Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Bertel Strömmer oli Tampereen maineikkain arkkitehti, mutta myös loistava uutiskuvaaja – pysäyttävät sotakuvat esillä Moron suurtapahtumassa

Aamulehden eläkkeellä olevalla päätoimittajalla Raimo Seppälällä on omakohtaisia muistoja talvisodasta. Silloin hän oli kuusivuotias. – Asuimme Laviassa. Näin 13 pommikoneen laivueen taivaalla. Ne olivat vain pieniä pisteitä. Jälkikäteen sota-arkistoista on paljastunut, että tosiaan sen kokoinen laivue meni Lavian yli. Äitini kutoi minulle ja veljelleni valkoiset villapaidat. Sen idea oli, että kun me olemme vyötäisiämme myöten hangessa, me olemme turvassa pommikoneilta. Ensi maanantaina 2. maaliskuuta yliopistolla on Moron toimituksen järjestämä talvisotatapahtuma. Sen yksi osa on valokuvaesitys arkkitehti Bertel Strömmerin talvisotakuvista. Raimo Seppälän kirja ilmestyi vuonna 1999. – Uskallan sanoa, että kirja on hyvä, sillä oma osuuteni on siihen pieni. Kävin läpi Bertel Strömmerin talvisotakuvat Tampereelta ja hänen päiväkirjamerkintänsä. Itse tein alkusanat, muu teksti kirjassa Tampereen sota ja rauha on näistä päiväkirjoista. Talvisodan pahimman pommituspäivän 2. maaliskuuta Strömmerin päiväkirjamerkinnän lukee ensi maanantaina näyttelijä Ahti Jokinen . Tuottelias arkkitehti Arkkitehti Bertel Strömmer oli käsittämättömän tuottelias. Hänen vaikutuksensa Tampereen kaupunkikuvaan on kenties suurempi kuin kenenkään muun. Tampereella on 154 kohdetta, jotka Bertel Strömmer on suunnitellut tai jotka on hänen johdollaan suunniteltu. Hänellä oli oma arkkitehtitoimisto. Lisäksi hän oli kaupunginarkkitehti, joka huolehti kaavoituksesta ja kaupungin kiinteistöjen suunnittelusta ja huolen pidosta. – Kun katsoo Tammerkosken rantamia, näkee Tammerin (rakennettu 1929), joka oli hänen klassisminkautensa upein työ. Kun katsoo toiseen suuntaan, näkee Tempon talon (rakennettu 1939), joka taas oli hänen funkkiskauden päätyönsä. Bertel Strömmer sanoi, että Tammerkoski on herkkä maisema, jota on kohdeltava sen mukaisesti. Minusta hän osasi tätä maisemaa käsitellä varovaisesti. Uutiskuvaaja Bertel Strömmeriltä jäi 10 000 mustavalkoista negatiivia. Järjestyksen miehenä hän oli kirjannut jokaiseen, milloin ne on otettu ja mistä sekä muita tietoja. Bertel Strömmerin perikunta sittemmin lahjoitti negatiivit kotiseutuyhdistys Tampere-seuralle. Idean kirjasta Tampereen sota ja rauh a sai Tampere-seuran toiminnanjohtaja Heidi Martikaine n. Raimo Seppälän mukaan Heidillä on usein hyviä oivalluksia, niin tämäkin. – Bertel Strömmer lähti heti liikkeelle, kun pommikoneet poistuivat Tampereen taivaalta. Hän otti upeita kuvia, jotka ovat uutiskuvia. Minuun tekevät suurimman vaikutuksen kuva Hämeenkadulta, jossa kauppaneuvos itse seisoo flyygelin vieressä ja Ruuskasen talo kytee vielä takana. Toinen kuva, joka liikuttaa, on kuva jäisestä puistosta, jossa on alastomia muotinukkeja. Raimo Seppälä aavistelee, että Bertel Strömmer piti päiväkirjaa paitsi tietysti itselleen myös siksi, että jälkipolvet sen lukisivat. – Jyrinään nähden Tampere selvisi aika vähällä talvisodasta, alle 20 ihmistä kuoli. Pommisuojia ei juuri ollut. Yksi sellainen oli Frenckellin aukiolla. Ihmiset menivät turvaan asematunneliin ja vetivät lankkuaidan eteen, ja kuvittelivat olevansa turvassa. Nykyinen kotitaloni on rakennettu 1939, eikä siinäkään ole pommisuojaa. Moron talvisotatapahtuma on yliopiston juhlasalissa 2.3. kello 18. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Päivämäärä on 2.3., koska silloin oli vuonna 1940 talvisodan pahin pommitus Tampereella. Tästä tulee kuluneeksi nyt tasan 80 vuotta. Tilaisuudessa on kuvaesitys, joka on koottu Bertel Strömmerin talvisotavalokuvista, kuvat kuuluvat Tampere-seuran kokoelmaan. Tampereen sota ja rauha -kirjaa on myynnissä tilaisuudessa ja siihen on ehkä mahdollisuus saada Raimo Seppälän omistuskirjoitus. Tilaisuus lähetään suorana aamulehti.fi/moro Aamulehden tilaajille.