Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Jukola 2019 Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Hallitus haluaa kaupan omat merkit syyniin – suunnitelma ihmetyttävät kaupan alaa ja teollisuutta: ”Miksi rajoittaa kilpailua?”

Hallituksen aikeet puuttua kaupan omien merkkien asemaan vähittäiskaupassa herättää suurta kummeksuntaa. – Tuntuu hyvin oudolta. Se olisi kilpailun rajoittamista, sanoo Linkosuon toimitusjohtaja Timo Jänne . Hallitusohjelmassa lukee, että "hillitään päivittäistavarakauppojen ylivoimaista neuvotteluasemaa lainsäädännöllisin toimin, muun muassa privat label -tuotteet". Jänteen mukaan tähän asti on pyritty lisäämään kilpailua ja vähentämään sääntelyä, mutta nyt suunta näyttää kääntyneen. – Jos private labelien tuomista markkinoille rajoitetaan, ruokakorin hinta kallistuu, Jänne sanoo. Linkosuo valmistaa tuotteita kaupan omalla merkillä Keskolle, SOK:lle ja virolaiselle Rimi-ketjulle. Jänteen mukaan toiminta sopii hyvin yhtiön strategiaa. Kate private labelissa ei ole yhtä hyvä kuin Linkosuon omalla brändillä valmistetuissa tuotteissa, mutta kaupan omat merkit tuovat tuotantoon volyymia. Kuluttajat hyötyneet Hallituksen kirjaus voidaan tulkita niin, että kaupan omat merkit ovat markkinahäiriköitä. – Niin ne ovatkin. Ne ovat lisänneet kilpailua ja se aina joitain häiritsee. Joku on voittanut, ja tässä tapauksessa se on kuluttaja, sanoo Keskon hallituksen puheenjohtaja, K-citymarket Sellon kauppias Esa Kiiskinen . Kiiskisen mukaan on epäselvää, haluaisiko hallitus rajoittaa kaupan omien merkkien osuuden johonkin tiettyyn suhteelliseen määrään ja koskisivatko toimet kotimaisia valmistajia. – Emme voi rajoittaa muualla tuotettujen tuotteiden myyntiä Suomessa, Kiiskinen toteaa. Lidlin toimitusjohtaja Lauri Sipponen ei ota hallitusohjelman kirjaukseen kantaa. – Toistaiseksi on epäselvää, mitä kirjauksella tarkkaan ottaen tarkoitetaan. Emme tunnista mikä on ongelma, ja mihin lakiin jonkun ongelman koetaan kohdistuvan, Sipponen vastaa sähköpostitse. Sipposen mukaan ympäri vuoden yli puolet Lidlin myymistä tuotteista on ostettu suomalaisilta tavarantoimittajilta – Suomalaiset ja kansainväliset yritykset valmistavat meille tuotteita yhdessä määrittämiemme laatuvaatimusten ja reseptiikan mukaisesti, Sippola toteaa. Ei sääntelyn kautta Saarioisten toimitusjohtaja Matti Karppinen sanoo, ettei pidä sääntelyä pääsääntöisesti hyvänä keinona ratkoa kaupallisia asioita. – Kaikki sääntely tahtoo olla sitä, että asioita tehdään väkisin, Karppinen sanoo. Hallitusohjelman kirjaus liittyy Karppisen mukaan siihen, että hallitus yrittää löytää lääkkeitä elintarvikeketjun tulonjaon muuttamiseksi. Karppisen mielestä elintarvikeketjun eri osien terveeseen kannattavuuteen päästään parhaiten silloin, kun kysyntä ja tarjonta kohtaavat terveellä tavalla. Saarioisille tarjouspyyntöjä priveta label -tuotteiden valmistamisesta tulee säännöllisesti. Ensisijainen tilannetta tarkastellaan markkina-aseman kautta, ei volyymi edellä. – Tapauskohtaisesti tarkastellaan kilpailutilannetta ja markkina-asemaamme kussakin segmentissä, Karppinen sanoo. Kaksiteräinen miekka Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessorin Jyrki Niemen mukaan private label -tuotteet ovat kaksiteräinen miekka. Ne tarjoavat kuluttajille kohtuuhintaisia ja laadukkaita vaihtoehtoja, ja niiden ansioita ruokakorin keskimääräinen hinta on laskenut, mutta samaan aikaan ne vahvistavat kaupan asemaa elintarviketeollisuuteen päin. – Isotkin elintarvikeyhtiöt ovat pakotettuja olemaan mukana pelissä jos ne haluavat säilyttää tuotantovolyymit, Niemi sanoo. Hänen mukaansa private labelit saattavat vähentää teollisuuden innovaatiohalukkuutta, jos uudet tuotteet liian nopeasti kopioidaan kaupan omiksi merkeiksi. Tällöin teollisuudella ei ole riittäviä kannustimia kehittää uusia tuotteita, koska riittävien tuottojen saaminen vaikeutuu. Niemi arvelee, että kuluttajat voivat nousta takajaloilleen, mikäli lainsäädännöllisin keinoin yritetään suitsia markkinoita ja sitä kautta elintarvikkeiden hinnat nousevat. – Jos kaupan omat merkit menevät kaupaksi ja niihin luotetaan, niin miksi rajoittaa kilpailua, sanoo K-supermarket Kuninkaankulmassa Tampereella ostoksilla käynyt Timo Kataja . Hän toivoo, että tuottajat saisivat nykyistä suuremman siivun tuotteiden hinnasta, koska "he tekevät kovimman homman". Vaikea rasti Niemi pitää erittäin vaikeana rastina puuttua kaupan omiin merkkeihin. – On vaikea ajatella, että Suomi yksittäisenä EU:n jäsenmaana lähtisi rajoittamaan kaupan omien merkkien asemaa. Muualla Euroopassa private labeleilla on vahva suosio ja oleellinen osa kauppaa. Hyvin herkästi tämä olisi EU-tason asia, Niemi sanoo. Esimerkiksi Sveitsissä kaupan omien merkkien osuus päivittäistavarakaupassa on Niemen mukaan 40 prosentin luokkaa. Suomessa noin neljännes elintarvikkeista on kaupan omia merkkejä. Niemi on tehnyt useita tutkimuksia elintarvikkeiden hinnanmuodostuksesta. Viime vuonna julkistetun selvityksen mukaan kaupan saama osuus peruselintarvikkeiden kuluttajahinnoista on pienentynyt. Selvityksen mukaan kauppa on katteistaan tinkimällä nopeuttanut ruuan hinnan laskua. – Jos tavoite on laittaa maatalouden kannattavuusongelma kuntoon, niin kaupan omien merkkien kautta se ei ratkea. Ongelmat ratkaistaan liiketaloudellisin perustein, Kiiskinen sanoo. Hallitusohjelmassa on myös linjattu, että päivittäistavaraliikkeet velvoitetaan jakamaan elintarvikkeiden kulutustietoja kuluttajan tietosuoja turvaten. Kiiskisen mukaan Keskossa suhtaudutaan tähän erittäin positiivisesti. – Kuluttajakäyttäytyminen muuttuu nopeasti. Tästä kaupalla on paljon dataa. Jos teollisuus ja tuottavat saavat tätä tietoa, auttaa se koko elintarvikeketjua, Kiiskinen sanoo. Päivittäistavarakauppa ry:n mukaan kaupan omien tuotemerkkien osuus ostoista oli noin 24 prosenttia vuonna 2017. S-ryhmän omia tuotemerkkejä ovat Rainbow ja Kotimaista. K-ryhmässä Pirkka, K-Menu ja Euroshopper. Lidlissä Dulano ja Kartanon. Selvityshenkilö Reijo Karhisen tekemässä Uusi alku -selvityksessä todetaan, että private label -tuotteet herättävät närkästystä. Ilmiö on globaali. Suomessa ongelmaa pahentavat selvityksen mukaan kuluttajien pieni määrä, kaupan keskittyneisyys ja kaupan omilla merkeillään jo saavuttama vahva asema.