Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Palveluja ajetaan alas, mutta pieni kylä Kangasalla ryhtyi vastarintaan – pääsi mukaan harvinaiseen joukkoon ainoana Suomesta

Tervetuloa Raudanmaalle, toivottaa kyltti Kangasalan lakkautetun Kautialan koulun ovella. Edellispäivänä koululla on pidetty kyläkokous ja pohdittu kylästrategiaa, koulukiinteistön tulevaisuutta ja monipalvelukeskushanketta. Paikalla on ollut noin 40 henkeä ja etäyhteyden päässä noin 15. Tänään koululla kokoontuu lastenkerho. Vuodenvaihteessa kyläläiset aikovat ostaa entisen koulun ja luoda siitä monipalvelukeskuksen. He suunnittelevat parhaillaan, mitä koululla voisi olla tarjolla. Ideoita on muun muassa kuntosalista, etätyöpisteestä, leivonnaisten ja muiden tuotteiden myynnistä, hieronta- ja kampaamopalveluista, eläinavusteisesta kuntoutuksesta ja harrastusvälineiden lainauksesta. Siellä voisi toimia kahvila tai lounasravintola, ja kokoontua harrastuspiirit. Tällä tietoa koulun lunastushinta on 11 000 euroa ja käyttökulut noin 20 000 vuodessa. – Koululla on oltava paljon käyttöä, jotta kiinteistön kulut tulevat vuokratuloilla ja muilla maksuilla katetuiksi, sanoo Raudanmaan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Jussi Tanila . Kangasalan kaupunki vuokraakin entisiä koulukiinteistöjään kylille, mutta Raudanmaan kylä ei ole tästä innostunut, koska ison koulurakennuksen korjaaminen ja ylläpito on kallista ja vuokra-ajan päätyttyä kiinteistö palaa kaupungille. ”Maalla seinät eivät kaadu päälle” Jussi Tanila ja Raudanmaan maatiaisnaisten puheenjohtaja Pirkko Syrjäläinen uskovat monipalvelukeskukselle olevan nyt aiempaa enemmän tilausta, koska koronaepidemia on vakiinnuttanut etätyön ja lisännyt kiinnostusta ja mahdollisuuksia maalle muuttoon. – Maalla seinät eivät koronarajoituksienkaan aikana kaadu päälle. Etätyö ja digiajan työkalut antavat mahdollisuuden miettiä, missä haluaa elämänsä viettää, Tanila sanoo. Hän kertoo työmatkaansa Raudanmaalta Tampereelle kuluvan saman puoli tuntia kuin monilla kuluu kaupungin sisällä. Syrjäläinen muistaa, että etätyö herätti aiemmin työpaikoilla kysymyksiä ja epäilyksiä. – Nyt työnteko on muuttunut, ja ihmisillä on tarve tilaan, rauhaan ja luontoon. Miksi ihmeessä kaikki enää ajaisivat kokoukseen yhteen paikkaan? Jotta monipaikkaisuus olisi aidosti mahdollista, siihen tarvitaan ennen muuta tehokas, toimiva nettiyhteys. Kun sähköyhtiö Elenia kaivoi Raudanmaalla tienvarret auki sähköjen maakaapelointia varten, kyläläisten perustama osuuskunta upotti kaivantoon samalla valokuitukaapelin. – Edelliset sukupolvet ovat saaneet tänne sähköt ja puhelinlinjat, joten pitihän meidän saada valokuitu aikaan, Tanila sanoo. Raudanmaan kylä on yhtenä seitsemästätoista eurooppalaisesta kylästä mukana EU-hankkeessa, jossa on tarkoitus luoda ja jakaa hyviä keinoja kylien elävöittämiseksi. – Mukaan valittiin kyliä, joissa on osaamista kehittää ideoita, jakaa niitä muille ja soveltaa muissa kylissä syntyviä ideoita itselleen. Juuri viime viikolla saimme tietoa belgialaisesta kotieläinpihakonseptista. Tarkoituksemme on nostaa muissakin suomalaiskylissä syntyviä hyviä ideoita esiin, kertoo Raudanmaan kyläyhdistyksen aktiivi Katri Lindberg . ”Kaupungilta ei tule tukea” Raudanmaan kyläläiset uurastavat kylän eteen, mutta kyläaktiivit Pirkko Syrjäläinen, Jussi Tanila ja Katri Lindberg kokevat, että Kangasalan kaupungilta ei juuri tule tukea. – Käytännön tekoja on nähty hyvin vähän, Tanila sanoo. Lindberg kuvailee Raudanmaata Pirkanmaan Asterix-kyläksi, jota Älykäs kylä -kilvan finaalipaikasta päätellen arvostetaan muualla, mutta väheksytään kotikunnassaan. – Kunnat tekevät strategioita, joissa yhtenä tavoitteena on elävä maaseutu. Käytännössä ne kuitenkin vain ajavat palveluja alas ja sitten hiukan syyllistäen sanovat, että ei maalla asuminen kiinnosta, hän sanoo. –Palvelut pitää taata koko kunnan alueelle. Kangasalan pinta-alasta suurin osa on maaseutua, joten on hulluutta, jos sitä ei hyödynnetä. Satoja vapaa-ajan asuntoja vakituisiksi Kangasalan kaupunginjohtaja Oskari Auvinen katsoo, että Kangasala tekee paljon maaseutunsa eteen. – Elävä maaseutu on nostettu kaupungin strategiassa yhdeksi päätavoitteeksi ja näkyy käytännössä muun muassa siinä, että Kangasalan maaseutualueille parhaillaan laadittava osayleiskaava mahdollistaa satojen vapaa-ajan asuntojen muuttamisen vakinaisiksi asunnoiksi. Auvinen kertoo, että Kangasalan Kuhmalahden ja Sahalahden tonttien alennuskampanjan tuloksena Kuhmalahdelta juuri varattiin kolme tonttia. Kangasala valmistelee parhaillaan myös maaseutuohjelmaa. – Meillä on myös hyvä malli, jolla lakkautettuja kyläkouluja luovutetaan vain vakuutusmaksua vastaavalla summalla kylille vuokralle, kunhan ne pitävät kiinteistöä yllä. Esimerkiksi Kuohenmaan kyläkoululla on nyt satoja tapahtumia vuodessa.