan pienempi kuin verrokkimaissa. Riski on viennin hiipuminen ja epidemian vahvistuminen maailmalla. Budjetti on 10,8 miljardia euroa alijäämäinen. Budjettiesityksen menot ovat 64,2 miljardia ja tulot 53,4 miljardia. Sähköveron alentaminen vähentää verotuloja 245 miljardia euroja. Päästökauppakompensaation tilalle valmistellaan uusi teollisuuden sähköistymisen tuki. Ansiotuloverotus pysyy lähes ennallaan. Alv:n alaraja nousee 15 000 euroon. Tupakka ja alkoholiveroa korotetaan, yhteensä 100 miljoonaa euroa. Alijäämä kasvoi alkuperäisestä valtiovarainministeriön esityksestä 3,8 miljardia. Siihen vaikuttavat alentuneet tuloarviot, yhteisöverojen jako-osuuden ja arpajaisvero. Menojen osuus on 2,6 miljardia euroa, joista kertaluontoisia menoja on 2,2 miljardia euroa. Pysyvien menojen kasvu on 40 miljoonaa euroa. Vanhanen sanoo olevansa luottavainen siihen, että Suomi selviää sekä koronakriisistä ja rakenteellisista ongelmista. Kello 16.39: Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) sanoo, että hallitus sitoutuu edesauttamaan vientiteollisuuden uudistumista, kasvua ja kilpailukykyä hyödyntäen EU:n elpymisvälinettä. Väylämaksujen puolittamista jatketaan. Hallitus osoittaa tukea alueille, joita on kohdannut nopea rakennemuutos. Henriksson mainitsi alueina Jämsän ja Naantalin. Jo Saarikon mainitseman tukipaketin lisäksi Jämsän seudun elinkeinoelämän edellytyksiä tuetaan parantamalla Tampere-Jyväskylä rataa. Kello 16.35: Opetusministeri Li Andersson (vas.) kertoo, että kunnille on päätetty mittavasta lisätuesta. Kuntien valtionosuuksiin annetaan kertaluontoisesti 300 miljoonaa euroa. Yhteisöverojako-osuuden muutoksen vaikutus on 550 miljoonaa euroa. Koronaviruspandemia on kasvattanut hoitovelkaa, ja esimerkiksi leikkausjonot ovat pidentyneet. Hoitovelan purkuun osoitetaan 450 miljoonaa euroa kolmen vuoden aikana. Koronaviruksesta syntyneiden välittömien kustannusten kattamiseen varataan rahaa. Testaukseen satsataan 1,4 miljardia euroa. Tavoite on pitää yhteiskunta mahdollisimman avoimena. Hallitus sitoutuu kattamaan koronaan liittyvät menot täysimääräisesti. Testausteknologiaan lisätään 30 miljoonaa euroa ja saman verran sijoitetaan rajanylityspaikkojen terveysturvallisuuden kehittämiseen. Sairaanhoitopiireille kohdennetaan 200 miljoonaa euroa epidemiasta syntyvien välittömien kulujen kattamiseen. Myös rokotteen kulut katetaan kokonaan. Kello 16.28: Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) kertoo, että turpeen verotus kiristyy 2,7 eurolla megawattituntia kohden. Myös lämmityspolttoaineiden verotus kiristyy. Teollisuuden sähkövero alennetaan minimiin jo ensi vuonna. Työsuhdeautoina käytettyjen täyssähköautojen verotus kevenee ja työsuhdepolkupyörästä tulee verovapaa etu. Poliisin määrärahoja korotetaan. maatalouden päästöjä vähentäviin investointeihin kohdennetaan vähintään 20 miljoonaa euroa. Kello 16.24: Pääministeri Sanna Marin (sd.) luonnehtii budjettia elvyttäväksi. Tiede - ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) kertoo työllistämistoimista, että Jämsään on tulossa tukipaketti. Oppivelvollisuutta laajennetaan niin, että jokaiselle taataan toisen asteen koulutus. Työnhakuun tulee velvoitteita, mutta työvoimapalveluita luvataan parantaa. Tähän satsataan 70 miljoonaa euroa. Varhaiskasvatusmaksut alenevat ja merkittävä määrä perheitä nousee maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin. Siihen osoitetaan 70 miljoonaa euroa. Hallitus antaa työmarkkinaosapuolille toimeksiannon, jonka tavoite on nostaa yli 55-vuoden työllisyyttä. Aikaa on marraskuuhun saakka, jos ratkaisua ei saavuteta, hallitus tekee päätöksiä itse. Saarikko kommentoi Veikkausvoittovaroihin syntynyt aukko täytetään kokonaan. Järjestöt saavat täyden kompensaation. – Täysimääräinen kompensaatio ei ole tulevina vuosina mahdollista, Saarikko sanoo. Sen vuoksi käynnistetään arpajaislain uudistus. Kello 12.36: Hallituksen budjettineuvottelujen loppuinfo pidetään tänään kello 16 valtioneuvoston linnassa. Valtioneuvostosta kerrotaan, että paikalla ovat hallituspuolueiden viisi puheenjohtajaa ja valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) Kello 10.08: Pääministeri Sanna Marin (sd.) ennakoi, että hallitus saisi tänään budjettineuvottelunsa valmiiksi puoleenpäivään mennessä. Hallitus on parhaillaan koolla Säätytalossa viimeistelläkseen neuvottelut ensi vuoden budjetista ja muun muassa työllisyystoimista. Tiedotustilaisuutta suunnitellaan Marinin mukaan iltapäivälle. Kello 9.38: Marin ja Saarikko pitivät turpeen veroratkaisua kompromissina. Marinin edistää hallitusohjelman tavoitetta puolittaa turpeen energiakäyttö vuoteen 2030. Saarikon mukaan ratkaisu välttää teollisuuden edellytyksien heikentämistä mutta samalla edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa. – Se on sopu. Hallitusohjelmassa on sitouduttu 100 miljoonan euron lämmityspolttoaineen nostoon. Kaikki polttoaineet nousevat samassa suhteessa. Esimerkiksi kivihiilen vero on edelleen viisinkertainen turpeeseen verrattuna, sanoi elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.). Kello 9.35: Marinin kanssa Säätytalolle saapunut keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sanoi, että hallitus on sitoutunut 30 000 uuden työpaikan työmarkkinapäätöksiin. – Se yksi ei riitä, mutta tästä työ jatkuu. Saarikko muistutti, että Suomi on yhä keskellä koronakriisiä. Nyt huolehditaan siitä, että suomalaisten terveysturvallisuus säilyy ja talous pysyy auki. Kello 9.34: Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan muun muassa kuntien talous, energiaverotus, järjestöjen rahoitus ja työllisyystoimet on ratkaistu. Marin kertoi keskiviikkoaamuna medialle, että neuvotteluissa päätetään muun muassa EU:n elvytysrahojen kohdentamisesta Suomeen. Tarkoitus on investoida muun muassa hiilineutraaleihin ratkaisuihin. Kello 9.22: Koronaviruspandemian hoito ei ole rahasta kiinni, vakuutti valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) saapuessaan budjettiriiheen aamulla. Vanhasen mukaan pelkästään koronavirustestaamiseen on budjetissa varattu 1,4 miljardia euroa ensi vuonna ja luku on laskettu 30  000 päivittäisen testauksen mukaan. Vanhanen tosin lisäsi toivovansa, että koko summaa ei tarvitsisi käyttää. Luku sisältää matkailun edistämisen vuoksi tehtävät koronavirustestit. Hallitus on ratkonut ongelmia lisäämällä velanottoa. Valtiovarainministeri Vanhasen mukaan ensi vuoden budjetin alijäämä on 10,7 miljardia euroa. Kaikki koronaan liittyvät menot on nyt kirjattu budjettiin, esimerkiksi testaukseen on varattu 1,5 miljardia euroa. Veikkauksen aukko täytetään Lännen Medialle vahvistettujen tietojen hallitus on päässyt sopuun Veikkauksen tuottojen aleneman korvaamisesta käytännössä täysimääräisesti edunsaajille ensi vuonna. Rahapelien tuoton on arvioitu putoavan ensi vuonna noin 300 miljoonaa euroa. Tuoton putoamisen syynä on rahapelikoneiden vähentäminen kaupoista pelihaittojen torjumiseksi sekä pelikoneiden sulkeminen koronaviruksen takia. Tuotot ovat olleet vuosittain yli miljardi euroa ja ne on jaettu sadoille yleishyödyllisille toimijoille. Avustusten jaosta päättävät maa- ja metsätalousministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Eniten eli yli 500 miljoonaa euroa on jakanut opetus- ja kulttuuriministeriö. Avustusten saajille rahapelien tuotoista saatavat avustukset ovat elintärkeitä. Avustusten saajiin kuuluu sellaisia tunnettuja yleishyödyllisiä toimijoita kuin Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Pelastakaa Lapset, Luonto-liitto, Suomen Partiolaiset, Ensi- ja turvakotien liitto, Suomen Punainen Risti, Suomen Mielenterveysseura, lukuisat jää- ja palloiluhallit, urheilukentät ja lähiliikuntapaikat sekä monet kulttuurin ja taiteen järjestöt. Keskustan uusi puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeriksi palannut Annika Saarikko lupasi jo elokuussa nimityksensä yhteydessä, että rahapelituottojen lovi tilkitään tavalla tai toisella. Tuottojen korvaaminen täysimääräisesti kasvattaa budjetin alijäämää. Valtiovarainministeri Matti Vanhanen varoitti jo maanantaina, että budjetin pohjaesityksen seitsemän miljardin euron alijäämä kasvaa merkittävästi. Näin käy, kun esityksestä puuttuvat kuntien tukipaketti ja veikkausvoittovarojen tuottojen alenemisen korvaaminen edunsaajille. Lisäksi koronarokotteesta ja testauksesta aiheutuvat kulut aiotaan kirjata ensi vuoden budjettiin. Turpeen verokohtelu hiertää Energiaverouudistuksesta valtiovarainministeriön budjettiesityksessä on pohjalla lämmityspolttoaineiden veronkorotus 100 miljoonalla eurolla, mutta kiistaa on ollut korotuksen kohdentamisesta eri polttoaineisiin. Etenkin turpeen verokohtelu on hiertänyt keskustan ja vihreiden välejä. Vihreiden mukaan veron pääkorotuskohteina pitäisi olla turve ja polttoöljy. Helsingin Sanomien mukaan esillä on ollut ehdotus, että turpeen verotus nousisi aluksi kolmesta eurosta megawattitunnilta kuuteen euroon. Hallitusohjelman mukaan turpeen energiakäyttö pitäisi vähintään puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Turpeen käyttöön energialähteenä vaikuttaa verotuksen lisäksi päästöoikeuksien hinta, joka on nousussa. Helsingin Sanomien mukaan hallituksessa kaavaillaan ratkaisuksi niin sanottua lattiahintamekanismia. Siinä turpeen verotus nousisi, jos päästöoikeuksien hinta ei nousisi riittävästi turpeen käytön vähentämiseksi. Malli vaatisi kuitenkin paljon jatkotyöstämistä. Lattiahintamekanismia kävi neuvottelijoille selvittämässä ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen . Vihreät ovat suhtautuneet siihen hieman epäillen. Hallitus sopi jo aiemmin, että teollisuuden sähkövero lasketaan minimiin. Se aiotaan HS :n mukaan tehdä toteuttaa heti ensi vuoden alusta mutta teollisuuden energiaveron hyvitysjärjestelmän poistumiselle on tiettävästi tulossa lisäaika. Valtiovarainministeriön työryhmä esitti tiistaina molempien toteuttamista asteittain useamman vuoden aikana. Hallituksessa on käsitelty myös päästökauppakompensaatiota, jolla osalle teollisuutta korvataan päästökaupan aiheuttama lisäkustannus sähkön hinnassa. Vihreät ovat vaatineet kompensaatiosta luopumista sen jälkeen, kun nykyinen päästökauppakausi loppuu ensi vuoden jälkeen. Etenkin keskusta on ollut vastaan. Ratkaisua on haettu EU:n elvytyspaketista saatavissa olevista varoista, joista 30 prosenttia pitää käyttää ilmastotoimiin. Työllisyydessä edetty Työllisyysasioissa keinot alkavat olla näkyvissä 30 000 lisätyöllisen saavuttamiseksi. Eläkeputkeen tehtävät muutokset aiotaan siirtää vielä työmarkkinajärjestöjen neuvoteltavaksi tietyillä reunaehdoilla. Jos sieltä ei ratkaisua löydy, hallitus tekee päätökset itsenäisesti. Työttömille on tulossa aktiivisen työnhaun malli, jossa heidät velvoitetaan hakemaan tietty määrä työpaikkoja kuukaudessa. Malli muistuttaa Juha Sipilän (kesk.) hallituksen suunnittelemaa aktiivimalli kakkosta. Ratkaisu on vaikea vasemmistoliitolle, joka Sipilän hallituksen aikana vaati sen hautaamista. Työllisyyspakettiin kuuluu, että työttömien palveluja TE-toimistoissa lisätään ja karensseja aiotaan lieventää. Oikaisu kello 17.17: Korjattu kuntien valtionosuussumma 300 miljoonaan euroon. jutussa luki ensin, että summa on 300 000 miljoonaa euroa.