Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

EU:n "Green Deal" vaikuttaa koko maailman ilmastotoimiin, mutta vastarinta on varmaa – Ilmasto-ohjelman yksityiskohdat tulevat julki tiistaina

Marraskuussa EU-komission puheenjohtajaksi nouseva Ursula von der Leyen yllätti kesällä monet kunnianhimoisella ilmastopaketilla. Von der Leyen puhui viherelvytyksestä, Euroopan Green Dealista. Tavoitteena on, että vuonna 2050 EU on ilmastoneutraali: kasvihuonekaasujen päästöjä vähennetään, ja jos kaasuja edelleen pääsee jossain ilmaan, ne sidotaan ilmakehästä muualla. Vuoteen 2030 mennessä kaasupäästöjä pitäisi vähentää 55 prosentilla. Vor der Leyen lupasi Green Deal -ohjelman sadan päivän sisällä siitä, kun hänen komissionsa aloittaa työnsä. Huomenna tiistai-illalla komissaariehdokas Frans Timmermans kertonee aikeista europarlamentille. Von der Leyen antoi Timmermansille Green Dealin hoitamisen uuden komission tärkeimpänä tehtävänä sen jälkeen, kun von der Leyen valittiin Timmermansin sijasta komission johtajaksi. Timmermansin kykyjä ei epäillä. Hän on pitkän linjan kokenut poliitikko, jota ei ole aiemminkaan laitettu helpoimpiin paikkoihin. Edellisessä komissiossa hänelle kuului Itä-Euroopan maiden kovistelu oikeusvaltioasioissa. Kiitoksena siitä Unkari esti kovapintaisen hollantilaisen nousun uuden komission johtajaksi. Von der Leyenin koetinkivi – Haluan, että Euroopan Green Dealista tulee Euroopan tunnusmerkki, von der Leyen sanoi kesällä. Itse asiassa von der Leyenillä ei ollut vaihtoehtoja hankkeen nostamisessa komission tärkeimmäksi. Käytännössä von der Leyenin onnistuminen arvioidaan sen mukaan, miten Green Deal onnistuu. Tässä asiassa EU on merkittävä toimija. Jos yksittäinen jäsenmaa – Suomi tai vaikka unionin suurin päästöjen aiheuttaja Saksa – rajoittaa yksin päästöjään, se ei koko maailman lämpenemiseen paljoa vaikuta. Jos taas koko EU toimii yhdessä, se vaikuttaa selvästi ilmaston lämpenemiseen. Kyse ei ole ainoastaan EU:n omista päästöistä. Kesällä von der Leyen ilmoitti, että Green Dealiin kuuluvat myös päästötullit muualla saastuttavasti tehdyille tuotteille. Kun Kiinassa tai Yhdysvalloissa rakennetaan uusia terästehtaita, sijoittavat joutuvat ottamaan huomioon, että tehtaaseen valittu teknologia ei estä teräksen vientiä maailmanmarkkinoilla keskeiseen Eurooppaan. Vastarinta on varmaa Tehtävä on vaikea. Puola, Unkari, Tshekki ja Viro estivät kesällä sen, että ilmastoneutraalisuudesta olisi tullut EU:n virallinen tavoite. Nämä maat tulee suostutella hyväksymään tavoite. Tähän pyritään todennäköisesti lupaamalla maille isot tuet, erityisesti suurten hiilikaivosten Puolalle. Von der Leyen aikoo esittää päästökauppajärjestelmän laajentamista merenkulkuun ja lentoyhtiöille jaettujen ilmaisten päästöoikeuksin vähentämistä. Järjestelmää laajennetaan myös tieliikenteeseen ja rakennusalalle. Vastarintaa tulee varmasti. Esimerkiksi Suomen vientiteollisuus noussee vastustamaan laivarahdin kallistumista. Ranskassa polttoaineverojen korotus toi jo keltaliivit kaduille. Päästötullit voivat johtaa kierteeseen Paljon energiaa kuluttavien teollisuudenalojen päästöjen rajoittaminen edellyttää suurten ympäristöystävällisten investointien lisäksi päästötulleja. Päästötulleista voi tulla hankalin kohta. Esimerkiksi terästeollisuus kuluttaa paljon saastuttavaa hiiltä, mutta se kokeilee parhaillaan tämän korvaamista vedyllä. Jos tulevaisuuden kalliimpaa eurooppalaista vetyterästä suojellaan halvalta kiinalaiselta hiiliteräkseltä tulleilla, voidaan joutua kierteeseen. Juuri nyt maailmantalous sakkaa, koska Yhdysvallat ja Kiina nokittelevat toisiaan muilla tulleilla. Päästökauppajärjestelmä laajenee merenkulkuun, tieliikenteeseen ja rakennusalalle. Järjestelmä tiukentuu lentoliikenteessä. Käyttöön päästötullit Maailman kauppajärjestön WTO:n sääntöjen puitteissa. Päästötullijärjestelmä aloitetaan muutamasta valitusta alasta, ja sitä laajennetaan asteittain. Teollisuutta ohjataan ottamaan käyttöön uusia teknologioita, jotka vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä. Siirtymän eniten koettelemia ihmisiä ja alueita tuetaan uudesta oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta. Suuria investointeja huippututkimukseen ja innovaatioihin. Ilmastotavoitteisiin liittyvien menojen osuus 30 prosenttiin EU:n kaikista menoista seuraavassa pitkän aikavälin talousarviossa. Euroopan investointipankin osia muutetaan Euroopan ilmastopankiksi. EU:n pyrkimyksenä korottaa neuvotteluissa muiden suurten päästöjen aiheuttajien vähennystavoitteita vuoteen 2021 mennessä.