Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

”Kauanko EU alistuu olemaan uhkailun ja kiristyksen kohde?” – Tamperelaistutkija sanoo, että pakolaiskortti on Erdoganille vallan instrumentti

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan uhkasi torstaina päästää Eurooppaan 3,6 miljoonaa pakolaista, jos EU arvostelee Turkin operaatiota Syyriassa. Kysyimme kansainvälisen politiikan tutkijoilta, voivatko EU tai Yhdysvallat puuttua Turkin hyökkäyksiin. Erdoganin hyökkäyksistä voi Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professorin Hiski Haukkalan mukaan seurata se, että kurdien terrorismi saa Turkissa uutta pontta. Republikaanisenaattorit saattavat alkaa harkita tukeaan Yhdysvaltojen presidentille, jos Donald Trump käyttäytyy holtittoman oloisesti ja maan etujen vastaisesti. Yhdysvaltain kongressi voi jyrätä Trumpin veto-oikeuden yli, jos se haluaa yksimielisesti päättää Turkin pakotteista, sanoo Ulkopolitiikan instituutin tutkijan Charly Salonius-Pasternak . Miksi Yhdysvaltain presidentti Donald Trump näytti yhtäkkiä vihreää valoa Turkin hyökkäykselle Koillis-Syyriaan, kansainvälisen politiikan professori Hiski Haukkala? – Päätös on ihan mysteeri, eikä sitä Yhdysvalloissakaan ymmärretä. Tilanne vaikuttaa Trumpin sooloilulta. Trump on tehnyt aikaisemminkin yllättäviä vetoja, joita on sitten vedetty takaisin tai korjailtu epämääräisillä uhkauksilla. Tämä käänne kertoo Trumpin arvaamattomuudesta ja Yhdysvaltojen hallinnon kaaoksesta. Kuinka yleistä Erdoganin uhkausten kaltainen politiikka on? – Tällainen on tietysti todella kovaa politiikkaa, mutta ei tämä ensimmäinen kerta Erdoganille ole. Hän on aiemminkin väläyttänyt pakolaiskorttia suhteessa Eurooppaan. Hän on halunnut muistuttaa, että Euroopan turvallisuus ja vakaus ovat osaltaan Turkin päätösten varassa. Se on hänelle valtapoliittinen instrumentti. – Uutta on sävyero. Uhkaus on ehkä suorasukaisempi kuin aiemmat viittaukset asiaan. Mielenkiintoisin kysymys on se, kauanko Euroopan Unioni alistuu siihen, että on tällaisen uhkailun ja kiristyksen kohde. Onko EU:lla konkreettisia keinoja puuttua Turkin hyökkäyksiin? – Lyhyellä aikavälillä EU:lla ei ole pakassaan keinoja, joita se voisi käyttää tilanteen laukaisemiseen. Unioni on yleensä ratkonut näitäkin asioita enemmän porkkanapuolella, kuten esimerkiksi pakolaissopimuksessa Turkin kanssa. Tällaisen uhkailun kynnys kasvaa, jos Euroopan unioni saa asiansa kuntoon ja kykenee kehittymään vakavammin otettavaksi kansainväliseksi poliittiseksi toimijaksi. – Mielenkiintoinen kysymys on mitä tästä seuraa. Onko Euroopan Unioni sellainen toimija, joka kerta toisensa jälkeen ottaa pataan vai tuleeko sellainen vaihe, jolloin joudutaan vetämään toisenlaisia johtopäätöksiä. Voiko Trump ajautua poliittiseen umpikujaan Turkin tilanteen takia? – Trumpin kannalta keskeisin kysymys on virkarikostutkinta. On riski, että hän käyttäytyy niin holtittomasti ja Yhdysvaltain intressien vastaisesti, että republikaanisenaattorit alkavat harkita tukeaan Trumpille. Silloin homma voi muuttua hänen kannaltaan vaikeaksi. Senaatti on kuitenkin se viimeinen lukko virkarikosprosessissa. Senaatti on tällä hetkellä republikaanienemmistöinen toisin kuin kongressi. – Trumpilla on yleensä joku poliittinen logiikka avauksissaan, eikä hänen toimintansa ole aivan niin mieletöntä huitomista kuin miltä se saattaa vaikuttaa. On vaikea puhua motiiveista, kun hänen päähänsä ei ole pääsyä. Voiko Yhdysvaltain kongressi päättää Turkin pakotteista ilman Trumpin hyväksyntää, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak? – Perustuslain mukaan kongressi on ainoa, jolla on valta kansainväliseen kauppaan liittyen. Yhdysvaltojen kongressi voisi laittaa vireille lain, jossa vaaditaan, että esimerkiksi tiettyjä turkkilaisia yrityksiä sanktioidaan. Jos se läpäisisi edustajainhuoneen ja kongressin ja sillä olisi kahden kolmasosan enemmistö senaatissa, ajaisi se presidentin veto-oikeuden yli. Silloin presidentillä olisi juridinen velvoite toteuttaa lakia. Kuulostaako Turkki-kriisi Trumpin kannalta kohtalokkaalta? – Mikään kriisi ei tunnu olevan Trumpille liikaa. Jos kyseessä olisi ollut joku edellinen presidentti, jo Trumpin kampanja olisi ollut kohtalokas. – Presidentillä on kehittymässä kongressin ja joidenkin republikaanien suhteen köydenveto siitä, kenellä on minkäkin tyyppistä valtaa. Turkin tilanne voi vaikuttaa osana tällaista valtataistelua. Joku senaattori ei halua ottaa kantaa Ukrainaan, mutta voikin päättää ottaa vahvemman kannan Turkkiin. Onko Yhdysvaltojen joukkojen koosta ja toiminnasta Koillis-Syyriassa olemassa arvioita? – Tähän on vaikea vastata, koska kyseessä ovat erikoisjoukot tai heidän tukijoukkonsa. Tietoja erikoisjoukkojen määristä ja paikoista varjellaan. He ovat myös paljon liikkuvaisempia. Siellä on voinut olla tänä aamuna x-sataa sotilasta, mutta sinne voidaan siirtää iltapäivään mennessä 500 lisää. Ei puhuta tuhansista, mutta ei myöskään vain tusinasta tai paristakymmenestä sotilaasta. – Tässä vaiheessa keskeisintä on oma suoja, mutta he saattavat myös partioida pienten tukikohtien välillä ja pitää aluetta silmällä. On raportoitu, että he ovat olleet mukana hakemassa Isiksen vaarallisimpia vierastaistelijoita. Lienee poissuljettua, että joukot osallistuisivat kurditaistelijoiden SDF:n toimintaan ilmaiskuilla samalla tavalla kuin pari viikkoa sitten.