Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Murhapaikalta Tampereen Vasaratieltä tulleen avunpyynnön kulku poliisipartiolle kesti 21 minuuttia – Tehtävä jäi odottamaan vapautuvaa partiota 10 minuutiksi

Miksi poliisilta kesti 53 minuuttia hätäkeskuspuhelusta ennen kuin se saapui murhapaikalle Tampereen Vasaratielle viime tammikuun 28. päivän aamuna? Sisä-Suomen poliisin valvonta- ja hälytystoimintasektoria johtava ylikomisario Harri Nojonen on nyt selvittänyt asiaa sekä uhrin omaisten että Aamulehden pyynnöstä. Poliisi on selvittänyt asiaa itsenäisesti jo aiemmin. Nojonen kertoo, että Vasaratien hälytystehtävä on välitetty poliisille B-luokan tehtävänä eikä kiireellisimpänä A-luokan tehtävänä. – Niillä tiedoilla, joita hätäkeskuspäivystäjän soittajille tekemät kysymykset ja vastaanottamat tiedot ovat tuottaneet, Erica-hätäkeskustietojärjestelmä on tehnyt B-luokan riskinarvion. Analyysi ei ole tuottanut sellaista tasoa, että tehtävään olisi lähdetty kiireellisenä. Nojonen kertoo, että B-luokan kiireellisyyden vuoksi poliisipartio on ajanut paikalle normaalin liikennevirran mukana eikä hälytysajona. – Tietenkin näin jälkikäteen voi sanoa, että jos olisi ollut parempi käsitys tilanteesta, sinne olisi menty kiireellisenä hälytystehtävänä. Hätäkeskukseen soittanut naapuri sanoi poliisikuulustelussa, että oli kertonut hätäpuhelussa pihalla olevan paljon verta, ja että siellä makaa ihminen. Toinen soittaja muisteli poliisikuulustelussa vaimonsa sanoneen hätäkeskukseen, että kyse on todennäköisesti puukotuksesta. Esitutkintapöytäkirjan mukaan hätäkeskuksesta ilmoitettiin poliisille, että kyse on potkimisesta ja hakkaamisesta. Tehtävä odotti vapaata partiota Vasaratieltä soitettiin ensimmäinen hätäpuhelu hätäkeskukseen kello 7.13. Esitutkintapöytäkirjan mukaan tehtävä on toimitettu poliisille kello 7.18, mutta Nojonen sanoo, että asia on vielä tuolloin ollut hätäkeskuksen käsittelyssä. Hänen mukaansa tehtävä on laitettu poliisille kello 7.24 eli 11 minuuttia ensimmäisestä hätäpuhelusta. B-luokan tehtävänä se on jäänyt odottamaan vapautuvaa poliisipartiota. – A-luokan tehtävänä se olisi mennyt kaiken muun ohi, Nojonen sanoo. Poliisipartio on saanut tehtävän hätäkeskukselta puheviestinä aamulla kello 7.34 ja lähtenyt paikalle. Tällöin ensimmäisestä hätäpuhelusta oli kulunut 21 minuuttia ja tehtävä oli odottanut vapautuvaa partiota 10 minuuttia. Poliisipartio lähti liikkeelle Tampereen pääpoliisiasemalta Sorinkadulta. Partio oli perillä kello 8.06. Google Mapsin mukaan Sorinkadulta kestää ajaa Vasaratielle 11 minuuttia. Partio oli liikkeellä aamun työmatkaliikenteen aikaan. Olisiko uhri voitu pelastaa? Kun poliisipartio meni paikalle, se löysi Vasaratiellä sijaitsen luhtitalon asunnon eteisestä kuolleen miehen, jossa oli teräaseen aiheuttamia vammoja. Hälytystehtävässä syntynyt viive herättää kysymyksen, olisiko uhri voitu pelastaa, jos paikalle olisi menty aiemmin. Sisä-Suomen poliisin valvonta- ja hälytystoimintasektoria johtava Harri Nojonen ei ole osallistunut jutun tutkintaan eikä siksi tunne asian yksityiskohtia, mutta sanoo keskusteluissa tutkinnan kanssa tulleensa siihen käsitykseen, että viiveellä ei ollut merkitystä uhrin pelastumisen kannalta. – Mutta olisiko tekijän tavoittamiseen ollut paremmat edellytykset, sitä en tiedä. ”Virheen mahdollisuus on olemassa” Erica-hätäkeskustietojärjestelmä on hätäkeskuksen ylläpitämä järjestelmä. Hätäkeskuslaitoksen verkkosivuilla kerrotaan, että tehtävälle syntyy tietty vaste, kun hätäkeskuspäivystäjä tekee hänen ja hätäpuhelun soittajan välisestä vuorovaikutuksesta riskinarvion. Riskinarvion työkaluna on Erican riskianalyysi. Nojonen toteaa, että erehtymisen ja väärinymmärryksen mahdollisuus on silti aina olemassa. – Poliisilla on Tampereen alueella arkena toistasataa tehtävää ja viikonloppuna parisataa. Määrät ovat valtavia ja virheen mahdollisuus on olemassa. Käymme niitä tarvittaessa hätäkeskuksen kanssa yhdessä läpi. Nojosen mukaan poliisi on jo pian tapauksen jälkeen noteerannut viiveen tehtävään lähdössä. Hän sanoo poliisin silloin tehneen asiasta selvityksen hätäkeskuksen kanssa, ja käy nyt asiaa uudelleen läpi, koska se nousi esiin murhan oikeuskäsittelyssä ja esitutkintapöytäkirjassa, ja herätti kysymyksiä. – Tämä ei ole kiemurtelukysymys, vaan viranomaisen pitää vastata tähän. Mutta onhan se tammikuinen aamu Vasaratiellä toki ollut sekava tilanne. Nojosella ei ole kertoa tarkkoja lukuja, kuinka usein poliisi ja hätäkeskus joutuvat käymään virheitä ja epäselviä tehtävänantoja läpi, mutta sanoo, että niitä tulee ajoittain. – Varmaan muutama kuukaudessa, mutta en muista, että vastaavanlaista olisi ollut kuin Vasaratien tapaus. Hätäkeskuksen tiedoissa on ristiriita Porin hätäkeskuksen päällikön Helena Borisovin Aamulehdelle asiasta 12. kesäkuuta antamassa kirjallisessa vastauksessa on ristiriita siinä, että hätäkeskuksen mukaan varsinaisia hätäpuheluja tuli Vasaratieltä aamulla 28. tammikuuta vain yksi, kello 7.13. Poliisin esitutkintapöytäkirjan mukaan poliisikuulusteluissa kaksi henkilöä kertoi soittaneensa tapahtumista aamulla seitsemän jälkeen hätäkeskukseen: ensimmäinen soittaja kertoi puhelimensa näyttävän, että hän oli soittanut hätäkeskukseen kello 7.12. Toinen soittaja kertoo soittaneensa hätäkeskukseen joskus seitsemän jälkeen. Hänen vaimonsakin kertoo poliisikuulustelussa miehensä soitosta ja sanoo itsekin osallistuneensa puhelinkeskusteluun. Miehen mukaan vaimo mainitsi puhelussa, että kyse on todennäköisesti puukotuksesta. Hätäkeskuksen mukaan soittaja kertoi heränneensä ääneen ja nähneensä pihalla verilammikon. – Ilmoittajan vaimo kertoi nähneensä maassa maanneen miehen ja toisen miehen. Kun hän katsoi uudestaan, miehiä ei näkynyt enää missään. Ilmoittajilla ei ollut mitään tietoa, mihin miehet olivat menneet tai mitä ylipäätään oli tapahtunut, hätäkeskus kertoo vastauksessaan. ”Mikään ei mennyt vikaan” Hätäkeskus kertoo, että hätäpuhelun pohjalta tehtävä riskinarvio perustuu viranomaisen ohjeisiin ja soittajalta saataviin tietoihin. – Hätäilmoituksen vastaanottanut päivystäjä on käsitellyt tehtävän arviomme mukaan ohjeiden mukaisesti, Borisov kirjoittaa antamassaan vastauksessa. Siihen, miksi hätäkeskukseen kello 7.13 tullut puhelu välittyi partiolle vasta 11 minuuttia myöhemmin, Borisov vastaa, että hätäpuhelun ja tehtävän käsittely ja kirjaaminen veivät aikaa. – Järjestelmän aika ei siis vastaa todellisuutta sen osalta, milloin hälyttämistoimet ovat käynnistyneet. Jos vapaita partioita ei ole, tehtävä siirtyy odotukselle. Odotuksella olevia tehtäviä välitetään aikajärjestyksessä ja kiireellisyysluokituksen mukaisesti, Borisov vastaa. Hän kertoo näkemyksenään, että jälkikäteenkään arvioituna mikään ei mennyt hälytyksen vastaanottamisessa ja eteenpäin välittämisessä vikaan. – Hätäkeskuksen näkökulmasta tehtävä on hoidettu niin kuin kuuluukin. Borisov mainitsee, että hätäkeskuslaitos ja poliisi arvioivat yhdessä riskianalyysin toimivuutta. Tuorein päivitys on tehty tänä keväänä.