Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Klassiset riskitekijät selittävät vain osan sydän- ja verisuonitautien synnystä – nokialainen Sari Tuomisto tutkii, millainen rooli on suun ja suoliston bakteereilla

Nokialainen filosofian tohtori Sari Tuomisto on saanut Pirkanmaan Kulttuurirahastolta 30 000 euron apurahan tutkimukseen, joka käsittelee suun ja suoliston bakteerien roolia ateroskleroosissa eli valtimonkovettumataudissa. Tuomisto kertoo, että meneillään oleva tutkimus kiinnostaa häntä erityisesti, koska aihe on niin tärkeä. Sydän- ja verisuonitaudit ovat nimittäin maailman yleisin kuolinsyy. Geenit ja väärät elintavat selittävät vain osan Sydän- ja verisuonitautien syntyyn vaikuttaa moni asia, esimerkiksi klassiset riskitekijät, kuten muun muassa tupakointi ja lihavuus. Ne kuitenkin vaikuttavat taudin syntyyn vain noin 20 prosentin osuudella. Geneettiset riskitkin selittävät vain pienen osa taudin synnystä. On siis vielä paljon selittämätöntä, joten tutkittavaa riittää. Yhdeksi riskitekijäksi arvellaan suun ja suoliston bakteereja. Tuomiston mukaan yleisesti tiedetään, että valtimonkovettumatauti on tulehduksellinen sairaus, ja kovettumista on löydetty bakteeri-dna:ta. – Nyt me tutkimme, millaisia bakteereita sieltä löytyy. Haluamme tietää, onko bakteereilla suonen kalkkeutumisessa ja kalkkiplakin repeämisessä jokin rooli, joka voi johtaa aivo- tai sydäninfarktiin. Tutkimme myös kovettuman tulehdusreaktiota ja sen etenemistä. Jos saamme näistä lisää tietoa, saadaan uusia keinoja ehkäistä ja hoitaa sydänsairauksia. Vaikutusta rintasyöpiinkin Ihmisessä on 1,5–2 kiloa bakteereita, joilla on tehtävä ihmisen hyvinvoinnissa. Vasta viime vuosina on ymmärretty, että bakteeripopulaatioiden koostumuksella on tärkeä vaikutus ihmisen terveyteen erinäisten sairauksien syntyyn. Suolistossakin bakteereita elää valtava yhteisö, joka on jatkuvassa vuorovaikutuksessa ihmisen solujen kanssa. Suolistobakteerit erittävät sellaisiakin aineita, joilla tiedetään olevan vaikutusta esimerkiksi rintasyövissä ja valtimonkovettumataudissa. Tuomiston mukaan suolistobakteerien tutkimus on vielä verraten nuori ala. Suoliston bakteerit saattavat vaikuttaa mielialaan Suolistobakteereista on myös paljon hyötyä. Ilman niitä suoliston rakenne ja ihmisen suojausmekanismit eivät kehity ja toimi normaalisti. Bakteerit tuottavat muun muassa vitamiineja ja muita terveydelle tärkeitä aineita. Bakteerikannan kehittymiseen puolestaan vaikuttaa kaikki se, mille ihminen elämänsä aikana altistuu. Siihen vaikuttavat elinympäristö, ruokavalio ja liikunta sekä antibiootit ja muut lääkkeet. Niitä on tutkittu tarkemmin vasta kymmenisen vuotta. – Nykyään ajatellaan, että suolistobakteerit saattavat keskustella suoraan aivojen kanssa suoliston alueelta lähtevän kiertäjähermon kautta. Ajatellaan, että suolistobakteerit voivat vaikuttaa mielialaan, ahdistukseen, adhd:hen, masennukseen. Ne vaikuttavat myös muun muassa diabeteksen syntyyn, lihavuuteen ja tulehduksellisiin suolistosairauksiin, kuten Crohnin tautiin.