Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Mielenterveys voi hyötyä lyhyemmästä työajasta – Suomessa on paljon mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeellä olevia

Työajan lyhentäminen on saanut osakseen paljon kritiikkiä. Mutta tuleeko lyhyempi työpäivä niin kalliiksi kuin nyt sen vastustajien puolelta on esitetty? Suomi on EU:n tasolla mielenterveyden häiriöiden esiintyvyydessä korkeimpien maiden joukossa. 2010-luvun loppupuolella lähes 20 prosentilla väestöstä oli ainakin yksi mielenterveyden häiriön diagnoosi. Tämän taloudellinen kuorma on Suomessa arviolta 5,3 prosenttia koko bruttokansantuotteesta. Vuonna 2018 työkyvyttömyyseläkkeitä mt-häiriö-diagnoosilla oli maassamme noin 103 000 henkilöä, joista 8 000 uusia. Noin 65 prosenttia näistä on mielialahäiriödiagnoosilla, eli sekaan mahtuu todennäköisesti myös työuupumukseen yhteydessä olevalla masennusdiagnoosilla kuntoutustuelle siirtyneitä merkittävä määrä. Työpäivän lyhentämisellä kuuteen tuntiin on olemassa mahdollisuus laskea näitä lukuja. Lyhyempi työaika voi vähentää työstä koettua kuormitusta ja työttömyyttä, sekä lisätä yhteiskunnassa muuhun mielekkääseen sekä arvokkaaseen, esimerkiksi vapaaehtoistyöhön käytettyä aikaa. Nämä antavat elämään arvokasta sisältöä ja tukevat mielenterveyttä. Uudistukseen liittyy tietysti myös useita riskejä. Psykologisesti yksi suurimmista olisi työnantajien oletus, että "sama työ tehdään lyhyemmässä ajassa" työssä, jossa tämä ei yksinkertaisesti ole mahdollista. Tämän on varmasti moni osa-aikatyötä tehnyt joutunut jo kokemaan. Tärkeää olisi huomioida myös ”sidoksinen autonomia”: 2000-luvulla työn tekeminen on muuttunut yhä itsenäisemmäksi erityisesti asiantuntija- ja toimistotyötä tekeville. Kehitys on johtanut siihen, että kaikkien muidenkin ollessa itsenäisempiä oletkin käytännössä yhä enemmän sidoksissa muihin ja heidän tekemänsä työn etenemiseen. Tämä kasvattaa työntekijöiden välisiä rakenteellisia vaatimuksia tehden työstä psykososiaalisesti entistä vaativampaa. Tällaisessa työssä työntekijämäärän kasvaminen voi lisätä kuormitusta. Uudistuksessa olisi tärkeä huomioida myös yrittäjien jaksaminen. Jos palkkalistoilla on yrittäjän lisäksi vain yksi työntekijä, jää työajan lyhentämisen jälkeen tekemättä jäävä työ väistämättä yrittäjän niskaan. Yllä olevien ja monien muiden ongelmien ratkaisu vaatii poikkitieteellistä ja monialaista asiantuntijaosaamista. Laajassa kuvassa tulee huomioida ainakin vaikutukset sekä Suomen talouteen ja yritysten kilpailukykyyn että toimenpiteiden todennäköiset psykologiset/sosiaalipsykologiset vaikutukset ihmisten mielenterveyteen ja siten talouteen. Maailman Terveysjärjestö WHO ajaakin Mental Health in All Policies -lähestymistapaa, jonka mukaan kaikessa lainsäädännön valmistelussa tulisi huomioida muutosten seuraukset myös ihmisten mielenterveydelle. Ilman tätä saadut hyödyt kuihtuvat ihmisten lisääntyvän henkisen pahoinvoinnin ja työpoissaolojen vuoksi. Kirjoittaja on työterveyspsykologi, väitöskirjatutkija ja Pirkanmaan Psykologiyhdistyksen puheenjohtaja.